Kirjabloggaajan kesäaakkosia A-G 1000. postaus

Blogeissa on pyörinyt vähän aikaa kesähaaste, jossa kerrotaan aakkosten mukaan jotakin itsestä. Tämä Kesäaakkoshaaste on Ja kaikkea muuta-blogin Minnan alulle panema. Mietin jotain kivaa, koska blogin 1000. postaus tuli ajankohtaiseksi, jippii, ja tämä kesähaaste tuntui heti mukavalta idealta tonnipostaukseksi. Jotain piristystä koleaan kesään. Tosin olen tänään huiskinut hiki päässä ja haravoinut ison kasallisen heinää, eikä palellut shortseissa ja topissa. Pitää nauttia niistä lyhyistä lämpimistä hetkistä. Sitten niitä kesäaakkosia:

A = Avain. Avaimesta olisi aika monta hauskaa tarinaa kerrottavaksi, sillä minä ja perheeni olemme lahjakkaita jättämään avaimet matkasta pois tai jättämään autonavaimet auton sisälle. Kerran minulla oli semmoinen auto, että takakontin oveen ei ollut avainta, joten sieltä pääsi tarvittaessa kömpimään auton sisälle.

Sitten siihen avain-tarinaan, tyttöni oli silloin 2,5 v.  Oli pakkasaamu ja takapihalla oli paljon lunta. Seinän vierellä oli meidän silloisen koiran, Remun, koirankoppi. Minulla oli prinsessamallinen yöpaita (voi äiti!), kukallinen, lyhyet pussihihat, rimpsuja vaikka muille jakaa ja onneksi se oli maahan asti pitkä. Olin avojaloin, kun eihän pakkasella tarvita sukkia, kun sairastaa keuhkokuumetta. On siis niin kuuma ja 40 astetta kuumetta ja minä menen viemään Remulle ruokaa takapihalle. Tyttöni tulee perässä ja laittaa takaoven lukkoon, sillä se oli sellainen ripa, joka nostettiin ylös tai  alas. Tyttöni oli sisällä ja minä ulkona ja sitten yritin neuvoa miten ripa lasketaan alas, mutta se oli liian tiukka. Eihän se auttanut kuin juosta lumihankia pitkin avojaloin ympäri rivitalon etupuolelle ja rimputtaa naapurin ovikelloa. Onneksi siellä oltiin kotona ja soittivat avainpalvelusta aukaisemaan oven. Kyllä minulla oli sydän kurkussa, että mitä se tyttö keksii yksinään kotona. Tällä tarinalla oli onnellinen loppu.

B = B-kirjaimesta voisin kertoa bingo-juttuja, sillä uskokaa tai älkää bingon pelaamisen avulla on mukava opettaa matematiikkaa.

Tarinaan liitän Barcelonan. En ole vielä käynyt Barcelonassa, mutta aion kyllä käydä. Barcelonassa on lukuisia taidemuseoita ja koko kaupunkihan henkii Gaudin arkkitehtuuria ja taideteoksia. Barcelonasta tulee mieleeni siis taide. Olen aina ollut kiinnostunut taiteista ja olisin halunnut taidealalle, mutta en ole käynyt mitään taidekoulutusta. Olen piirtänyt pienestä asti ja unelmani oli piirtää ammatikseni Aku Ankka-sarjakuvaa Walt Disneyllä Amerikassa. No piirtäminen ja askartelu on jäänyt itse tehtyihin kortteihin, joita sukulaiset ja ystävät saavat jouluna ja juhlapäivinä.

C = Leonard Cohen lauloi Hallelujah-laulua, kun mietin sanoja näihin kesäaakkosiin. Upea laulu ja olen aina pitänyt kyseisestä laulajasta. Matala, miehekäs, karhea ääni vetoaa. Minustahan piti tulla myös konserttipianisti, sillä toivoin pienenä flyygeliä joululahjaksi, en saanut, eikä se olisi mahtunut mitenkään meidän kotiin, vaikka asuimme omakotitalossa. Enkä saanut viulua, enkä kitaraa. Kuljin sitten eri kuoroissa laulamassa. Omat lapset ovat sitten saaneet soittimia ja olisivat saaneet mennä musiikkiopetukseen, mutta olivat enemmän kiinnostuneita liikunnasta ja urheilusta.

D = D-vitamiini. Syön pimeään vuodenaikaan D-vitamiinia, sillä toivoisin, että se vahvistaisi ihoa ja luita. Värttinäluun olen saanut kerran poikki, ja siinä samalla meni solisluukin rikki. Tämä tapahtui muutama vuosi takaperin, kun meillä oli vielä rakas Andy-koira. Oli yö ja lähdin vauhdikkaasti toalettiin, enkä laittanut valoja. Sitten vaan huomasin makaavani eteisen lattialla rähmällään, kun kompastuin Andyyn pimeässä. Jessus, että minusta lähti omituinen valittava ulina, kun käsi oli niin kipeä. No aamulla lääkäriin ja käsi kipsattiin ja lopulta sekin tarina sai onnellisen lopun. Syön siis D-vitamiinia ja tänä kesänä on tullut auringosta niin vähän D-vitamiinia, että taidan piakkoin aloittaa sen syömisen. Tämä oli pieni muistutus auringolle sen työtehtävistä kesäisin.

E = Enkeli. Minussa ei ole hamstraajan vikaa, enkä ole keräilijäluonne. Vuosia sitten meille alkoi ilmestyä enkeleitä, siis pieniä koriste-enkeleitä ja tauluja. Olin ajatellut, että joka huoneessa voisi olla enkeli ja niinhän siinä kävi, että jopa astiankuivauskaapissa asui enkeli. On se muuten aika kiva katsoa lipastonlaatikkoon ja nähdä siellä enkeli. Tietysti joulukuusessakin on melkein vain enkeleitä. Mutta loppujen lopuksi enkeleitä on vähän, ihan sopivasti. Jos jokin enkeli haluaa tulla meille, niin tervetuloa.

F = Tietysti tästä tulee mieleen Fakiiri Kronblom ja suolaa, suolaa. Hän oli mainio taikuri lapsuudessa. Ihan höpsö ja niin minäkin olen. Sirkustemput ovat kiinnostaneet aina ja lähinnä liikunnalliset. Lapsena kiipesimme puolitoistakerroksisen omakotitalon katolle ja hypimme lumihankeen. Nyt kun ajattelen, niin katonharja oli aika jyrkkä, eikä siellä ollut rappusia mitä kiivetä, mutta suojelusenkelit olivat lähellä, eikä mitään sattunut. Oli se kyllä hauskaa lentää ilmojen halki alas lumeen.

G = Gelatiini. Jos joku ei tiedä mitä gelatiini on, niin se on siannahasta tehtyä liivatetta, jolla saostetaan esim. karamelleja tai leivonnaisia. Tämä tarina on tosi. Olin isossa ruokakaupassa ja minua kohti käveli  hunnutettu nainen, joka ei puhunut suomea, vaan näytti keksipakettia ja kädessään pitämää kännykkää. Hetihän minä arvasin, että minun pitää lukea sisällysluettelo kännykän toisessa päässä olevalle henkilölle. Luettelin aineet puhelimeen ja myös lisäainenumerot. Hunnutettu nainen sanoi vaan gelatin, gelatin.

Mainosisku! Fazerilla on hedelmäkarkkipusseja, joissa lukee pussin päällä ei gelatiinia.  Minusta ihan hyvin voisi elintarvikepakkauksiin laittaa sianlihaton tai ei gelatiinia. Onhan niissä laktoositon, gluteeniton, rasvaton, sokeriton ym. Itse olen pähkinöille allerginen ja joka jäätelöpaketissa, suklaapaketissa ja keksipaketissa lukee, että saattaa sisältää pähkinää. Onneksi antihistamiinit auttavat, jos nokkosrokko iskee päälle.

Tällaisia omakohtaisia tarinoita tällä kertaa ja jatketaan kesäaakkosten parissa kesän aikana.

Vielä täytyy tuulettaa tonnin edestä, on se vaan niin makea luku.

Lue myös Kirjabloggaajan kesäaakkosia H -N