Annamari Marttinen: Tässä meillä on kaikki nyt

Olin päästänyt irti rakkaudesta ja päättänyt etten etsisi sitä. En uskonut rakkauteen huoltoaseman tankkauspisteellä tai ruokakaupan kassalla, sen enempää kuin että rakastuisin kadulla vastaantulijaan. Ja että he rakastuisivat minuun. En seisonut baaritiskeillä enkä tanssinut yökerhojen lattioilla.

Olin sen sijaan rakastunut yksinoloon niin että se suorastaan kauhistutti minua.

Annamari Marttisen uusimman romaanin Tässä meillä on kaikki nyt kannessa on pari kahvikuppia. Kahvin päällä on sydän. Kyllä. Kirja on rakkausromaani. Erittäin vahva tunteikas romaani rakastumisen halusta, rakkauden polttavasta voimasta ja sen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta. Jälleen kerran kirjailija on osunut tunteiden syövereihin ja kirjoittanut niistä kirjan, jota jännitin viimeisille sivuille asti.

Amanda on eronnut ja muuttanut omaan asuntoon asumaan. Hänellä on naimisissa oleva fuckbuddy, joten ainakin seksuaaliset tarpeet tulee hoidetuiksi. Amanda on päättänyt elää sinkkunaisena, mutta kohtalo puuttuu asiaan. Aloitettuaan ruotsinkielen tunnin, hänen viereensä istuu mies, joka saa hänen sydämensä läpättämään ja lähtemään lentoon. Olo on kuin teinitytöllä. Suusta ei tule mitään järkevää. Valentin on kotoisin Pietarista.

Hänellä oli kasvoillaan ilme, joka oli sekoitus epävarmuutta ja varmuutta ja oli kuin jokin valo olisi alkanut hehkua hänen ihonsa läpi. Hänen silmänsä melkein kipinöivät ja hän katsoi nyt niin intensiivisesti silmiini, että vaihdoin hämmentyneenä asentoa, suoristin selkäni, ja laskin lattialle jalkani, joka oli ollut sohvalla toisen reiteni alla.

Mitä nyt tapahtuu? Ajattelin.

Rakkaus ja seurustelu pidetään tiiviisti salassa muilta. Kumpikaan ei halua puhua seurustelusta kenellekään muulle, paitsi lopulta parhaille kavereille, jotka olivat jo tietysti tietoisia asiasta. Rakastumista ei voi salata, se näkyy ulkonäöstä ja onnellisesta katseesta. Kun kaveri viettää pitkään hiljaiseloa, jotain on tapahtumassa ehkä seurustelurintamalla. Toiset kertovat heti kaiken julkisesti, toiset kätkevät onnenhetket. Amandalla oli omat syynsä kätkeä onnensa. Hän tiesi, että hänen läheisensä eivät hyväksyisi hänen rakkauttaan.

Annamari Marttinen kirjoittaa upeasti rakkaudesta. Tässä meillä on kaikki nyt sukeltaa syvälle tunteisiin, joita rakkaus sytyttää. Tällä kertaa rakkaus on samalla kertaa mahdollista ja mahdotonta. Rakkaudelle annetaan mahdollisuus, mutta mielessä hiertää sen mahdottomuus. Valentin on komea, hyväkäytöksinen ja miellyttävä mies. Mies Amandan makuun. Mutta on jotakin, mistä Amanda ei pidä, ja jota vastaan hän kamppailee koko kirjan ajan. Onko rakkaus suurin kaikista? Antaako Amanda periksi rakkaudelle?

Kirjan aihepiiri askarrutti minua jo etukäteen, mutta luotin täysin Annamari Marttisen kirjailijalahjoihin. Tässä meillä on kaikki nyt on kirjoitettu upeasti sydänverellä. Ja minä pakahduin tunteista.

Liikahdin häntä kohti ja nauroimme kumpikin hermostuneesti, sitten suutelimme.

Nyt se tapahtuu, ajattelin, kun se jatkui.

Ja niin se tapahtui.

Hän jäi yöksi, ja vei minulta rakkauteni, yksin nukkumisen, yksittäisenä lusikkana olon, hän tuli toiseksi lusikaksi kiinni minuun. Hän vei minulta rakkauteni, yksin heräämisen.

Annamari Marttinen, Tässä meillä on kaikki nyt

Tammi 2019

s. 313

Annamari Marttinen: Korsetti 

Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla
Annamari Marttinen: Vapaa

Annamari Marttinen: Törmäys

Annamari Marttinen: Kuu huoneessa 

Annamari Marttinen: Tässä meillä on kaikki nyt