Wendy Holden: Äidiksi keskitysleirillä - Kolme selviytymistarinaa

”Sind Sie schwanger, fesche Frau?” (Oletteko raskaana, kaunokainen?)

Priska Löwenbeinován SS-inkvisiittori kysyi hymyillen. Mies seisoi jalat harallaan ja katseli häntä kiinnostuneena kuin oikeuslääkäri rikollista.

Tohtori Josef Mengele oli pysähtynyt 28-vuotiaan slovakialaisen opettajan eteen, joka seisoi alasti ja häpeästä vapisten avoimella paraatikentällä muutamia tunteja sen jälkeen, kun hänen junansa oli saapunut Auschwitz-Birkenaun keskitysleiriin. Oli lokakuu 1944.

Wendy Holdenin tietoteos Äidiksi keskitysleirillä kertoo kolmesta naisesta, jotka odottivat vauvaa keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana. He olivat juutalaisia ja kotoisin eri maista, mutta yhteistä heille oli, että he selvisivät kokemuksistaan keskitysleirillä ja vauvat jäivät eloon, huolimatta siitä, että tohtori Josef Mengele oli heitä vastassa heidän tullessa Auschwitziin ja osoitti kaikille raskaana oleville naisille jonoa kaasukammioon. Nämä kolme naista valehtelivat raskaudestaan.

Heidät ajettiin alastomina leveää käytävää pitkin suureen huoneeseen, jossa mies- ja naisvangit parturoivat lähes kaikilta näiltä äideiltä, tyttäriltä, vaimoilta ja sisarilta käytännössä jokaisen karvan heidän kehostaan saksalaisvartijoiden virnuillessa vieressä.

Äideiksi keskitysleireillä oli järkyttävää luettavaa, vaikka olen aiemminkin lukenut natsien hirmutöistä juutalaisia kohtaan, tämä kirja oli pahimmasta päästä. Natsien aikomus oli tapattaa joka ikinen juutalainen. Jostakin syystä Adolf Hitler syytti juutalaisia kaikesta mitä tapahtui ja oli tapahtunut. Hänen politiikkansa johdosta juutalaisten oikeuksia vähennettiin aina vain tiukemmiksi, he joutuivat muuttamaan gettoihin asumaan ja he joutuivat tekemään töitä orjatyövoimana mm. saksalaisissa tehtaissa ja kaivoksissa ruokana vain pieni leivänpala ja laiha vesikeitto. Kun juutalainen kuoli nälästä ja uupumuksesta työn ääreen, tilalle oli jo tulossa seuraava, sillä heitä rahdattiin karjavaunuissa tuhansittain eri maista joka päivä. Juutalaisten orjatyöpanosta tarvittiin, koska saksalaiset kävivät sotaa ja valloittivat eri maita.

Juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä Anka Nathanová oli viettänyt elämänsä onnellisimpia päiviä, nuorena ja huolettomana lakitieteen opiskelijana Prahan keskiaikaisessa Kaarlen yliopistossa.

Kirja kertoi kolmen juutalaisnaisen selviytymistarinan keskitysleiriltä, Priskan, Ankan ja Rachel Friedmanin. Rachel selvisi keskitysleiriltä yhdessä siskojensa kanssa. Hän oli yhdeksänlapsisen perheen vanhin lapsi. Neljä siskosta selvisi, koko muu perhe tapettiin. Kaikki kolme kirjan päähenkilöä olivat naimisissa ja elivät vakavaraista elämää, kunnes juutalaisten vainoaminen alkoi. Keskitysleirielämä kauheuksineen jätti jäljen jokaisen muistoihin.

Wendy Holden kirjoitti kirjan Priskasta, Ankasta ja Rachelista heidän muistelmista ja kertomuksista muille tutkijoille, historioitsijoille ja omille perheille. Kirja on täynnä historiallista tietoa keskitysleireistä ja toisen maailmansodan vaiheista. Natsien kohtelu vankeja kohtaan oli anteeksiantamattoman hirvittävää.

Pete ällistyi löytäessään syöpäläisiä kuhisevista, saastaisista parakeista äidin ja vastasyntyneen lapsen. Molemmat kärsivät vakavasta aliravitsemuksesta ja nestehukasta. Lapsella oli myös ”raju infektio”, ja hän oli ”itseään suurempien” täiden peitossa.

Nuoret raskaana olevat juutalaisnaiset kärsivät koko raskauden ajan nälästä ja janosta sekä syöpäläisistä. He olivat niin laihoja, että kukaan ei uskonut, että he synnyttäisivät täysiaikaiset lapset. Keskenmenon vaara oli koko ajan sekä kuolemanpelko heilui uhkaavana päällä. Anka synnytti vauvan ulkona rattailla muiden vankien ja vartijoiden ympäröimänä. Rachel synnytti karjavaunussa avotaivaan alla vaunun ollessa täynnä muita vankeja. Priska synnytti vauvan tehtaan sairasosastolla pöydälle laitetun lankun päällä. Sota oli loppumassa, venäläiset ja liittoutuneet olivat lähellä ja pommittivat koko ajan taukoamatta, mutta silti natsit pakottivat nämä vangit armottomalle junamatkalle.

Äidiksi keskitysleirillä on selviytymiskirja, historiallinen tietoteos ja se on tarina kolmesta nuoresta raskaana olevasta juutalaisnaisesta toisen maailmansodan aikana. Kirjan lopussa kerrotaan heidän myöhemmistä vaiheistaan, samoin heidän lastensa vaiheista. Lapset olivat nuorimmat keskitysleireiltä selviytyneet vangit. Natsien julmuus juutalaisia kohtaan oli kaiken inhimillisyyden ulkopuolella. Kirja on järkyttävää luettavaa, enkä suosittele sitä herkille lukijoille. Ihmisiin kohdistuvia etnisiä puhdistuksia ei pitäisi hyväksyä missään nimessä. Valitettavasti tällaisia hankkeita on tänäkin päivänä olemassa. Ihminen unohtaa ihmisenä olemisen taidon, jokaisen ihmisen perusoikeudet ja oikeuden tasa-arvoiseen elämään ollessaan julma toiselle ihmiselle. Lukemalla Äidiksi keskitysleirillä tietoteoksen ymmärrät, miksi ihmistä ei saa kohdella alentamalla, kiusaamalla, eristämällä, orjuuttamalla, kiduttamalla ja viemällä hengen. Vuoden tietoteos.

Wendy Holden, Äidiksi keskitysleirillä – Kolme selviytymistarinaa

suom. Maikki Soro

Minerva 2020

s. 324 + 16 s. kuvia

Born Survivors 2015