Alex Schulman: Eloonjääneet

 

Poliisi astuu muutaman askeleen taloa kohti ja pysähtyy. Yhtäkkiä hän menee ymmälleen ja katselee näkymää. Kolme miestä istuu rinnakkain kiviportailla, jotka johtavat talon ulko-ovelle. He itkevät ja kaulailevat. Heillä on yllään puku ja solmio. Heidän vierellään nurmella on tuhkauurna.

 

Ruotsalaisen Alex Schulmanin Eloonjääneet teoksessa on kolme veljestä, kuten hänen omassa elämässään, ja heidän elämäänsä varjostaa lapsuuden tragedia. Eloonjääneet on kuitenkin fiktiivinen teos, eikä se painotu tosielämään, kuten hänen aiemmat teoksensa. Jotakin kirjailija on poiminut myös omasta elämästään esim. sen, ettei hän tiennyt, että hänen veljensä oli eronnut, sillä veljesten pitämä yhteys oli hiljalleen miltei katoamassa. Kuullessaan erosta ja miettiessään veljesten suhteita, kirjailija sai idean kirjalleen.

 

Poliisi etsii taskuistaan muistikirjaansa. Hän ei vielä aavista, että hänen silmiensä edessä on loppu kolmesta veljeksestä kertovalle monen kymmenen vuoden pituiselle tarinalle, joka ei millään mahtuisi pienen muistikirjan sivuille.

 

Kirjan kertojana toimi Benjamin. Hänellä oli isoveli ja pikkuveli. Veljesten äiti oli kuollut, ja tutkiessaan äidin papereita, he olivat löytäneet äidin kirjoittaman kirjeen, jossa hän toivoi, että hänen tuhkansa levitettäisiin kesämökin rannalle. Heidän lapsuudessaan perhe oli viettänyt kesämökillä vapaa-ajat ja kesät. Kuulostaa hyvin ihanilta muistoilta, mutta tuota aikaa varjosti vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö ja riitely sekä uhkaava käytös.

 

Kerran kauan sitten veljekset oli riuhtaistu pois tästä paikasta, mutta nyt heidän on ollut pakko palata takaisin tänne, missä kaikki liittyy yhteen, missä ei ole mitään yksittäisiä tapahtumia eikä mikään ole yhteydestä irrallaan.

 

Kirjan nykyajassa tapahtuvaa tarinaa äidin hautajaispäivästä kerrottiin takautuvasti. Alussa veljekset olivat ehtineet jo mökille. Toinen luku kertoi lapsuuden kesäisestä ajasta mökillä. Äidin hautajaispäivä ja lapsuuden kuvaukset vaihtelivat vuoron perään. Kirjan lopussa kerrottiin koko perhettä kohdanneesta tragediasta, joka oli vaikuttanut perheen jäseniin eri tavoin, mutta jättänyt jokaiseen sisäisen umpikujan, asian, josta ei koskaan keskusteltu.

 

Heidän on palattava onnettomuuspaikalle, kuljettava askel kerrallaan takaperin menneisyyteen, jotta he jäisivät vielä viimeisen kerran eloon.

 

Alex Schulman kirjoittaa mieleenpainuvia kirjoja. Blogista löytyy hänen äitisuhteestaan kertova teos Unohda minut, jossa hän ruoti äitinsä alkoholismia. Blogista löytyy myös hänen isovanhemmistaan kertova teos Polta nämä kirjeet. Isovanhempien kokema kolmiodraama näkyi varsinkin isoisän kirjoittamissa kirjoissa. Alex Schulman pohtii kirjojensa kautta, että aiheuttivatko nämä useamman sukupolven kokemat traumat vaikeuksia hänen avioliittoonsa ja käyttäytymiseen lastensa kanssa.

 

Alex Schulmanin isä oli suomenruotsalainen Allan Schulman, joka oli Ruotsissa tunnettu tv-tuottaja. Kirjoista nousee esille hyvin paljon samaistumispintaa ja suomalaisiin vetoavaa kerrontaa. Eloonjääneissä vietettiin mökkielämää järven rannalla, lapset uivat, saunoivat, onkivat kaloja ja seikkailivat metsissä, kun taas vanhemmat oleilivat vain pihapiirissä sietäen hädin tuskin toisiaan, söivät, nukkuivat ja joivat. Lasten piti keksiä itse tekemisensä, eivätkä he saaneet häiritä vanhempiaan. Vanhempien sanoihin ei voinut luottaa, he eivät olleet rehellisiä lapsia kohtaan.

Aikuiset veljekset olivat kadottaneet lapsuuden tiiviin yhteyden toisiinsa. Eivätkä he enää mökkeilleet lapsuuden kesämökillä. Heistä oli tullut juroja ja hiljaisia, omaan elämäänsä kääntyneitä miehiä, joita ei kiinnostanut oma lähisuku.

 

Eloonjääneet on Alex Schulmanin ensimmäinen fiktiivinen teos, jossa teemana on veljesten suhteet ja lapsuuden tragedia. Alex Schulman on surullisten tarinoiden kertoja. Tällä kertaa kerronnan muodolla oli suuri merkitys draamankaaren kehitykselle. Pidin valtavasti tästä kirjasta.

 

Alex Schulman, Eloonjääneet *****

suom. Jaana Nikula

Nemo 2021

s. 286

Överlevarna 2020

 

Alex Schulman: Polta nämä kirjeet

Alex Schulman: Unohda minut