Banneri-luettelo

lauantai 21. heinäkuuta 2018

Elly Griffiths: Jyrkänteen reunalla



Kaivanto on vielä varsin kapea, ja Ruthilla on vaikeuksia likistää itsensä sisään. Hän haluaisi tutkia kontekstia tarkemmin, mutta nousuvesi lähestyy jo. Korkeimmillaan se on kuudelta, ja nyt kun kivet on raivattu pois, vesi todennäköisesti pääsee tänne asti. On aika nostaa luut maasta.

Kolmas Elly Griffithsin dekkari on nimeltään Jyrkänteen reunalla. Sarjassa on ilmestynyt jo yli kymmenen dekkaria. Kirjasarjan päähenkilö on ihana arkeologi Ruth Galloway. Jyrkänteen reunalla dekkarissa löytyneet luut sijoittuvat toisen maailmansodan aikoihin. Luut tulivat esille, kun vuorovesi mursi rannikkoa vuosi vuodelta yhä enemmän, eikä rannikkokunnat tehneet asian parantamiseksi mitään. Kirjailija tuo sulavasti yhteiskunnallisia asioita viihteellisen tarinan mukana. Tämän lisäksi tarinassa sujahdetaan myös Jugoslavian hajoamisen jälkeisessä Bosniassa.

Luut löytyivät erään europarlamentaarikon talon lähettyviltä. Kyseisen henkilön suku joutui siis tarkastelun kohteeksi. Löytyneet luut aiheuttivat sydämentykytyksiä pitkin rannikkoa, sillä kukapa nyt haluaisi poliisia kyselemään omista ja suvun ja lähipiirin teoista. Nelson käy kiinni tutkimukseen terrierin tarmokkuudella. Ilokseen hän saa viipyä Ruthin seurassa tutkimusten aikana ja niiden lomassa ilman, että kukaan ihmettelee mitään. No tietysti kaikki ihmettelevät, sillä Ruth on palannut äitiyslomalta töihin. Kuka lapsen isä on? Nelson?

Tarina, joka minulla on kerrottavanani, on valitettava. Jälkipolvista se saattaa vaikuttaa käsittämättömältä. Voin vain pyytää teitä muistamaan seuraavat kolme asiaa: oli sota, meitä pelotti ja meitä johti varsin erikoislaatuinen mies.

Ruth on neljänkymmenen, kun hänestä on tullut äiti. Töihin paluu ei suju kuin Strömsössä. Ruth on luonteeltaan työhön omistautunut, mutta nyt pitäisi ottaa myös vauva huomioon. Miten sujuu vauva-arki ja miten työ yliopistolla plus poliisin auttaminen tutkinnassa? Ulkopuolisten on helppoa sanoa, miten kaikki pitäisi järjestää, mutta Ruth on ihana Ruth. Omaperäinen ja omaehtoinen. Älykäs ja rehellinen. Tuo rehellisyys painaa hieman Ruthin repussa, sillä vauvan isyyttä ei ole julkaistu kenellekään. Siksipä salailu alkaa painaa päivä päivältä yhä enemmän. Ja mitähän tekisi kun tunteet vauvan isää kohtaan vain kasvavat?
Uusia luita on siis tiedossa jatkossakin. Ruth joutuu jatkossakin rikollisten tielle tavalla tai toisella. Arkeologisia jännitysnäytelmiä suoraan Norfolkista.

Elly Griffiths, Jyrkänteen reunalla *****
Suom. Anna Lönnroth
Tammi 2018
s. 346
The House at Sea´s End 2011

Griffiths Elly: Risteyskohdat  
Griffiths Elly: Januksen kivi   

2 kommenttia:

  1. Minä en oikein innostunut tämän sarjan ekasta osasta, mutta sarja vaikuttaa kehittyneen kiinnostavaan suuntaan Ruthin elämän osalta. Voisinpa hyvinkin siis kokeilla tätä uusinta osaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No et voi hypätä Januksen kiven yli herkuttelemaan tällä kirjalla, järjestys se olla pitää.
      Minusta kirjan huumori on aivan mahtavaa :)
      Ja tietysti se suhteen kehittyminen siinä taustalla luo mukavaa värinää, tärinää jne. Ja se Michellekin on niin mukava!

      Poista