Rakastuin toivottomasti. Sydämeni löi rakastettuni läheisyydessä niin
kiivaasti että hengästyin ja puheeni puuroutui. Elämisen ja vaaroilta
suojautumisen vaisto kuoli minussa…
Alex
Schulmanin uusin teos Polta nämä kirjeet kertoi vaietuista sukusalaisuuksista.
Kirjailija halusi selvittää omaa käyttäytymistään ja siihen vaikuttavia
tekijöitä. Perheterapeutti kävi hänen kanssaan koko suvun käytöstä läpi, ja
kaikki nuolet osoittivat yhteen henkilöön. Henkilöön, josta kaikki vaikeuden ja
ongelmat kumpusivat. Alex paneutui isoisänsä ja isoäitinsä nuoruusvuosiin.
Kirja kertoo kolmen nuoren tarinan, joka heijastui jopa useamman sukupolven
päähän. Kolmen kirjallisesti lahjakkaan nuoren tarina näkyi varsinkin kahden
kirjailijan elämänmittaisessa työssä.
Toinen
heistä kulkee elämänmittaiseen pimeyteen.
Toinen
ei lakkaa koskaan haaveilemasta.
Alex
Schulmanin edellinen kirja Unohda minut kosketti minua syvästi, sillä se
kertoi hänen suhteestaan alkoholisoituneeseen äitiin ja äidin käytöksestä. Se
oli hyvin syvällistä ja kirjailija avasi tarinassa lukijalle kaikki haavansa
auki. Kirjailija on varma, että hänen äitinsä käyttäytyminen johtuu lapsuuden
ja nuoruuden aikaisista tapahtumista. Samoin kuin oma käyttäytyminen. Samoin
äidin sisarusten ja serkkujen käyttäytyminen. Vihanpitoa ja katkenneita
suhteita, riitaa ja ilkeilyä. Uhkaa ja huutoa.
”Jos
sinä joskus olet minulle uskoton, ammun ensin sen miehen ja sitten sinut.
Lopuksi ammun itseni.”
Alex
Schulmanin isoisä oli kuuluisa kirjailija. Alexin paneutuessa isoisänsä
kirjoihin, yksi teema nousi koko ajan ylös. Isoisä kirjoitti koko elämänsä ajan ajatuksiaan painavia muistoja kirjojensa tarinoihin, eikä päässyt koskaan aiheesta
eroon. Tavallaan hän piinasi itseään ja mustasukkaisuuttaan sillä aiheella.
Tarinat pitivät aiheen ja vihantunteet tuoreina. Hän ei päässyt siitä eroon eikä rauhaan,
mikä tavallaan on erittäin surullista. Mustasukkaisuus aiheuttaa ongelmia
parisuhteeseen. Pahimmillaan se voi aiheuttaa perhesurmia.
Alex
Schulman kirjoittaa kirjoissaan auki perhesalaisuuksia. Polta nämä kirjeet
teoksen salaisuudet voin liittää myös omien vanhempieni salaisuuksiin, joista
äitini kertoi minulle lopulta. Salaisuudet voivat tuhota parisuhteen, mutta ne
voivat pitää myös elossa nuoruuden haavekuvaa toisenlaisesta elämästä ja
onnesta. Jälleen kerran Alex Schulman häikäisi minut jälleen koskettamalla ja avaamalla omia tunteita
ja perheen muistoja ja salaisuuksia.
Alex
Schulman, Polta nämä kirjeet
suom.
Jaana Nikula
Nemo
2020
s.
275
Alex
Schulman: Unohda minut
Kiinnostava postaus, kiitos tästä. Tämä odottaa minulla kuunneltavien hyllyssä. Mukavaa alkanutta kesäkuuta.
VastaaPoistaKiitos Anneli <3
PoistaKirjasta oli vaikea kirjoittaa niin, että ei spoilaisi liikaa. Uskon kuitenkin, että viihdyt kirjan parissa. Kirjasta huokuu myös ruotsalainen kirjallisuuskulttuuri kymmenien vuosien ajalta, mikä teki kirjasta jopa vielä mielenkiintoisemman.
Aurinkoista kesäkuun alkua :)
Tämä lukeutuu ehdottomasti tähänastisen vuoden vaikuttavimpien lukukokemusteni joukkoon. Hieno teos!
VastaaPoistaHieno teos minustakin. Upeasti koottu siten, että kirjailija oli itsekin mukana tarinassa. Kirja olisi toiminut hyvin ilman kirjailijan läsnäoloakin. Proosateoksena.
PoistaNämä Schulmanin kirjat vaikuttavat kiehtovilta. On kiinnostavaa lukea sukusalaisuuksista ja menneisyyden haavoista, varsinkin kun tässä tapauksessa ne eivät edes ole fiktiota, vaan liittyvät kirjailijan oman perheen ja suvun vaiheisiin.
VastaaPoistaSchulmanin kirjat koskettavat aitoudella. Uskon, että pidät hänen kirjoista.
PoistaMinäkin luin tämän juuri ja julkaisinkin just. Pidin tästä vielä enemmän kuin siitä alkoholistiäitikirjasta, ahmimiseksi meni.
VastaaPoistaKiva kuulla, että Schulman saa sinutkin ahmimaan tekstiä. Onneksi näistä kirjoista puuttuu se, että tuntisi lukijana olevan tirkistelijän osassa. Kirjat ovat hyvin luontevan oloisia.
PoistaTämä oli niin hyvä, että tilasin jo jatkon Eloonjääneet. Unohda minut voin ottaa sitten joskus kirjastosta, mutta se aihe ahdisti, vaikka meillä oli raitis koti. Kai siksi, kun lapsi on siinä tarkkailija.
VastaaPoistaNyt tartun 650 sivuiseen järkäleeseen, kunnes Schulman saapuu.
♥♥
Kiitos kommentista Leena ♥♥
PoistaEloonjääneet on Schulmanin ensimmäinen proosateos. Tietysti oma suku on vaikuttanut siihenkin tarinaan.
Kesäistä lukuiloa ♥♥