Muutama lokki liiteli lahden yllä laiskoin,
laajoin kaarin. Wisting katseli yhtä niistä kuin olisi halunnut pitää pienen
tauon ennen kuin veti keuhkonsa täyteen suolaista meri-ilmaa ja keskittyi
tehtävään, josta saattaisi tulla pitkä ja vaikea.
Ihastuin
Jørn Lier
Horstin rikostutkijaan William Wistingiin edellisessä sarjan suomennetussa
kirjassa Tulikoe. Hylkiöt on sarjan
kuudes kirja ja edellinen suomennos Tulikoe oli sarjan kymmenes kirja. En tiedä
mikä järki vai onko järkeä ollenkaan tässä suomennostouhussa. Tykkäisin
kuitenkin lukea kirjat ykkösestä eteenpäin. Tosin tämän laadukkaan dekkarisarjan kirjat
luen vaikka missä järjestyksessä, sillä Wisting on ihan huippu päähenkilö.
Tällä kertaa Wisting pähkäilee ruumiinosien parissa.
Line oli aina ajatellut, että pystyi
puhumaan isän kanssa mistä tahansa, mutta tätä tapausta ei ollut käsitelty
koskaan. Se ei ollut salaisuus mutta siitä ei myöskään puhuttu. Isä ei varmaan
ollut puhunut siitä kenenkään kanssa. Ei edes äidin.
Rikospoliisi
William Wistingillä on aikuinen tytär Line, joka työskentelee toimittajana.
Line toimii kirjan toisena päähenkilönä. Isä ratkaisee poliisina rikoksia ja
Line on myös kiinnostunut niistä. Tällä kertaa hän haastattelee vankeja.
Kyseisten vankien joukossa voi jopa lymyillä
isän etsimä rikollinen. Line on vain ihmeen luottavainen ihmisten
parissa, ehkä se johtuu poikaystävän taustasta tai sitten ei. Toisilla ihmisillä on vain positiivinen elämänasenne ja Lineltä se löytyy.
Hän nousi ja mietti, mitä Suzanne
mahtoi puuhata. Suzanne oli tullut hänen elämäänsä vajaa vuosi sitten ja
täyttänyt tyhjiön. Ingrid tulisi aina olemaan hänen elämänsä tärkein nainen,
sitä ei muuttaisi mikään. Hän oli kuitenkin huomannut, että uusi rakkaus
saattoi olla jotain aivan muuta kuin entinen.
Wisting
on siis löytänyt rinnalleen uuden rakkaan, mutta elää vielä hieman
vastahakoista vaihetta suhteessa Suzannen kanssa. Hän ei haluaisi jakaa kaikkea
Suzannen kanssa, vaan empii vielä kuolleen vaimonsa muistoissa. Sitä elämää on
vaikea saada takaisin, joten soisin Wistingin olevan hieman avonaisempi
Suzannen kanssa. Tosin kyllä heillä on kivaakin yhdessä, kun pikkutarkka ja perusteellinen
tutkija hieman antautuu tunne-elämälle.
Kirjan
nimi Hylkiöt löytyy tarinan sisältä. Hylkiö on henkilö, jota hyljeksitään muun
yhteiskunnan toimesta. Sitä aihetta on ihan tarpeellistakin miettiä, että keitä
hyljeksitään esim. Suomessa. Jørn Lier Horstin Hylkiöt kirjassa on tietty
ihmisryhmä, joka on nostettu kirjan teemaksi. Heitä hyljeksitään.
Jørn
Lier Horst, Hylkiöt
Suom.
Päivi Kivelä
Otava
2019
s. 316Bunfall 2010
Jørn Lier Horst: Tulikoe
Jørn Lier Horst: Luolamies
Totta: sarjat lukisi mieluiten ilmestymisjärjestyksessä.
VastaaPoistaHorstin kerronnan laatu ja Wistingin persoonan kiehtovuus ovat poikkeuksellisesti sen verran korkeaa luokkaa, etten minäkään ole lukijana turhaan tarkkuuteen kompastellut.
Horstin suuri ansio ja vahvuus on myös se, ettei hän tarvitse inhorealistisia pärskeidenlevtyksiä kerrontansa tueksi eikä lukijan mielenkiinnon ylläpitämiseksi:)
Hienosti toit esille Wistingin parhaimmat puolet. Horst kirjoittaa myös kaunista tekstiä ja suomennos on hieno. Kirjoissa on paljon ihmissuhdedraamaa ja lisäksi pohditaan teemoja perusteellisesti. Aika leppoisaa menoa kaiken kaikkiaan :)
PoistaOn kyllä outoa, että sarjoja suomennetaan noin epäloogisessa järjestyksessä. Mielellään niitä lukisi ihan oikeassa järjestyksessä! Minulle tämä kirjailija on yksi monista tuntemattomiksi jääneistä dekkaristeista. Itse aloitin viime viikolla yhtä Viveca Stenin dekkaria (sieltä vanhemmasta päästä), mutta jotenkin ne dekkarien ikuiset ihmissuhdeasiat eivät nyt jaksaneet kiinnostaa... tai sillä hetkellä ainakaan... On se kirja kyllä vielä tuolla pöydällä odottamassa, josko ehkä jatkaisin vielä sen parissa!
VastaaPoistaOlen lukenut Stenin kirjoja ennen blogiaikaa ja katsonut TV-sarjaa. Blogissa on vain yksi postaus Stenin dekkarista.
PoistaOlen samaa mieltä, kirjat pitää julkaista oikeassa järjestyksessä.
Lukuiloa :)
Mai, kirjan nimi on hyvä ja myyvä!
VastaaPoista(Luin syksyllä Karen Clevelandin Koko totuus ja nyt luen sitä taas. Ihan ostin omaksi, kun meni jossain arvonnassa tms. Vaikka on agenttitarina, mikä ei kuulosta minulta, on kiinnostava ja lisäksi paljon parisuhdedraamaa. Suosittelen ellet ole jo lukenut.)
♥♥
Juu luin Clevelandin trillerin viime syyskuussa. Tykkäsin kovasti. Lopussa oli hyvä koukku.
Poista