Jayne Anne Phillips: Suojelus

Hän tunsi että hänen ruumiinsa kohosi ja pyöri vitkalleen, viilenevän illan irrottamana ja pimeyden ja yön äänien jotka voimistuivat sitä mukaa kuin hän keskittyi niihin yksi kerrallaan: heinäsirkoista kohoava läpitunkeva siritys, metsäpöllöjen kuin henkeä haukkovat huudot, ruohon hienoinen kahina, oksan katkeaminen.

Lenny on 15-vuotias nuori tyttö ja päähenkilö amerikkalaisen kirjailijan Jayne Anne Phillipsin jännitystä tihkuvassa teoksessa Suojelus. Lenny toimii Suojeluksen yhtenä kertojana ja hänen pikkusiskonsa Alma, joka myös on leirillä Shelterissä, on toinen kertoja. Kolmas kirjan kertoja on Buddy, leirin keittäjän pieni poika. Heidän perheensä asuu lähistöllä pienessä talossa. Kirjan neljäntenä äänenä toimii Pastori, joka on saapunut paikkakunnalle vankilasta pääsynsä jälkeen tai ehkä karkaamisensa jälkeen, tarina ei kerro koko totuutta. Shelteriin Pastorin veti Buddyn isäpuoli, joka oli Pastorin sellikaveri vankilassa.

Shelterissä on siis tyttöjen kesäpartioleiri menossa ja eletään vuotta 1963. Kirjan tapahtumat kuvaavat henkilöiden omaa elämää, mutta myös muutaman päivän tapahtumia leirillä ja yllättäviä juonenkäänteitä, lapsuuden viattomuuden menetyksiä, ja jopa ikäviä ja traagisia väkivallantekoja, joihin kirjan henkilöt joutuvat ottamaan osaa tavalla tai toisella.

Jokaisen lapsen ja nuoren, joka esiintyy kirjassa, taustalta löytyy traagisia menetyksiä tai omien vanhempien kyvyttömyyttä toimia lapsensa tukena ja turvana. Vanhemmat kuvataan oman edun tavoittelijoina, jopa ikävinä tyyppeinä, jotka turvautuvat lapsiinsa, eikä toisinpäin. Lapset katsovat olevansa vastuussa vanhemmistaan, ainakin niistä heikoimmista ja avuttomista. Lapset kuvataan vahvoiksi ja itsenäisiksi toimijoiksi, jotka joutuvat lopulta toimimaan vaistojensa varassa pahuutta vastaan.

Suojelus saa heti kirjan alusta otteeseensa ja uskoin heti, että kirjassa tapahtuu jotain todella pahaa ja eikä se paha jäänyt yhteen kertaan. Tarinan kertomistyylin vuoksi koin lukijana olevani kuin tirkistelijä näiden henkilöiden elämässä. Ehkä Pastori oli kaikkein kaukaisin henkilö, jonka tarina ja olemus sekä käytös olivat välillä jopa epätodellista, mutta hyvin tarinaan kuitenkin  sopivaa, sillä muuten kertomus olisi liian raskas lukea. Fantasia liittyi myös pienen Buddyn elämään, ja hänen kokemuksensa olisivat olleet muuten ihan hirveitä.

Fantasian ja runollisuuden avulla kirjailija on luonut omalaatuisen maailman henkilöiden ajatuksista ja kokemuksista sekä leirin tapahtumista. Kaikista näistä lasten ikävistä kokemuksista huolimatta, uskon, että nämä lapset selviäisivät oikeassakin elämässä. Pahuudesta selviäminen voittajana voi olla henkisesti raskasta, mutta hyvien ystävien apu ja yhteinen ponnistus pahuutta vastaan kannatti tässä tarinassa. Kirjan huippukohta on ikävä ja traaginen ja siinä on lukijalle paljon pohdittavaa ja nikoteltavaa. Onneksi tarina on fiktiota. Kiihkeitä tunteita, ystävyyttä ja heräävää intohimoa, mutta myös psykologista jännitystä, pelkoa ja jopa paniikkia.

Hiljaisuus jonka halki hän käveli oli täynnä hajanaista linnunlaulua, ylhäällä puissa kaikuivat näkymättömät kutsut ja vastaukset. Ruoho oli kuin valaistu, joki raikas, läpinäkyvä, liian kirkas ollakseen totta. Viime yönä joen tumma vesi oli ollut kuin kiinteä mutta rikkonainen pinta jonka alla kuohui. Nyt joki vain mumisi unista kohisevaa mutinaa joka häipyi ja sykki Lennyn etääntyessä kivistä polkua puiden lomitse kohti Turtle Holea.

Jayne Anne Phillips, Suojelus *****

Suom. Kersti Juva

Tammen Keltainen pokkari, toinen painos

s. 372

Shelter 1994

Ensimmäinen suomenkielinen painos 1995

psykologinen jännityskirja

Leena Lumin bloggaus