Kristiina Vuori: Samettiin kätketty

 

Siinä vaiheessa, kun hänen paljas selkänsä hankautui vasten pehmoista pielusta ja mies hänen päällään ähki hurmiossa, hän ei enää muistellut pahoja enteitä. Ei hän yleensä taipunut hutkanaisten tavoille, sillä senkaltaisesta touhusta saa useimmiten huovintaudin ja jos oikein huonosti lykästää, alkaa leipänen kohota esiliinan alla.

Kristiina Vuori on kirjoittanut uusimman kirjansa Samettiin kätketty tapahtumat 1600-luvun puolivälin Turkuun. Kirjan päähenkilönä toimi nuori kätilö, leskivaimo Margareta Perintytär ja eräs toinen nuori naishenkilö, jonka nimi voi jäädä lukijalta pimentoon, tai sitten ei. Heidän tarinansa polkuavat tarinassa ristiin, sillä he molemmat olivat miesten kuumien intohimojen kohteina.

En pullikoi vastaan niille puheille, joiden mukaan jokaisen synnyttävän naisen tomumaja on paholaisen temmellyskenttä, mutta sitä en suostu uskomaan, että murhanhimo aina, poikkeuksetta, valtaisi lapsivuodevaimon.

Sänkyhommat johtivat tuohon aikaan yleensä lasten syntymään. Lehtolapsista pyrittiin yleensä jollakin konstilla eroon ennen ja/tai jälkeen syntymän. Niinpä tässä tarinassa Aurajoen rannalta löytyi kuollut vauva, joka oli kääritty purppuran väriseen samettiin, joka oli arvokas vaate ja siten yksi johtolangoista, kun etsittiin vastasynnyttäneitä äitejä nuorten naisten joukosta. Toinen johtolanka oli rinnoista tuleva maito.

Teette lypsykokeen piioille, naimattomille äideille ja huonomaineisille leskinaisille. Yhä kaukomailla viipyvien sotilaiden vaimot jätettäköön ainakin tällä erää tutkimatta. Kaikki ne, joiden rinnoissa on maitoa, tuodaan kuulusteltavaksi raatihuoneelle oikeuskollegion eteen.

Nuori kätilövaimo Margareta ja muut kätilöt joutuivat siis etsimään vastasynnyttänyttä naista, jotta oikeus toteutuisi ja syyllisen pää katkaistaisiin ja ruumis poltettaisiin roviolla. Lapsia syntyi tiiviiseen tahtiin, joten Margaretakin oli nuoresta iästään huolimatta tottunut lapsenpäästäjä. Hän oli ehtinyt itsekin lyhyen avionsa aikana synnyttää useamman kerran, tosin yksikään lapsista ei ollut jäänyt eloon. Margaretalla oli kuitenkin salaisuus, jota yksikään kaupungin ihmisistä ei tiennyt. 

Hän kierähtää päälleni, vangitsee kasvoni isojen kämmentensä lomaan ja suutelee minut hiljaiseksi. Sulattaa pettymykseni joksikin muuksi, lihan poltteeksi ja sydämen janoksi. Kun suudelma päättyy, en muista enää, mistä puhuimme.

Samettiin kätketty teoksesta tuli mukava linkki Jenna Kostetin tänä vuonna ilmestyneeseen teokseen Margaretan synti, sillä kätilövaimo Margareta toimi vangitun Margareta Kittin lapsenpäästäjänä. Margareta oli tuohon aikaan yleinen naisten nimi ainakin omassa suvussani. Jopa mummuni toinen nimi oli Margareetta. Margareta Kitt on siis oikeasti elänyt ja saanut kuolemantuomionsa, samoin Margareta Pehrintytär on oikeasti elänyt Turussa ja toiminut kätilövaimona.

Kristiina Vuoren historiallinen teos Samettiin kätketty sisältää myös huikean rakkaustarinan. Miten Margaretan käy tarinassa, joutuiko hän tuomiolle omista salatuista teoistaan, sen voit lukea tästä uskomattoman koukuttavasta teoksesta, joka on täynnä kiihkoa, pelkoa ja julkista häpeää.

Kristiina Vuoren Samettiin kätketty on täynnä 1600-luvun draamaa, rosoa, intohimon poltetta ja salattuja totuuksia.

 

Kristiina Vuori, Samettiin kätketty *****

Tammi 2021

s. 389 + Lopuksi kirjailija kertoi kirjasta ja sen henkilöistä

Historiallinen teos 

Kristiina Vuori: Viipurin valtiatar
Kristiina Vuori: Elinan surma
Kristiina Vuori: Filippa
Kristiina Vuori: Kaarnatuuli
Kristiina Vuori: Neidonpaula
Kristiina Vuori: Disa Hannuntytär
Kristiina Vuori: Siipirikko
Kristiina Vuori: Näkijän tytär

Kristiina Vuori: Neitsytkruunu