Thomas Mann: Herra ja koira

On omalaatuista, hauskaa ja hullunkurista, kun hän istuu siinä jalkateräni päällä, johon hänen kuumeinen ruumiinlämpönsä vähitellen leviää. Rinnassani ailahtelevat ilo ja myötätunto, kuten miltei aina hänen seurassaan ja häntä katsellessa.

Saksalaisen nobelistin (Nobel 1929) Thomas Mannin (1875-1955) omaelämäkerrallinen lyhytproosateos Herra ja koira kertoo kirjailijan ja hänen koiransa Bauschanin yhteisistä hetkistä varsinkin luontoretkillä. Kirjan tarina on luonnon moninaisuuden luovaa kuvailemista ja oman koiran luonteenpiirteiden tarkastelua huumorinpilke silmäkulmassa. Jokaiselle koiraihmiselle tärkeä kirja, joka kertoo kirjailijan sanoin, miten sopuisaksi ihmisluonto koiran kanssa liikkuessa ja oleillessa tekee. Tietysti siinä samalla tulee oltua ulkosalla, ja uskon, että Thomas Mann on saanut virikkeitä kirjoihinsa kulkiessaan koiransa kanssa luonnossa tarkkailemassa kukkia, kasveja, säätä, vesistöjä ja luontokappaleita mm. pieneläimiä, riistaeläimiä ja lintuja. Hän kirjoittaa niistä todella kauniisti tässä kirjassa.

Hän tuli tuolini viereen, heilutti häntäänsä ja katseli minua anelevin silmin, jalkojaan kutsuvasti tömistellen. Pieninkin myötämielisyyteen viittaava liikahdus aiheutti sen, että hän nosti etujalkansa tuolin käsinojalle, työnsi itsensä rintaani vasten, sai minut ilmasuukoillaan nauramaan, siirtyi sitten tutkimaan pöytää luullen ilmeisesti löytävänsä siltä jotakin syötävää, koska minä ahersin niin innokkaasti sen ääressä, ja tahri leveillä, karvaisilla metsästäjäntassuillaan vielä tuoreen kirjoituksen.

Koirat ovat vieneet sydämeni mennessään. Edellinen koiramme Andy eli 17 vuotta, ja vieläkin pitää hiukan itkeskellä välillä, kun muistelen häntä. Pieni koira, mutta iso persoona. Andy ja Ozzy elivät perheessämme sopusoinnussa yhdessä jonkin aikaa, kunnes Andy kuoli. Kuvassa oleva Ozzy on jo ehtinyt miehekkääseen viiden vuoden ikään, joten pentumainen hulluttelu on vähentynyt kovasti. Jostakin syystä Ozzy tykkää saaressa olevasta lammesta. Kesäisin lammen vesi vähenee, rantatörmä on vetisen suomainen ja haju on hirvittävä. Tällaisen tepsutteluretken jälkeen Ozzy haisee erittäin pahalle, eikä peseminenkään vähennä juuri hajuaistimusta. Retket ovat kiellettyjä, mutta Ozzy unohtaa kiellot heti, kun meitä ei näy lähistöllä.

Thomas Mannin Bauschan on hieman samanlaisen oloinen kuin Andy ja Ozzy. Ozzy on myös sekarotuinen, kuten Bauschan. Koira tuli puolivuotiaana perheenjäseneksi Manneille. Sitä ennen hän oli ehtinyt olla jo eri perheessä, mutta ilmeisesti siellä ei oltu kiinnytty koiraan. Surkea, alistuva ja laiha koira vei heti lasten sydämen ja taisi se viedä vanhemmiltakin, sillä miettimisaikaa  pidettiin vain pari päivää. Koira sai uuden nimen ja ruokaolotkin paranivat. Koira kiintyi isäntäänsä kovasti ja isäntä koiraan. Tarina on ihanan vastustamaton.

Thomas Mann, Herra ja koira *****

Suom. Markku Mannila

Wsoy 1983

s. 127

Herr und Hund 1919

Mann Thomas: Kuolema Venetsiassa