On huhtikuun alku, ja
minä haluan toista miestä niin erehtymättömästi ja kirkkaasti, että koko
loppupäivän hän on mukana rukouksissani, joissa häpeämättä pyydän häntä
jumalalta itselleni.
Pajtim Statovcin kolmas teos on nimeltään Bolla,
joka voi tarkoittaa esim.
ulkopuolista tai käärmeenkaltaista olentoa. Molemmat merkitykset
nousevat tästä rosoisesta, mutta
hienovaraisesta kahden miehen rakkaustarinasta hyvin esille. On vuosi
1995 ja
opiskelijanuorukaiset tapaavat toisensa ensikertaa Pristiinassa,
Kosovossa. Pristiinan asukkaista suurin osa oli albaaneja ja vähemmistö
serbejä. Toinen heistä oli serbi ja toinen albaani. Toinen oli
naimisissa ja
toinen ei. Intohimo humahtaa, ja he ovat melkein erottamattomat. Tosin
toinen
heistä käy välillä kotona, sillä vaimo on viimeisillään raskaana. Mies
ei
halunnut lasta ja kuullessaan vaimonsa olevan raskaana, hän löi vaimoaan
ensimmäisen kerran.
Näin se välillämme
menee. Hän haluaa puhua, olla yhdessä, odottaa kanssani pian syntyvää lasta, ja
minä osaan ainoastaan sanoa, että minä tiedän, minä tiedän, kaikki aikanaan,
sinun ei aina tarvitse olla niin huolissasi, kaikki järjestyy kyllä,
vakuuttelen ja avaan oven, ja juuri ennen kuin se sulkeutuu vilkaisen häntä
kylmästi. Kunpa hän kuulisi ajatukseni, toiveeni ettei häntä olisi
olemassakaan.
Vuosi 1995 oli vaikeaa aikaa Kosovossa, sillä taistelut ja
etniset puhdistukset olivat lähellä. Toinen miehistä pakeni ulkomaille ja
toinen ryhtyi sotimaan unohtaakseen rakkaansa. Kumpikaan miehistä ei voinut
unohtaa yhteistä aikaa. Toinen aika tai toinen maa ja he olisivat voineet elää
yhdessä onnellisina elämänsä loppuun saakka. Nyt heidän taakkansa oli
moninkertainen. Heidän piti olla varovaisia, ettei heidän rakkautensa tulisi
julkiseksi.
Ne päivät ovat
puhdasta hulluutta, kaduille kohonnut kadotus. Ihmiset sanovat, että serbit
ovat pakottaneet lapset katsomaan kuinka sisarukset ja vanhemmat vuotavat
kuiviin, että raskaana olevien naisten vatsat on leikattu auki ja
syntymättömien lasten annettu valua ulos äitiensä sisältä kuin räkä.
Pajtim Statovcin uskomattoman upeat teokset Kissani
Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat saaneet seuraksi kiihkeän kuumottavan
Bollan.
Bollan kansikuvassa luikertelee käärme. Käärme kulkee jokaisessa
kolmessa
kirjassa mukana. Minulla on jonkinasteinen käärmefobia, välillä
suurempi,
välillä lievempi. En ahdistunut tarinan sisällä kulkevasta
fantasiakertomuksesta, jossa kyseinen käärme esiintyy, mutta kansikuva
ahdistaa. Käärme kuvastaa kiellettyä seksuaalisuutta ja Statovcin kirjat
kuvaavat juuri kiellettyä homoseksuaalisuutta, miesten välistä
rakkautta, joka
tänäkin päivänä on monessa maassa kielletty rangaistusten uhalla.
Yhdeksi teemaksi Bollassa nousee pedofilia, jonka Statovci nostaa
rohkeasti
esille. Hyvin arka aihealue tämän päivän Suomessa, maahanmuuttajat ja
pedofilia.
Pajtim Statovci on loistava tarinankertoja ja hän on kirjoittanut rohkean
rakkaustarinan, Bollan, Kosovon sodan reunamilta.
Ympärillämme riehuvasta tuhosta tulee salaisuus josta
puhuminen merkitsee kasvot ja josta vaikeneminen hotkaisee loppukesän turpaansa
kuin kourallisen ilmaa.
Pajtim Statovci, Bolla *****
Otava 2019
s. 237Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia
Pajtim Statovci: Tiranan sydän
Pajtim Statovci: Bolla
***** LÄMMIN ONNENTOIVOTUS FINLANDIA-VOITTAJALLE! *****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti