Nainen avaa silmänsä pimeydessä, joka on yhtä lähellä kuin side silmillä. Vanha ja ummehtunut, raskas ilma, jota ei ole hengitetty pitkään aikaan.
Brittiläisen Cara Hunterin dekkari Pimeyteen jatkaa rikoskomisario Adam Fawley-sarjaa, jopa vielä jännittävimmissä kuvioissa kuin ensimmäinen suomennettu Jäljettömiin, jossa katosi pieni tyttö. Tällä kertaa erään vanhan oxfordilaisen talon kellarin seinän takaa löytyivät nuori tyttö ja pieni poika henkitoreissaan. Heidät oli lukittu kellarihuoneeseen. Mitä oli tapahtunut? Kuka oli näin kammottavan rikoksen takana?
Hän tukahduttaa pakokauhun happaman puuskan ja yrittää nousta istumaan, mutta liike lannistaa hänet. Hän täyttää keuhkonsa ja huutaa, sinkoaa kaikuja seiniin. Huutaa ja huutaa ja huutaa, kunnes kurkku on vereslihalla.
Mutta kukaan ei tule. Koska kukaan ei kuule.
Rikoskomisario Adam Fawley vangitsi ryhmänsä kanssa talossa asuvan vanhuksen epäiltynä rikoksesta. Pian talon varastosta löytyi ruumis. Rikostutkimus kävi todella jännittäväksi ja se vaati tutkimusryhmältä sinnikkyyttä ja pitkää päivää. Salaisuudet muuttuivat tosiksi ja pian ne olivat valheita, mutta miten tunnistaa totuudensiemenet suorastaan pirullisen taitavasta rikossuunnitelmasta.
Hän sulkee silmänsä jälleen, tuntee kuumien, vihaisten kyynelten noruvan pitkin kasvojaan. Hän on jäykkänä raivosta ja syytöksistä ja hädin tuskin tietoinen mistään muusta, kunnes hän kauhuissaan tuntee ensimmäiset pienet jalat, jotka liikkuvat hänen ihollaan.
Cara Hunterin dekkarisarja hyppäsi heti suosikikseni luettuani ensimmäisen teoksen Jäljettömiin. Tykkäsin siitä, että kirjassa ei voinut oikeastaan luottaa mihinkään, mitä tutkimuksissa tuli ilmi. Loppuhuipennoksessa kaikki muuttui jälleen ihan päinvastaiseksi. Sitä samaa oli Pimeyteen dekkarissa ja loppuhuipennus oli suorastaan hyytävän hyvä.
Cara Hunterin dekkari Pimeyteen oli tarina vanhasta talosta ja vanhuksesta, joiden ympärille kietoutui outo salaisuuksien verkko.
Cara Hunter, Pimeyteen ****
suom. Sirpa Parviainen
Otava 2022
s. 415
No Way Out 2019
Dekkari
Adam Fawley 2
Cara Hunter: Jäljettömiin
Täytyypä muistaa tämä Hunter, en ole lukenut häneltä mitään.
VastaaPoistaKiitos Anki kommentistasi :)
PoistaSuosittelen tätä dekkarisarjaa. Tämä ei ole liian väkivaltainen, eikä tässä mässäillä väkivallalla.
Jännittävältä kuulostaa. :)
VastaaPoistaKirjan nimi sopii maailmantilanteeseen. Toivottavasti kuitenkin käännytään valoa kohti.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle. Maaliskuu on jo kevätkuukausi!
Kiitos Sara :)
PoistaTämä kevään alku on ollut suunta pimeyteen, jota kukaan ei olisi uskonut tulevan. Nyt eletään ydinohjusten pelossa, ydinsota alkaa liipasinherkän sormen painalluksesta. Täytyy sanoa, että sotahullu naapurivallan johto pelottaa minua hirvittävästi, enkä pysty iloitsemaan kevään merkeistä. Tämä on painajainen joka ei lopu ihan heti. Kuolleita on jo nyt liikaa. Vammautuneita on jo nyt liikaa.
Kauheita nuo kohdat missä lapsia on lukittuina kellariin. Kertoo kirjailijan ammattitaidosta kun lopussa kaikki muuttuu päinvastaiseksi. Hienoa! Juuri tuollaista paljon jännityskirjallisuutta lukenut ihminen toivoo.
VastaaPoistaEt arvaakaan miten ovela juoni tässä kirjassa on. Samoin oli ensimmäisessä kirjassa, mutta tämä on vielä parempi. Huijari huijaa huijaria ja toisinpäin.
Poista