Donna Tartt: Pieni ystävä

Mutta Robin, heidän rakas pikku Robininsa. Hänen kuolemansa ahdisti heitä vielä runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, sen yksityiskohtia ei voinut silotella, sen kauhua ei voinut korjailla tai muunnella millään Clevejen tuntemalla kerrontatekniikalla. Ja koska tämä tahallinen muistinmenetys esti heitä kääntämästä Robinin kuolemaa sille perheen omalle tutulle herttaiselle kielelle, joka silotteli katkerimmatkin arvoitukset miellyttävään ja ymmärrettävään muotoon, sen päivän muisto oli kaoottinen ja sirpaleinen, painajaisen kirkkaita peilinsiruja jotka välähtivät vistarian tuoksusta, pyykkinarun narahduksesta, tietynlaisesta myrskyn sävystä keväisessä valaistuksessa.

Donna Tarttin Pieni ystävä sijoittuu 70-luvun Mississippiin, kirjailijan synnyinkaupunkiin. Päähenkilö 12-vuotias Harriet Dufresnes viettää kesälomaansa, eikä aio mennä kesäleirille, joten päiville on keksittävä muuta puuhaa. Kekseliäs ja terävä Harriet päättää selvittää lomansa aikana kymmenen vuotta aiemmin kuolleen isonveljensä murhan. Robin oli kuollessaan yhdeksän vuotta vanha.

Harrietin perheeseen kuului isosisko ja äiti, joka oli edelleen masentunut Robinin kuolemasta. Perheen taloutta hoiti tytöille rakas Ida. Tytöt olivat tottuneet elämään tekemättä yhtään kotitöitä. Isä oli muuttanut pois kotoa, mutta tullessaan käymään, talo oli täynnä riitelyä ja väkivaltaa. Harriet halusi, että perhe saisi rauhan ja rauha ei tule, ennen kuin Robinin murha selvitetään, Harriet oli siitä aivan varma. Harrietilla oli jopa yksi henkilö kiikarissa, jota hän epäili murhateon tekijäksi. Onneksi hänellä oli hyvä ystävä, joka auttoi tutkimuspuuhissa. Yksi pahe ystävällä oli, sillä hän oli suustaan lörppö. Tutkimukset johtivat vaarallisiin ja jännittäviin tilanteisiin, joista ei puuttunut rikollisia eikä inhottavia luikertelijoita. Ja sitä paitsi tutkimuksia piti usein tehdä pimeässä tai sitten paikoissa, joissa vilisi luikertelevia otuksia. Niljakasta ja inhottavaa puuhaa.

Harriet oli lakannut pelkäämästä. Hänet oli vallannut outo tunne. Kahleet napsahtivat poikki, lukot murtuivat, painovoima vierähti pois, hän kellui aina vain ylemmäksi ilmattomaan yöhön: kädet ojossa, astronautti, painoton. Pimeys vavahteli hänen jäljessään, yhteen liittyvät kädet, jotka paisuivat ja laajenivat kuin sadepisaran renkaat vedessä.

Harrietin tutkimuspuuhat huomattiin rikollispiireissä ja hän joutui muutaman kerran pakenemaan heitä. Tietysti rikollisten tarkkailu toi esille myös välienselvittelyjä ja rikollista puuhaa, josta Harriet ei ollut vielä aiemmin ollut tietoinen, mutta tuli tietoiseksi hyvinkin vaarallisissa tilanteissa. Rikolliset kuvattiin yksinkertaisina, kouluttamattomina ja väkivaltaisina. Tässäkin kirjassa yksi teema oli huumeet, jota rikolliset käyttivät ja valmistivat sekä möivät, toiveenaan rikastua niiden avulla.

Vaikka Harrietin perhe ei ollut rikas, heidän sukunsa kuului tietynlaiseen yhteiskuntaluokkaan, joka pyrki olemaan erossa köyhemmästä väestönosasta. Mustat olivat palvelijoita, ei muuta. Yhteiskunnan luokkaerot ja värillisten nöyryyttäminen oli selkeästi esillä Pienessä ystävässä. Värilliset palvelijat voitiin erottaa hyvin mitättömistä asioista, jopa lapset kuvattiin rasisteina suhtautumisessaan värillisiin. Ja värilliset palvelijat saivat surkeata palkkaa.

Upeutta ja outoutta. Hänen korvissaan suhisi; hän melkein tunsi auringon kuumana selässään kohotessaan tuhkanharmaiden tasankojen, rajattoman tyhjyyden ylle. Minä tiedän miltä tuntuu kuolla. Jos hän avaisi silmänsä, hän näkisi oman varjonsa värähtelevän sinisenä uima-altaan pohjassa (käsivarret levällään, jouluenkelinä).

Donna Tartt kirjoittaa pitkään teoksiaan, sillä kirjat ovat ilmestyneet kymmenen vuoden välein. Olen lukenut aiemmin teokset Tikli ja Jumalat juhlivat öisin. Pieni ystävä nousee vahvasti näiden kirjojen rinnalle ja jopa ylitsekin. Pidin kovasti Pienen ystävän päähenkilöstä ja pidin upeista lauseista, jotka kertoivat paljon. Donna Tartt on kirjoittanut henkeäsalpaavan jännittävän teoksen, joka koukuttaa mukaansa helteiseen Mississippiin.

Donna Tartt, Pieni ystävä *****

Suom. Eva Siikarla

Wsoy 2003  toinen painos

s. 440

The Little Friend 2002

Donna Tartt: Tikli 

Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan 29. Kirjassa nähdään unia

Oman kirjahyllyn aarre