Edelfelt Pariisissa on Turun taidemuseon näyttelykirja kansallistaiteilija Albert Edelfeltin (1854-1905) tauluista. Kirjassa on kuuden kirjoittajan näkökulmat Edelfeltin taiteeseen. Anna Kortelainen on ehkä tunnetuin kirjoittajista. Näyttely Edelfelt Pariisissa oli Turun taidemuseossa 6.5-16.9.2001 ja Tikanojan taidekodissa 28.9-25.11.2001. Edelfeltin taulut ovat aina kuuluneet suosikkeihini ja hänen värikkäästä elämästään ulkomailla ja Suomessa on tehty väitöskirjoja ja romaaneja. Köyhtyneen ja velkaantuneen aatelisperheen poika piti kiinni unelmistaan tulla taidemaalariksi ja teki suunnattomasti töitä sen eteen. Jo nuorena hän pääsi Pariisiin taidekouluun ja sai jalkansa taidesalonkien ovien väliin. Tietysti siihen tarvittiin suosittelijoita, joiden hankkimiseen Edelfelt sai apua monelta suunnalta. Kirjeissään äidille, joita on säilynyt runsaasti, Edelfelt pyytää hankkimaan itselleen vekseleitä. Vuosien saatossa Edelfelt maksoi velkansa takaisin, joten hän ei jättänyt taakseen velkoja, kuten hänen isänsä teki.
Näyttelykomissaari Marina Catani kirjoitti kirjassa Edelfeltin taiteilijan urasta Pariisissa artikkelissa Edelfelt Pariisissa, karriääri, elämä ateljeessa ja mallit. Anna Kortelainen kirjoitti Vaarallisessa pariisittaressa la parisienne-käsitteen aatehistoriallisen sisällön kehityksestä. Marie-Sofie Lundström kirjoitti artikkelin Espanjalainen almu, Edelfeltin espanjalaisista tauluista, Suomalainen Edelfelt ja Pariisi on Elina Anttilan kirjoittama artikkeli. Impressionismin imussa, tutkimus Albert Edelfeltin Pariisin Luxemburgin puistosta on konservaattori Tuulikki Kilpisen artikkeli kyseisestä taulusta. Laura Gutmanin artikkeli147, Avenue de Villierskert kertoo Edelfeltin elämästä ja asunnoista Pariisissa.
Kun luin Venla Hiidensalon kirjaa Sinun tähtesi, joka kertoi fiktiivisesti Albert Edelfeltin elämätarinan, tämä Edelfelt Pariisissa näyttelykirja oli koko ajan vierelläni ja katsoin välillä kuvia, joita kirjassa mainittiin. Myös artikkelit valoittivat Edelfeltin elämää. Edelfelt Pariisissa on tietoteos, joka kestää aikaa, kuten Edelfeltin taulut. Olen iloinen siitä, että tauluja on mahdollista katsella kirjoista, koska niitä on eri puolilla maailmaa yksityiskodeissa ja museoissa, joten ne eivät ole kaikille katsojille nähtävissä. Kirjan muodossa minulla on aina taidenäyttely kotona.
Edelfelt Pariisissa *****
kirjoittajat:
Elina Anttila
Marina Catani
Laura Gutman
Tuulikki Kilpinen
Anna Kortelainen
Marie-Sofie Lundström
Tutta Palin
Toimittaja Kirsi Kaisla
Koteva 2001
s. 242+ luettelo 3s. + viitteet 12s.
tietokirja/näyttelykirja
Kiitos tästä vinkistä Mai. Löytyi ilokseni kirjastosta. Mukava on lukea näitä taidekirjoja ja katsella taulujen kuvia, aivan kuten sanoit. Esim. noista Konttisen naistaiteilijoita käsittelevistä kirjoista sain tosi paljon irti. Vaikka toistoa oli jonkun verran, kuvat erosivat riittävästi kirjasta toiseen.
VastaaPoistaTässä kirjassa on sellaisia Edelfeltin tauluja, joita ei varmasti ole kaikissa kirjoissa. Tykkään esim. Kesä teoksesta, joka on maalattu vuonna 1883. Edelfelt oli impressionisti, hän etsi valoa ja Kesä teoksessa se näkyy metsässä, jossa valo siivilöityy puiden lehtien välistä.
Poista♥♥
Kiitos postauksesta Mai!
VastaaPoistaOli mielenkiintoinen..:)
♥♥
Kiitos Aili ♥♥
PoistaTämä näyttelykirja on ollut jo pitkään minulla, sillä tykkään katsella tauluja. Edelfelt oli todella taitava ja tuottelias taidemaalari ja vieläkin löydetään Suomessa ennennäkemättömiä tauluja.
Tämä oli varmaan hyödyllinen kumppani Hiidensalon romaanille, sen verran monen maalauksen syntyvaiheita kirjassa kuvattiin. Jonkin verran kuuklailin Edelfeltin teoksia, mutta tällainen kirja olisi pitänyt lla romaanin vieressä. Laitanpa vinkin mieleen.
VastaaPoistaTämä oli kyllä ainakin minulle hyödyllinen, koska halusin nähdä taulun, kun siitä puhuttiin. Kiinnosti varsinkin se Ruumissaatto ja ne mietinnät mitä pitäisi tehdä ennen kuin taulu olisi lopullisesti valmis. Tauluhan valittiin sitten parhaaksi jossakin kilpailussa, mutta ei meinannut mennä kaupaksi. Edelfelt sai useita palkintoja tauluistaan. Hän teki useita ns. harjoitustauluja eri mallien kanssa, ennen varsinaista taulua. Kirjassa on paljon juuri näitä harjoitustauluja, mutta myös varsinaisia tauluja, joista hän saattoi tehdä toisenkin samanlaisen taulun ja nimesi sitten numeroilla.
PoistaTodella ahkera taiteilija ja uskomattoman hienoja tauluja ja minua kiinnostavat aiheet. Kirjassa on myös tauluja, joissa ei ole ihmistä, mutta parhaimmillaan Edelfelt oli miljöömaalarina, jossa ihminen oli kuin sivuosassa, sattumalta paikalle osuneena.
Näyttelykirja on ihan loistava idea ja taiteilijasta ja hänen taiteestaan kiinnostuneelle kodin aarre ❤️ Kiva lukea kaikkea mitä kirjoitat Edelfeltistä.
VastaaPoistaEn ole pitkään aikaan tutkaillut taidekirjoja. Nytpä voisinkin kesän kynnyksellä tehdä erillisen visiitin kirjastoon tai pariin ja suunnata niissä taideosastolle 🙂
Kiitos Rita ❤️
PoistaOlen keräillyt vuosien varrella muutamia taidekirjoja. On ne sellaisia iättömiä aarteita, koska taulut eivät muutu miksikään vuosien vieriessä.
Fiktiivinen romaani yhdistettynä taidekirjaan on minulle sopiva tapa luke kirjaa.
Toivottavasti sieltä löytyy sinulle taidekirjoja.
Mukavaa vappua :)
Tosi on; taidekirjat eivät muutu vuosien vieriessä. Pistin muistilapun pöytäkalenterin väliin jotta en unohda toteuttaa taiteellista kirjastoreissua. Siellä on aina joku taidenäyttelykin. Tästä tulee kivaa. 💕
PoistaNykyisin kirjastot ovat monipuolisia paikkoja. Meidän lähikirjasto on ostoskeskuksessa. Samassa paikassa on monta muuta tstoa missä käydä ja siellä on usein esim. työpaikkarekryjä tai luentoja ym. Pääkirjastolla on kirjailijavierailuja ja luentoja, taidenäyttelyjä, siellä on kahvila, sisäpihalla kaikenlaisia runoiltoja ym. tosi suosittu paikka.
PoistaNautiskele taiteellisesta kirjastoreissusta :)