Banneri-luettelo

lauantai 20. heinäkuuta 2019

Sara Blӕdel: Kadonnut nainen


Silmänräpäyksen ajan he seisovat kumpikin liikkumatta harmaassa iltapäivätihkussa, sitten tytär kääntyy kirkuen katsomaan ikkunassa olevaa reikää ja syöksyy takaisin sisälle. Hän tunkeutuu takaperin tiheikön halki ja astelee päättäväisin askelin autolle.

Tanskalaisen Sara Blӕdelin kuudes kirja Kadonnut nainen lopettaa etsivä Louise Rickistä kertovan dekkarisarjan. Olen lukenut sarjasta neljä kirjaa, kaksi alusta ja kaksi lopusta. Voi olla, että etsin käsiini vielä sarjan keskeltä kaksi kirjaa ja luen ne, sillä Louise Rick on sen verran kiva päähenkilö ja tarinat eivät ole liian väkivaltaisia, niitä on kiva lukea. Tarinoilla on myös oma sanomansa ja tässä kirjassa pääsanoma on eutanasia. Sitä käsitellään puolin ja toisin.

Pelkäsin sitä päivää, kun se tapahtuisi. Sitä päivää, kun äiti ei vastaisikaan puhelimeen, kun soittaisin aamupäiväsoittoani. Hän roikkui kiinni elämässä minun takiani, koska hän tiesi, miten minä surisin. Mutta ennätin vakuuttaa hänelle, että olin valmis päästämään irti. Hän sanoi itse niin kuin asia oli: ”Minä en ole enää minä.”

Mitä mieltä itse olen eutanasiasta? Kieltämättä kirja laittaa ajattelemaan asiaa omalta kantilta. Olen joutunut viemään 17v. koirani viimeiselle piikille, jonka antoi eläinlääkäri. Tilanne oli surullinen, mutta koira oli jo tosi huonovointinen, eikä olisi enää parantunut. Hyväksyn eläimille annetun eutanasian. Päätös viedä koira eläinlääkärille oli pitkän ajan päätös, mutta kun vointi romahti, päätös tuli ajankohtaiseksi saman tien. Turha pitkittää tuskaisaa oloa.

Läheisten suhteen toivon, että minun ei tarvitse koskaan tehdä eutanasiapäätöksiä. Toivon, että lääkäri tekee sellaisen esim. tilanteessa, jossa hengityslaite pitää hengissä, mutta aivotoimintoja ei ole enää. Omat kaksospojat joutuivat olemaan hengityslaitteissa, kun syntyivät. Hengityslaitteet ovat siis loistavia keksintöjä. En olisi kyennyt tekemään itselleni aborttia, kun olin nuorempi. Olen kokenut spontaanin abortin ja se oli henkisesti ja fyysisesti hyvin raskasta.

Vaikka Kadonnut nainen on viihteellinen dekkari, se laittaa ajatukset liikkumaan elämän ja kuoleman äärirajoilla ja miettimään mikä on oikein ja mikä väärin. Suomessa eutanasia ei ole laillistettu, mutta monet ihmiset haluaisivat sen olevan, ja sekin on ihan oikein. Monet hakeutuvat hakemaan kalliin eutanasian maista, missä se on  sallittu. Vaikeita päätöksiä ja kuolema on aina läheisille murheellista.

Louise Rickin miesystävän tyttökaveri katosi 18 vuotta sitten. Hänet löydettiin ammuttuna Lontoosta. Tästä kehittyi jännittävä tarina, johon liittyi vapaaehtoistoimintaa, kuolleita ihmisiä ja surevia leskiä. Lisäksi Louisen kotielämä koki myllerryksen toisensa jälkeen. Hyvä dekkarisarja.

Sara Blӕdel, Kadonnut nainen
Suom. Virpi Vainikainen
Karisto 2018
s. 318
Kvinden de meldte savnet 2017

Blӕdel Sara: Nimimerkki Prinsessa
Blӕdel Sara: Vain yksi elämä
Blӕdel Sara: Uhrilehto


Kirja on oman kirjahyllyn aarre. 

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua ja 28. Kirjan kannessa on kuu.

4 kommenttia:

  1. Tämä sarja vaikuttaa kiinnostavalta! Harvakseltaan tulee luettua tanskalaista kirjallisuutta, joten senkin vuoksi voisi tähän perehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanskasta on ruvennut ilmestymään dekkarisuomennoksia, mikä on ihan hyvä juttu ainakin minusta, sillä tykkään skandidekkareista.
      Louise Rick on hyvä päähenkilö ja hänellä ei ole päihde- eikä muitakaan ongelmia, hyvä niin.

      Poista
  2. Onko tämäkin siis kuitenkin dekkari - vai romaani eutanasiasta? Minäkin olen lukenut Blaedelilta nuo kirjat Nimimerkki Prinsessa ja Vain yksi elämä. Muistaakseni pidin niistä, joten enemmänkin voisi häneltä lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kadonnut nainen lopettaa kuuden kirjan dekkarisarjan Louise Rickistä. Eutanasia on yksi dekkarin teemoista, jota mietitään tarinassa puolin ja toisin. Pani kyllä minutkin miettimään aihetta, joka näkyy postauksessa.
      Tykkään kun dekkareissakin on jokin teema, joka kehittyy kirjan myötä.
      Hyvä dekkarisarja, suosittelen.

      Poista