Herman Lindqvist: Villit Vaasat

Kun tämä kiihtynyt, vaalea ja verevä 24-vuotias nuorukainen kierteli rauhattomana ja kiukkuisena kartanon tiloissa marraskuun alussa 1520, mikään ei viitannut siihen, että hänen nimensä jäisi historiaan. Tai että hänestä yleensäkään tulisi mitään suurta, saati Ruotsin kuuluisinta kuningasta, sitä, josta on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään toisesta.

Ruotsalaisen Herman Lindqvistin mainio tietoteos Villit Vaasat kertoo Vaasa-kuninkaiden historiasta, alkaen suvun ensimmäisestä kuninkaasta Kustaa Eerikinpojasta, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Se oli pienestä kiinni, että Kustaa Eerikinpoika olisi tapettu sukunsa mukana, mutta hän pääsi pakenemaan taalainmaalle, ja kokoamaan siellä sotajoukkoja. Ruotsin kuninkaaksi oli kruunattu Tanskan Kristian II ja hänen ansiosta Vaasa-suvun naiset lähetettiin vankeuteen ja miehet surmattiin. Aika oli raakaa ja julmaa. Aatelisten eliminointi oli ainoa tapa päästä eroon kapinoitsijoista ja kruunun tavoittelijoista, sillä niitä riitti.

Kustaa Vaasa pääsi karkuun, keräsi sotajoukot ja ratsasti juhannuksena 1523 Tukholmaan uutena kuninkaana. Hän oli 27-vuotias. Tulevaisuus tulisi olemaan täynnä sotia ja kireää taloudenpitoa, ja jatkuvia kapinoita, mutta Kustaa Vaasa selvisi hyvin ja toimi kuninkaana 37 vuotta. Kuollessaan hän oli 64-vuotias. Kustaa ehti olla naimisissa kolme kertaa. Ensimmäisestä liitosta syntyi Eerik, toisesta liitosta 11 lasta, ja kolmas liitto oli lapseton.

Kustaa Eerikinpojan jälkeen kuninkaaksi kruunattiin vanhin poika Eerik. Eerik vangitsi veljensä Juhanan, mutta muutaman vuoden jälkeen tilanne oli toinen ja Juhanasta tuli kuningas ja hän vangitsi Eerikin. Juhanan jälkeen kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle. Vaasan suvussa oli mielenterveysongelmia, johon varsinkin Kustaa Vaasan Maunu-poika sairastui jo nuorena.

Kirjan nimi Villit Vaasat kuvaa hyvin Vaasa-suvun menoa ja meininkiä. Esimerkiksi Kustaa Vaasan tytär Cecilia omisti kaappariluvan, ja sen avulla hän rosvosi vuosikausia merillä laivoja. Cecilia kaappasi myös sellaisia laivoja, jotka olivat Ruotsin suojeluksessa, joten siitä oli seurauksia. Uskoisin, että muut hoitivat homman, ja Cecilia rikastui kaapparilupansa avulla. Juhana piti siskojaan tiukan valvonnan alla, sillä hän pelkäsi kruunun kaappausta ja salajuonia.

Villit Vaasat on mainio historiallinen tietoteos, josta saa ihan erilaista tietoa kuin mitä koulussa oppi. Hänen sukunsa on levinnyt Euroopan jokaiseen kuningashuoneeseen, vaikka aikoinaan muut kuningashuoneet eivät hyväksyneet häntä oikeaksi kuninkaaksi. Myös Ruotsin nykyisen kuningashuoneen jäsenet kuuluvat Kustaa Vaasan sukuun monen polven takaa. Myös kymmenettuhannet ruotsalaiset kuuluvat hänen sukuunsa. Sukusiteet ulottuvat myös Suomeen. Mm. marsalkka Mannerheim ja presidentti Svinhufvud olivat Kustaa Vaasalle sukua. Kustaa Vaasan suvusta nousi seitsemän Ruotsin ja kolme Puolan hallitsijaa, joista nuorimmat, Puolan kuningas Juhana Kasimir ja Ruotsin kuningatar Kristiina, luopuivat kruunuistaan. Villit Vaasat on loistava tietoteos Kustaa Vaasan suvun kiinnostavista vuosista hallitsijoina, johon kuului kultaa ja kimallusta, juhlintaa, salajuonia, petturuutta, aviottomia ja avioliitoissa syntyneitä lapsia, sotia, merirosvoutta ja vankeusaikoja.

Herman Lindqvist, Villit Vaasat *****

Suom. Heikki Eskelinen

Wsoy 2018

s. 465

De vilda Vasarna 2016

Historiallinen tietoteos

Sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 1, 7, 8, 14, 25, 40, 41