Minna Canth: Työmiehen vaimo

Arvaas, kuinka moni tänä iltana tahtoisi olla minun sijassani. Kyllä maar poikain sydämiä kaivelee. Peijakas, kun sais noin rikkaan ja kauniin tytön, ajattelee jok ´ainoa itsekseen.

Yllä oleva lainaus on Minna Canthin (1844-1897) viisiosaisesta näytelmästä Työmiehen vaimo. Näytelmän alussa vietettiin Johannan ja Riston häitä. Risto oli innoissaan siitä, että Johannalla oli runsaasti rahaa, sillä hän oli säästänyt kymmenen vuoden palvelusvuosista saamansa palkat. Riston mielestä rahat kuuluivat hänelle myötäjäisiksi, lakikin sen määräsi niin.

Tulkaa nyt kimppuuni jok ´ainoa, minä en teitä pelkää. Minä huudan sittenkin, että kajahtaa korvissanne: Risto on sanansa syöjä, valansa rikkoja, kunnottomin konna, pahin petturi auringon alla.

Johanna haluaa kutsua häihinsä hääpaikan ulkopuolella näkemänsä nuoren naisen. Kerttu paljasti hääväelle ja morsiamelle minkälaista peliä Risto oli pelannut hänen kanssaan. Oli kihlannut hänetkin. Tietysti Johanna suri ja itki Riston petturuutta, mutta avioliitto velvoitti miehen alamaiseksi, kuten lakiin oli kirjoitettu.

Seuraavassa näytöksessä oli kulunut vuosi häistä ja Johanna oli torilla hakemassa ruokaa itselleen ja vauvalleen, kunnes hänen miehensä näki hänet ja vaati rahat itselleen. Risto oli jo kuluttanut Johannalta vaatimansa ns. myötäjäiset ja juonut ne. Risto pakotti Johannan antamaan viimeiset ruokarahansa poliisilla uhkaamalla, sillä laki oli miehen puolella ja vaimon piti totella miestään.

Työmiehen vaimo on kertomus miehen vallasta avioliitossa ja muussakin elämässä 1800-luvun lopulla. Risto oli selvästi alkoholisoitunut, eikä tehnyt mitään työtä, mutta silti hän vaati itselleen kaikki Johannan ansaitsemat pennoset. Lopulta tilanne paheni tosi inhottavaksi, mutta Risto porskutti eteenpäin. Johannan maatessa arkussa piharakennuksessa, Risto yritti siistiytyä, sillä hänellä oli jo mielessä uusi nainen, joka sopi hänen elättäjäkseen ja lapsen hoitajaksi. Myös Kerttu esiintyi pitkin näytelmää, sillä Risto halusi hyötyä myös hänestä aina, kun mahdollista.

Minna Canth os. Ulrika Wilhelmiina Johnson oli kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuului lehtiartikkeleita, novelleja, pienoisromaaneja ja näytelmiä. Minna Canth halusi edistää naisten asemaa, ja teki paljon työtä edistääkseen tyttöjen koulutusta, varsinkin suomenkielistä koulutusta. Minna Canth sai itse ruotsinkielistä koulutusta, mutta hän ei pitänyt siitä, että käsitöitä olisi pitänyt tehdä puolet kouluajasta. Hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaariin, jossa tapasi tulevan miehensä.

Minna Canthin ensimmäinen teos Novelleja ja kertomuksia ilmestyi vuonna 1878. Ensimmäinen näytelmä Murtovarkaus julkaistiin pian hänen miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1879. Minna Canth jäi seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi. Leskeksi jäätyään, Minna Canth muutti lapsineen Jyväskylästä Kuopioon asumaan kotitaloonsa, ja alkoi hoitaa isänsä lankakauppaa, ja pian myös veljensä hoitamaa sekatavarakauppaa.

Minna Canth oli kuopiolainen vaikuttaja, mutta hänen vaikuttamisensa levisi näytelmien ja kirjojen vuoksi hyvin laajalle. Tieteestä, uskonnosta, henkitieteestä, kielistä ja maailman tapahtumista kiinnostunut Canth oli moneen otteeseen ihmisten hampaissa, juuri sen vuoksi, että ajoi naisten asioita ja esitti miesten vallan naurettavassa valossa tragikomiikan keinoin. Kuten näytelmässä Työmiehen vaimo, mies sorti naisia ja veti esiin lain, poliisit, ja uskonnolliset kirjat ja papit, jotka myös alistivat naisen. Tuon ajan miesten ja naisten välinen tasa-arvo oli Minna Canthin mielestä unelma tulevaisuudesta, jossa sitä ehkä voisi olla, mutta työtä se vaati toteutuakseen, ja uusia lakeja ja ajatusmalleja. 

Minna Canthille kiitokset siitä, että me nykyajan naiset olemme saaneet miesten rinnalla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja tasa-arvoon, ja nämä mahdollisuudet on kirjoitettu lakeihin ja asetuksiin. Työmiehen vaimon tapahtumat ovat meille naisille vain kauhea historiallinen menneisyys, johon emme halua palata.

Minna Canth, Työmiehen vaimo

Perhekirjat Oy

s. 179

Klassikkonäytelmä, joka on julkaistu vuonna 1885

Suomessa vietetään 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth on inspiroinut monia tutkijoita ja kirjailijoita. Alla blogistani löytyvät Minna Canthista kertovat kirjat.

Lappalainen Elina ja Ilona Partanen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset

Mikkanen Raili: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Rytisalo Minna: Rouva C