Elizabeth Kay: Seitsemän valhetta

Charles on kuollut, aivan, mutta en pyrkinyt siihen tahallani. Tosiasiassa ei edes juolahtanut mieleeni, että hän voisi koskaan olla muuta kuin kiusallisesti, pysyvästi läsnä. Hän oli lannistavan hallitsevaa ihmistyyppiä: kovaäänisin, suurieleisin, pitempi ja leveämpi ja vahvempi ja parempi kuin kukaan muu missä tahansa huoneessa.

Lontoolaisen esikoiskirjailijan Elizabeth Kayn Seitsemän valhetta lumosi minut jo nimellään, halusin siis lukea kirjan nimen perusteella. Olipa iloinen yllätys, että kirja oli trilleri, sillä en lukenut kirjasta yhtään tietoa mistään, kun varasin sen kirjastosta. Eikä kirja ole mikä tahansa trilleri, vaan se on uskomattoman taitavasti kehitelty juonikeitos, jota maustaa ne seitsemän valhetta. Tykkään ylipäätään lukea jännityskirjoja, joten Elizabeth Kaylta odotan Seitsemän valheen jälkeen yhtä huippuunsa viriteltyjä trillereitä kuin tämäkin oli.

Nykyään mietin, itse asiassa melkein joka päivä: ellen olisi valehdellut silloin ensimmäisen kerran, olisivatko myöhemmät valheet jääneet kertomatta? Ajattelen mielelläni, että ensimmäinen oli niistä kaikkein mitättömin. Mutta sekin, nurinkurista kyllä, on valhe.

Kirjassa on kaksi hyvää ystävää, Jane ja Marnie. He ystävystyivät jo kouluaikoina, kuinkas ollakaan. He olivat aina kuin paita ja peppu. Tietysti he olivat olleet toinen toisensa tukena kaikenlaisissa vastoinkäymisissä ja tietysti olivat olleet niissä toistensa onnenhetkissä mukana. Nyt tilanne oli se, että Jane oli jäänyt yksin ja hän kertoi ystävien tarinaa jollekin kolmannelle osapuolelle. Mitä oikein tapahtui ja miksi? Ja mitä siitä seurasi?

Haluan että tiedät tämän nyt. Luulin tekeväni oikein. Vanhat ystävyydet ovat kuin solmuista köyttä, paikoin rispaantunutta, paikoin muhkuraista. Pelkäsin, että tämä rakkautemme säie olisi hankautunut liian ohueksi kestämään totuuteni painoa. Koska luultavasti totuus – se, että vihasin Charlesia enemmän kuin ketään ikinä – olisi tuhonnut ystävyytemme.

Tarinassa oli siis kaksi sydänystävää, jotka olivat olleet lapsesta asti hyviä ystäviä keskenään. Jotakin kamalaa tapahtui, mutta se ei mustannut ystävyyttä, mutta kävi niin, että he saivat vainukoiran peräänsä. Joku halusi erottaa heidät, eikä sietänyt heidän ystävyyttään. Mikä helpompaa tänä päivänä kuin pilata ihmisten maine sosiaalisen median kanavia pitkin. Sehän voi olla totta, kun se kirjoitetaan verkossa. Eihän verkko valehtele vai valehteleeko? Totuus tietenkin on, että kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa sosiaalisessa mediassa, ja sieltä on vaikea saada poistettua mitään. Jokainen on kuullut eräästä valtionpäämiehestä, joka julkaisee kaikenlaista höpön-höpöä sosiaalisessa mediassa. Onneksi järki-ihmiset ovat alkaneet niitä poistaa tai linkittämään niihin oikean tiedon. Minusta ainoa oikea tapa on poistaa väärät tiedot.

Seitsemässä valheessa on käynnissä eräänlainen sosiaalisen median ajojahti, mutta sen vaiheista kannattaa siis lukea itse kirjasta. Minä yritän vain houkutella sinut lukemaan tämän uskomattoman älykkään ja kiehtovan trillerin.

Elizabeth Kay, Seitsemän valhetta *****

suom. Pirkko Biström

Otava 2020

s. 364

Seven Lies 2020

Psykologinen trilleri