Mutta sykähdyttävät
keltaiset rusetit päässään, kahisevassa röyhelöhameessaan ja kaistaleen
lapsekasta pähkinänruskeaa vatsaa paljastavassa napapaidassaan Tracey oli
häpeämättömästi äitinsä toiveiden täyttymys ja avatar, hänen ainoa ilonsa, ja
kun puristuimme heitä vasten kirkkoon tungeksivien äitien ja tyttärien
pullonkaulassa, minä katsoin kiinnostuneena, miten Traceyn äiti työnsi tyttöä
edellään – ja meidän edellämme -, käytti omaa vartaloaan esteenä, huitoi
olkavarren ihrat hyllyen meitä taemmas, kunnes pääsi Isabel -neidin
tanssitunnille valtava ylpeys ja huoli kasvoilta paistaen, valmiina
luovuttamaan kallisarvoisen lastinsa tilapäisesti muiden hoiviin.
Englantilaisen Zadie Smithin teos Swing Time sijoittuu
Lontooseen. Kirjan kertoo noin kolmikymppinen ruskeaihoinen nainen, jonka nimeä
ei kerrota tarinassa. Vaikka nimeä ei kerrota, niin hämmästyin kirjan lopussa,
että se ei vaivannut minua ollenkaan lukiessa, paitsi nyt haluaisin tietää sen, sillä olisi helpompi kirjoittaa henkilöstä, jonka nimeä voi käyttää tekstissä. Kertoja
aloittaa tarinan siitä, kun hän lapsuudessa tutustui Traceyyn, joka oli samanvärinen ja
samanikäinen kuin hän. He ilmoittautuivat kirkon tiloissa järjestettyyn
tanssikoulutukseen – balettia, steppiä jne. Traceystä tuli hänen ystävänsä.
Ystävyys jatkui läpi kouluiän, mutta tuttavuus ja tietoisuus toisesta pysyi
kirjan loppuun asti.
Kirjan tarinassa kahden samanikäisen tytön elämänkohtalot
asetellaan vastakkain ja kertoja vertailee niitä koko ajan. Samaa tekee Tracey.
Lapsuuden ja nuoruuden tärkein kuvio on tanssi, jota toinen heistä osaa, mutta
toiselle se on vaikeampaa. Toinen heistä opiskelee jopa tanssin ammattilaiseksi
ja molemmat haluaisivat sitä osata. Toiselle heistä avautuu toisenlainen
maailma kuuluisan pop-laulajan avustajana. Vaikka kirjassa mainittiin toisaalla
Madonna, niin kuuluisan laulajan ulkonäkö ja kuviot muistuttivat jopa afrikkalaisen vauvan adoptiota myöten Madonnaa. Laulaja oli
kirjassa nimeltään Aimee.
Kirjan kertojan maailma muistuttaa kovasti kirjailijan
itsensä maailmaa. Myös kirjailijan äiti oli jamaikalainen ja isä
englantilainen. Zadie Smith on harrastanut tanssimista ja laulamista. Vanhemmat
ovat eronneet, kuten kirjan päähenkilön vanhemmat. Kirjailija opiskeli
yliopistossa kirjallisuutta, ja voitti kolmannella kirjallaan Orange Prize for
fiction-palkinnon vuonna 2006. Kirjan päähenkilö opiskeli myös yliopistossa.
Ihomme ruskea vivahde
oli juuri sama – ikään kuin meidät molemmat olisi leikattu yhdestä
kullanruskeasta kangaspalasta -, ja pisamamme olivat keskittyneet samoihin
paikkoihin, ja olimme myös yhtä pitkiä.
Kirjan kertomus on kertomus kahdesta ruskeaihoisesta tytöstä
ja heidän matkasta aikuisuuteen, joka ei ollut helpoimmasta päästä kummallekaan. Kirja puuttuu hienovaraisesti yhteiskunnallisiin asioihin, kuten englantilaiseen luokkayhteiskuntaan, joka määrittää kuka kukin on.
Pääosassa on kertojan matka, mutta juuret pysyttelevät matkassa mukana. Lapsuus
ja nuoruus muovaavat myös aikuisuutta, mutta myös sattumilla ja lapsia ohjaavilla
aikuisilla on omat keinonsa kasvatuksen ja kehityksen ohjaajina. Tarinan
kertojalla ja Traceylla oli erilaiset lähtökohdat, vaikka asuivat
naapuritaloissa, kävivät samaa koulua ja olivat ystäviä keskenään. Kirjan
tarina on lämminhenkinen ja rehevän runsas. Tarinassa kuljetaan Lontoosta New
Yorkiin ja Länsi-Afrikkaan ja musiikki kulkee aina mukana. Swing Time on
tanssin, musiikin ja huippukirjallisuuden aarrearkku.
”Kulta, mikä hätänä?”
isä kysyi pöydän yli, kun pitelin sitä koomista, traagista, järjetöntä,
sydäntäsärkevää, iljettävää kirjettä vapisten kädessäni. Sanoin, että ei
mikään, vein Traceyn kirjeen takapihalle, kaivoin sytkärin esiin ja tuikkasin
sen tuleen.
Zadie Smith, Swing Time *****
Suom. Irmeli Ruuska
Wsoy 2017
s. 462
englanninkielinen alkuteos Swing Time 2016
Ihanaa, että tykkäsit tästä! Swing Time on minulla syksyn lukulistalla, ja odotukset vain nousivat juttuasi lukiessa. :)
VastaaPoistaTämä oli jostakin syystä jäänyt minullakin lukematta, vaikka olin ajatellut sitä kovasti :) Onneksi luin ja nyt aion piakkoin lukea lisää Zadie Smithin tuotantoa :)
PoistaZadie Smithin romaanit kiehtovat aina, ja uskon että tämä on yhtä hieno kuin vaikkapa Valkoiset hampaat tai Kauneudesta. Niissä on silti jotain, mikä ei ole ihan se minun juttuni, enkä siksi ole tätä vielä lukenut. Enköhän kuitenkin lue vielä jonain päivänä!
VastaaPoistaMinusta tämä oli kerrassaan upea ja vetävä teos. Suorastaan ahmin tekstiä. Muita Zadie Smithin teoksia en ole lukenut, mutta tuo Orange-palkinnon voittanut teos Kauneudesta kiinnostaa kovasti.
PoistaVoi että, mua kiinnostaa Zadie Smithin kirjat, mutta en oo saanu luettua vielä ainuttakaan.
VastaaPoistaNo nyt voisit pistää tämän kirjan varaukseen. Todella vetävää tekstiä.
Poista