Minna selasi CD:t, ja
Jani seurasi ilmeiden vaihtelua hyväksyvästä vilpittömään ihmetykseen. Onneksi
Minna ei tutkinut tarkemmin DVD-valikoimaa. Jani ehti jo punastua, kun arveli
sooloromanttisten harrastustensa tulevan ilmi. Jani päätti kätkeä eroottiset tallenteensa
vastedes paremmin, vaikka ajan mittaan mokoma häveliäisyys olikin osoittautuva
turhaksi. Minnallakin oli mielikuvituselämää.
Muusikko, sanoittaja Pauli Hanhiniemi on laajentanut
osaamistaan kirjallisuuden puolelle, sillä häneltä on ilmestynyt ensimmäinen
romaani nimeltään Kaukopuhelu.
Aiemmin häneltä on ilmestynyt muistelmateokset Soitto on sanoja sekä Pauli
Hanhiniemi – Kerran elettyä. Kaukopuhelu on veijaritarina vähän yli
parikymppisistä nuorista miehistä, Janista ja Jykästä, jotka pitivät Kulma-Baaria
Kuortaneella. Pauli Hanhiniemi on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Alavudelta,
jonka rajanaapuri Kuortane on.
Jani ei tullut
koskaan ajatelleeksi, että tämä kauppaopiston kesken jättänyt Halpa-Hallin
kassalla työskentelevä hupakko oli ihan tavallinen nuori nainen: älykäs ja
joustava gimma, joka jostakin syystä oli nyt lupaavasti retkussa Janiin.
Veijaritarinaan siis liittyy myös rakkaustarina. Tarina ei
ole kolmiodraama, vaikka viitteitä siihenkin löytyy kirjan sivuilla. Tarina on
nuorten kohellusta ulkomailla ja Suomessa, johon liittyy tragikoomisia
piirteitä. Näin jälleen kirjan tarinan sieluni silmillä kesäteatterin lavalla
yleisön nauraessa ja itkiessä tunteidensa vallassa. Ainakin itse olen tunneherkkä ja eläydyn
tarinoiden valtaan syvällisesti oli sitten kyseessä lasten tai aikuisten
teatteri. Nukketeatteriesityskin oli kerran niin surullinen, että kyyneleet
vain valuivat poskille.
Olen tottunut lukemaan käännöskirjallisuudessa huumeiden
käytöstä, mutta kun luin Kaukopuhelun tarinassa päähenkilöiden normikäytöstä,
olin alkuun ihmeissäni. Koheltava parivaljakko, Jani ja Jykä, olivat siis
huumeiden käyttäjiä, pössyttelijöitä. Toinen heistä sai sitten suuren
ahaa-elämyksen rikastua huumeilla ja loput voit lukea kirjasta.
Kaukopuhelun
pääteemoja ovat rakkaus ja ystävyys, jota yrittäjyys ja muut värikkäämmät
versus mustemmat teemat, jopa kuolema ja yliluonnollisuus värittävät
hirtehishuumorin iskiessä silmää rivien lomassa.
Pauli Hanhiniemi, Kaukopuhelu
Docendo 2019
s. 191
Pauli Hanhiniemi on mielenkiintoinen biisintekijä. Aiemmin rokkareista/poppareista ovat ainakin julkaisseet kirjoja Juice, Anssi Kela, ja Kauko Röyhkä
VastaaPoistaPauli Hanhiniemen sanoitukset ovat kiinnostavia. Kuuntelen mielelläni hänen pohdintoja eri asioista. Siksi olin vähän yllättynyt tästä kaverusten kohelluskirjasta. Ehkä odotukseni olivat erilaiset. Uskon kuitenkin, että tälle kirjalle on lukijoita ja tykkääjiä.
PoistaLyyrikoilla on sanomaa :)
Olin täysin unohtanut, että Pauli Hanhiniemeltä ilmestyy kirja. Postaustasi lukiessani mietin, että tämähän pitää lukea. Toisaalta jotenkin alkoi kylmätä tuossa pössyttelykohdassa. Jään harkitsemaan asiaa. :)
VastaaPoistaLuen tällä hetkellä Lucia Berlinin maailmankuuluja novelleja, jotka ovat alkoholinhuuruisia ja huumeita täynnä. Ehkä suomalaisissa kirjoissa ei olla totuttu lukemaan huumeista muuta kuin dekkareissa, joissa narkkarit vetävät huumeita. Käännöskirjallisuudessa ne ovat esillä sekä nuorten että aikuisten kirjoissa.
PoistaEn halua spoilata kirjaa, mutta sanon sen verran, että tarinaan liittyy mustuutta ja kuolemaa, mutta myös hirtehishuumoria.
Vai sellainen veijaritarina pössyttelijöineen! Kohellus voi olla hauskaa tai sitten ei. Tuo pössyttely minuakin epäilyttää. Koska asun Kuortaneen naapurissa, niin ihan siitä syystä tämä voisi kiinnostaa, ainakin teoriassa.
VastaaPoistaTästä tarinasta tulisi hauska kesäteatteriesitys.
Poista