Maria Jotuni: Kun on tunteet

Maria Jotuni (1880-1943) on yksi huikeimmista 1900-luvun alun kirjailijoista, joka kirjoitti sekä novelleja että romaaneja. Hänen ehkä tunnetuin teoksensa on Huojuva talo, josta on tehty myös elokuva. Kun on tunteet on novellikirja, joka koostuu kymmenestä novellista. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1913, ennen Suomen itsenäisyyttä, mutta kirjasta ei ole havaittavissa politiikkaan tai yhteiskunnalliseen kuohuntaan liittyviä kertomuksia, paitsi yksi Veripäivät. Senkin voi ymmärtää miten haluaa, mutta minulle se oli Suomen itsenäisyyteen viittaava lyhyt novelli.  Novelliin liittyy ase, petturi ja pakeneminen.

”Veljeni on se petturi, hän on ilmiantanut meidät, pettänyt asiamme, isänmaamme. Poliisit vainoavat meitä, kohta ovat kintereillämme.”

”Veljesi se on. Tiesin sen.”

”Veliraukkani, säälin, ah, kuinka säälin, omaa heimoani ja vertani. Anna minulle aseesi.”

”Ei, armahani!”

Kirjan muut novellit kertovat lähinnä arkisista ihmisistä, maalaisista, työtätekevistä ihmisistä, yksinkertaiseen elämään tottuneista maalaisihmisistä, joita mietityttävät suhteet, tunteet ja avioliitto. Kirjan viimeisin novelli on nimeltään Naapurukset. Siinä kaksi veljestä asuu naapureina, mutta pikkuhiljaa välit ovat kärjistyneet niin pahaksi, että raja-aitojakin on kaksi vierekkäin. Asioita ei ole pyydetty anteeksi, vaan tilanteet ovat mutkistuneet ja pahentuneet vuosi vuodelta.

”Kuulkaapas vierasmieskin tämän juttusia. Minäkö anteeksi pekkalanmäkeläisiltä – mitä! Eiköön tuota rapsua tuollaisesta valheesta saisi – mitä?”

Novellien teksti on vanhahtavaa ja mieleen tulee vanhat mustavalkoelokuvat, joissa on selkeästi luokkayhteiskunnan tuntua. Kun on tunteet teoksessakin nousee esille eri yhteiskuntaluokat maaseudulla mm. talolliset, torpparit, palvelijat ja sitten elätit ja syytinkiläiset sekä naiset, jotka juoksemalla ihmisten asioilla saivat jokapäiväisen ruokansa, kahvinsa ja nukkumapaikkansa. Jotuni kertoo jouhevasti, osoittamatta syyllisiä tilanteeseen, miten naisen on oltava miehen alamainen ja palvelija. Novellissa Kansantapa kerrotaan kotikehvellyksestä eli miten vaimo saa miehen tietämättä rahaa itselleen, kun mies on niin pihi, ettei anna.

Hilda Husso novelli on puhelinkeskustelu, jossa äänessä on vain Hilda, joka on saanut Lundqvistille pojan avioliiton ulkopuolella.

Kaksoiskasvettuma kertoo perheväkivallasta. Kun on tunteet, kirjan nimikkonovelli kertoo Viiasta, joka oli mennyt naimisiin Matin kanssa, vaikka rakasti Anttia. Novellin lopussa Antti tulee katsomaan Viiaa ja lukijalle selviää, vieläkö niitä tunteita on jäljellä.

Maria Jotunin novellit kertovat tavallisten ihmisten elämästä, johon naisilla ei juuri ollut päätäntävaltaa. Vuonna 1906 suomalaiset naiset saivat äänestysoikeuden kolmantena maana maapallolla, ja 1907 valittiin ensimmäiset naisparlamentaarikot eduskuntaan ensimmäisenä maailmassa. Kirjan novelleista voi kuitenkin lukea kritiikkiä naisen asemasta miehen rinnalla, tasa-arvo ei oikein kohtaa kahta eri sukupuolta.

Nainenhan se sen eripuraisuuden maailmaan tuotti, se oli tietty.

Maria Jotuni, Kun on tunteet ****

Otava 1993

Kuva Elisa kirjalta lainattu, kiitos.

s. 124

ensimmäinen painos 1913

novellikirja

Osallistun kirjalla Nipvetin Novellihaasteeseen 2 . 10 novellia.

Peukutan Maria Jotunin rohkeutta olla kriittinen kirjailija aikana, jolloin naisten tasa-arvo oli vielä lapsenkengissä Suomessa. Epäkohtien esilletuominen parisuhteissa ja avioliitossa ja sen ulkopuolella oli kirjailijalle suorastaan uhkarohkeaa, jonka jokainen tietää, joka on lukenut teoksen Huojuva talo.

Tässä lukemani pienen, jo kärsineen klassikkokirjan kuva.