Banneri-luettelo

perjantai 21. helmikuuta 2020

Heather Morris: Cilkan tarina




”Meillä on sinusta raportti, Cecilia Klein. Siinä sanotaan, että itse asiassa pysyttelit hengissä toimimalla vihollisen prostituoituna.”

Uusi-seelantilaisen kirjailijan Heather Morrisin edellinen kirja Auschwitzin tatuoija kertoi Lale Sokolovin elämäkerran. Kirjassa kerrotaan myös eräästä keskitysleirin vangista, joka oli pakotettu makaamaan SS-upseerien kanssa. Hän oli Cilka Klein, joka joutui keskitysleirille 16-vuotiaana. Heather Morrisin Cilkan tarina kertoo fiktiivisen tarinan  siitä, mitä Cilka koki keskitysleirillä ja miksi hänet tuomittiin pakkotyöhön Siperiaan. Tarinassa Cilka muistelee myös Auschwitzin ja Birkenaun oloja.

Cilka alkaa avata paitansa nappeja. Hän tietää mitä tehdä. Hänen korvansa täyttää naisten kirkuna ja miesten huuto, miesten jotka ovat päättäneet tehdä sen mitä varten ovat tulleet tänne. Hetken Cilka miettii, toisiko meteli paikalle vartijat, pelastajat. Ketään ei tule. Vartijat ovat luultavasti parhaillaan samassa puuhassa.

Cilkalla oli Auschwitzissä korkea-arvoisia upseereja, jotka pitivät hänet elossa, sillä hän oli nuori ja mukautui näiden raiskaajien ja hyväksikäyttäjien tahtoon. Sama raiskaamisen kierre odotti Siperiassa. Auschwitzin olot olivat Cilkalle luksusta muihin vankeihin verrattuna. Neuvostoliittolaiselle työleirille joutuminen avasi silmät raskaalle työnteolle alkuun hiilikaivoksella, sitten sairaalassa. Auschwitzissa Cilka söi hyvin, mutta Siperiassa odotti nälkiintyminen kurjasta ruoasta. Kurjista oloista, raastavasta työmäärästä ja alituisesta seksuaalisesta väkivallasta huolimatta, Cilka taisteli päivä päivältä eteenpäin ja pysytteli hengissä.

”Sinä autat ihmisiä vain siksi, jotta voit tuntea olosi paremmaksi, koska olet piehtaroinut pahuuden kanssa.”

Kun luin Patricia Posnerin tietoteoksesta Auschwitzin apteekkari, miten lyhyitä tuomioita natsit saivat toisen maailmansodan jälkeen, olin aivan järkyttynyt. Kyseisessä kirjassa kerrottiin myös, että luottovangit ja vartijat myös tuomittiin, mutta en usko, että he saivat juuri sen pitempiä tuomioita. Kun 16-vuotiasta nuorta tyttöä raiskataan SS-upseerien toimesta, tuomiota eivät saaneet raiskaajat, vaan tuomio annettiin tälle nuorelle tytölle. Hän oli vehkeillyt vihollisen kanssa, joka rinnastettiin maanpetokseen ja tuomio oli vuosikausia pitkä. Kun vertaa tuomiota Victor Capesiuksen (Auschwitzin apteekkari) tuomioon, mikä oli 9 vuotta, ja josta hän istui 2 vuotta kaasutettuaan hengiltä tuhansia ihmisiä, olen kauhuissani Cilkan saamasta tuomiosta.

Heather Morrisin Cilkan tarina ei jätä kylmäksi ketään. Tarinan taustalta löytyy todellinen henkilö, jonka kurjia kokemuksia voimme vain kuvitella, todellisuus on varmasti ollut tätä tarinaa pahempi. Cilkan selviytyminen Auschwitzin keskitysleiriltä ja siperialaiselta työleiriltä on ihme. Heather Morris on kirjoittanut Cilkan tarinan, jossa säälimättömät ja tiheätunnelmaiset tapahtumat seuraavat toisiaan, ja missä nuori tyttö joutuu kokemaan liian paljon pahaa.

Heather Morris, Cilkan tarina
suom. Pekka Tuomisto
Aula & Co 2020
s. 378
Cilka´s Jorney 2019



Tämän kirjan tarina pureutuu toisen maailmansodan keskitysleirioloihin ja sen jälkeisiin neuvostoliittolaisiin työleirioloihin, joissa olot olivat ihan vastaavat kuin keskitysleirillä, ja joissa kuoli enemmän vankeja kuin natsien keskitysleireillä. Tänä päivänä pakolaiset ja maastamuuttajat vauvasta vaariin elävät piikkilankojen ja vartijoiden ympäröimillä leireillä epäinhimillisissä oloissa. Tekee mieli kysyä, että onko se oikea ratkaisu?

7 kommenttia:

  1. Voi ei, miten järkyttävä kohtalo tällä Cilkalla. Ensin joutuu raiskatuksi uudestaan ja uudestaan, ja sitten vielä saa rangaistuksen siitä... Kyllä tämä maailma on hirveä paikka! En ehkä pystyisi lukemaan näin rankkaa kirjaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvittävintä minusta oli se, miten nuori Cilka oli joutuessaan Auschwitziin. Keskitysleirin portilla odotti aina joku korkea-arvoinen upseeri, joka ohjasi vangit joko suoraan kaasukammioon tai sitten parakkeihin. Cilkalla oli vahva elämännälkä.

      Poista
  2. Minä olen näitä Morrisin kirjoja pyöritellyt, vaan en ole vielä tarttunut. Ehkä joskus kesällä kun elämä on valoisampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ajatus. Morriksella on kuitenkin taito viihdyttää. Hän kirjoittaa fiktiota, joten tapahtumat on kuviteltu. Näiden lukemisesta ei mene yöunet, mutta ajatuksia ne herättävät ja se on kirjailijan tarkoitus. Cilkan tarinan seksuaaliset väkivallanteot naisia kohtaan ovat kirjailijan mielestä aihe, joka pitää nostaa esille.

      Poista
  3. Luin tammikuussa Auschwitzin tatuoijan, ja siinäkin Cilkan tarinan alku nousi päähenkilöiden kertomuksen rinnalle, mieleen kummittelemaan. Luen tämän varmasti jossain vaiheessa. En ole tajunnutkaan, että Neuvostoliitto vei leireilleen myös keskitysleireissä olleita.

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Ainakin kirjan aihe on tärkeä, Hannele. Holokaustia ei pidä unohtaa, eikä myöskään Neuvostoliittolaisia työleirejä Stalinin vallan aikana.

      Poista