Liina Putkonen: Palava poika

Vesi tunkeutui nieluun, syöksyi keuhkoihin ja valtasi tilan ilmalta. Naisen tiukka ote hellitti lapsen ympäriltä. Kuolema ojensi luiset kätensä. Tervetuloa.

Linda Putkosen toinen osa Linda Fors-dekkarisarjasta on nimeltään Palava poika. Sarjan aloitti Jäätynyt tyttö, jossa tutustuttiin helposti tulistuvaan helsinkiläiseen rikostutkijaan Linda Forsiin. Fors oli tällä kertaa lomailemassa Turun saaristossa perheensä kanssa, kun hän innostui tutkimaan lähistöllä tapahtunutta mereen ajoa. Nainen, joka ajoi mereen, pelkäsi ex-miestään ja oli piiloutunut saaristossa sijaitsevaan hyvinvointikeskukseen Yemanjaan.

Kuinka ollakaan, Lindan loma muuttui nopeasti työtehtäviksi. Mies läträsi päivät alkoholin parissa ja teini-ikäinen tyttö loma-aktiviteettien ja kavereidensa parissa, joten Linda sai tehdä työtä, jota rakasti tai sai tehdä työtä rakkaansa parissa. Lindalle oli siis käynyt vanhanaikaisesti. Uusi rakas oli myös poliisi.

Kun vieras työnsi naisen altaan reunalta veteen, tämä ei tehnyt vastarintaa. Kaikki sanomattomat sanat, tekemättömät teot ja synnit, joita hän ei ehtinyt pyytää pojaltaan anteeksi tuntuivat niin suurena kipuna, että sen halusi loppuvan. Tule kuolema pian, muuta en ansaitse.

Aurinkoinen lomaviikko muuttui kuolemantapausten jälkeen kilpajuoksuksi, jotta murhaaja jäisi kiinni. Samalla Linda yritti salailla perheeltään uutta rakkauttaan ja rakastaan. Salailu oli vaikeaa ja se kostautui kirjan lopussa, vaikka murhaaja jäi kiinni. Liina Putkonen on kirjoittanut Linda Forsista ihmisen, joka kokee suuria tunteita. Ilo ja onni voivat kuitenkin muuttaa suuntaa päinvastaiseen ja päivät voivat olla lopulta mustempia kuin yöt.

Kirjan tapahtumapaikkana oli Turun saaristo, meri ja kesä, mutta siinä liikuttiin myös Brasialiassa. Hyvinvointikeskuksen työntekijät olivat kaikki kotoisin Brasiliasta. Linda haistoi melkein heti jotain vikaa työntekijöiden palkkauksesta ja työtehtävistä, viimeistään itse kokemastaan hoidosta, joka miellytti häntä kovasti, mutta…

Viihdyn itsekin erilaisten hoitojen ja hierontojen parissa. Tykkäisin olla viikon ajan lomalla hyvinvointikeskuksessa, mutta kyseiset hoidot eivät kiinnosta. Tykkään kirjailijan tavasta tuoda kertomukseen jotakin uutta, mitä en ole kohdannut missään muussa dekkarissa. En ole myöskään ennen lukenut Turun saaristoon sijoittuvaa dekkaria, mikä sekin oli plussaa, sillä vietän kesäajat kyseisessä saaristossa. Menneisyyden tapahtumat olivat tämänkin dekkarin taustalla. Joku oli pitkävihainen ja kantoi kaunaa, Palava poika.

Liina Putkonen, Palava poika

Johnny Kniga 2020

s. 296

Liina Putkonen: Jäätynyt tyttö