Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän (klassikkohaaste 7)

…yksi lensi itään, yksi lensi länteen, yksi lensi yli käenpesän… (lastenloru)

Yhdysvaltalaisen Ken Keseyn  (1935-2001) esikoisteoksesta Yksi lensi yli käenpesän tuli maailmanluokan kirjallisuustapaus sen ilmestymisen jälkeen. Keseyn psykologiaa opiskeleva kaveri kehotti häntä pestautumaan psykiatriselle osastolle apuhoitajaksi. Työ sairaalassa oli inspiroivaa ja sen tuloksena ilmestyi vuonna 1962 sensaatiokirja mielisairaalasta. Kirja, josta puhutaan tänäkin päivänä ja sitä esitetään yhä näytelmäversioina. Milos Forman ohjasi kirjasta upean Oscareita saaneen elokuvan vuonna 1975, jonka yksi pääosan esittäjistä oli loistava Jack Nicholsson.

Sinut kiinnitetään hihnoilla pöytään joka ironista kyllä on ristin muotoinen – sähkökipinät korvaavat orjantappuran piikit. Sinun kumpaankin ohimoosi kiinnitetään johdot. Tsap! Viiden pennin edestä sähköä aivojen läpi ja sinä saat yhtä aikaa hoidon ja rangaistuksen vihamielisestä hällä-väliä-käytöksestäsi – sitä paitsi sinut järjestetään pois muiden tieltä kuudeksi tunniksi tai kolmeksi vuorokaudeksi aina kestokykysi mukaan.

Kirjan näkökulma on Päällikkö Bromdenin, joka on ollut osastolla parikymmentä vuotta. Iso Hoitaja on ollut pitempään. Osasto on Ison Hoitajan valtakuntaa, hän päättää säännöistä ja hoidoista. On osastolla oma lääkärikin, mutta hän kulkee Ison Hoitajan talutushihnassa, niin kuin mustat apuhoitajatkin.

Osaston ilmapiiri muuttuu, kun osastolle saapastelee uusi rääväsuinen potilas McMurphy, joka nauraa ja rehvastelee ja muuttaa säännöt omannäköisiksi. McMurphy tuli työsiirtolasta, mutta työsiirtolan töiden muuttuminen jokapäiväiseksi kortinlyönniksi psykiatrisella osastolla ei käynyt helpoimman kautta. No, jos ei helpoimman, niin sitten vaikeimman kautta. Murphya ei niin vain nujerrettu sairaalamaailmassa. Haaste oli heitetty molemmilta puolilta. Vastakkain asettuivat Iso Hoitaja ja McMurphy. Iso Hoitaja halusi sopeuttaa McMurphyn kunnolliseksi kansalaiseksi ja hänellä oli Oikeuden suoma lupa hoidoille kuin hoidoille. McMurphy oli syntynyt tappelijaksi, vastaanhangoittelijaksi, käytöshäiritsijäksi ja lakien ja sääntöjen vastustajaksi. Hoitajalla oli kymmenien vuosien valtakausi takana ja hän ei aikonut luopua siitä hyvällä eikä pahalla. Kongi kumahtaa ja taistelu alkakoon.

Yksi lensi yli käenpesän kuvaa 60-luvun mielisairaalamaailmaa. Potilaille annettu hoito nousee kirjassa hyvin esille mm. terapiaistunnot, lääkitykset, eristykset, sitomiset, sähköshokkihoidot ja lobotomia. Potilaat pääsevät myös sairaalan ulkopuolelle kalareissulle, sillä tohtori katsoi sen olevan yksi terapiamuodoista. Tohtori lähti itsekin mielellään mukaan. Kalareissu oli McMurphyn junailema reissu. McMurphylla oli vilkas mielikuvitus ja hän keksi mielellään uudistuksia osastolle. Kun yksi uudistus oli voimassaan, niin toinen oli jo puskemassa itseään läpi Ison Hoitajan asettamien puskutraktoreiden ohitse. Psykiatrisella osastolla vallitsi siis taistele tai sinut nitistetään mentaliteetti. Suurin osa potilaista oli nitistetty. Valitettavasti McMurphy ei osannut lopettaa ajoissa.

Yksi lensi yli käenpesän on klassikkokirja, joka ei painu unholaan. Kirja on aika rankkaa luettavaa, sillä suurin osa tapahtumista koetaan psykiatrisella osastolla ja tapahtumia värittää Päällikkö Bromdenin harhaluuloisuus. Potilaat ovat mieleltään sairaita ja heillä on lääkitykset päällä. Välillä Päällikkö kokee olevansa sumun keskellä. Ken Kesey käy kirjallaan mielenterveyshoitoa ja yleensä valtaapitäviä vastaan. Ihmiset sopeutuvat yleensä instituutioiden edessä ja ajattelevat, että heitä ei kuunnella, ei sitten, olen hiljaa. McMurphy pakottaa isolla äänellään ja juonikkuudellaan potilaat ajattelemaan itseään ja sitä mitä he itse haluavat, ainakin hän itse ajattelee itseään koko ajan. Klassikkokirja psykiatriselta kauhuosastolta olkaa hyvä. 

Seitsemännen klassikkohaasteen vetäjänä toimi Unelmien aika-blogin Katriina.  Kiitos haasteesta :)

Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän *****

Suom. Risto Lehmusoksa

Wsoy1974

s. 389

One Flew Over The Cuckoo´s Nest 1962

Klassikohaasteeseen lukemani kirjat:
1  Émile Zola: Nana
2  Veijo Meri: Manillaköysi
3  Maria Jotuni: Huojuva talo
4  Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa 

5  Aila Meriluoto: Peter-Peter

6  Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia 

7  Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän