Toiseksi nuorin lapsi Auli Kyllikki Saari syntyi itsenäisyyspäivänä 6.12.1935. Isänsä mukaan Kyllikki oli pienenä vilkas ja iloinen ja "ennen kaikkea reipasotteinen". Urheilu " suurimpana mieliharrastuksena". Isoveli Kalevi luonnehti: "Hillityn iloinen, ei milloinkaan synkkämielinen."
Historioitsija Teemu Keskisarja on kirjoittanut Suomen tunnetuimmasta mysteeristä teoksen Kyllikki Saari, Mysteerin ihmisten historia. Kirjassa käsitellään tätä aluksi katoamistapauksena tutkittua rikostutkimusta, joka myöhemmin Kyllikin löydyttyä maastoon haudattuna muuttui murhatutkimukseksi.
Kyllikki ei näytellyt eikä teeskennellyt, mutta hän salasi elämänsä sopukoita.
Kyllikki ehti elää vain 17-vuotiaaksi nuoreksi neidoksi, sillä hänet murhattiin hänen pyöräillessään sunnuntai-iltana kotiinsa vuonna 1953 kotipaikkakunnallaan Isojoella. Kirjan kansikuvassa on hänen rippikuvansa. Hänen rippi-isänsä oli yksi murhaehdokkaista, jonka taustalta löytyi paljon pahaa, mikä tuli selvitettyä murhatutkimuksen yhteydessä. Hän viihtyi nuorten tyttöjen seurassa ja viekoitteli näitä omiin puuhiinsa. Valitettavasti Kyllikkikin joutui tämän iljetyksen vaikutuspiiriin rippikoulussa ja kirkkoherranvirastossa työskennellessään, johon rippi-isä oli hänet pyytänyt.
Kun varastomiehet, saunottajat, heinämiehet, lyseonopettajat, puotipuksut, sisäköt, koululaiset, joutolaiset ja hienostorouvatkin miettivät mysteeriä päivin öin kirjaimellisesti päänsä puhki, voi kuvitella, millä ylikierroksilla kävivät komisariot viran puolesta.
Kirjan alussa kerrotaan mahdollisten murhaajien taustoista aika pitkältäkin ajalta. Isojoella, kuten muuallakin Suomessa, maistui alkoholi liiankin kanssa. Humalapäissään miehet tappelivat ja pistivät herkästi puukoilla toisiaan kuoliaaksi tai ainakin sairaalahoitoon. Muutaman murhaepäillyn taustalta löytyi jopa vankilatuomioita. Poliiseilla riitti työtä tämän oudon murhan tutkimisessa, mutta se jäi valitettavasti selvittämättä. Mysteeri jäi mysteeriksi.
Teemu Keskisarjan historiallinen teos Kyllikki Saari, Mysteerin ihmisten historia pureutui 1950-luvun rikostapaukseen, joka puhutti aikoinaan koko Suomea. Ja puhuttaa edelleen.
Teemu Keskisarja, Kyllikki Saari - Mysteerin ihmisten historia
Wsoy 2021
s. 341 + Lähteet + Henkilöhakemisto + Piirros tapahtuma-alueesta + Isojoen kartta + valokuvia
Historiallinen teos
Tähän en ole halunnut oikein tarttua, mielestäni Keskisarja ei aina oikein pysy asiallisuudessa vaikka historioitsija onkin. Oliko tämä miten tirkistelevä kirja?
VastaaPoistaKeskisarjalla on oma ääni ja mielenkiintoinen tapa nostaa esille kiinnostavia henkilöitä. Minusta Kyllikin murhatutkimuksesta on hyvä puhua. Mitä tehtiin väärin, näkyy selvästi. Tuohon aikaan ei ollut dna-tutkimuksia. Nykyisin on ja olisi helppoa tutkia dna-jälkiä vanhoista vaatteista jne., mutta kun poliisit menivät ne pesemään.
PoistaMurhapaikalle alkoi virrata ihmisiä. Se nyt ainakin olisi pitänyt kieltää ja tehdä kenttätutkimukseet tarkemmin.
Tutkimukseen tuli kaikenlaisia häiriötekijöitä ulkopuolisten taholta esim. yksi selvännäkijä ja yksityisetsivä sotkivat tutkimusta. Tosi mielenkiintoinen kirja, josta näkyi selkeä ajankuva historoitsijan silmin.
Tämä ei ollut tirskistelevä kirja, tämä oli selkeästi historiallinen teos, jossa oli tarkasteltu uhrin ja epäiltyjen elämää tarkasti perustuen oikeudenpöytäkirjoihin.
Uskomatonta miten pitkän ajan päästä voi vielä joku juttu säilyä ikään kuin ajankohtaisena. Kylläpä vastasit mielenkiintoisesti tuolle edelläni olevalle kommentoija Ankille 🌹
VastaaPoistaKiitos Rita :)
PoistaKyllikin surma on pysynyt tuoreena. Surmasta on kirjoitettu paljon, myös kirjoja. Poliisien työstä sen verran, että kuulusteluja oli runsaasti, joten he olivat kovasti työllistettyjä. Silloin tehtiin rikostutkimusta sen ajan menetelmien mukaan. Onneksi tutkimustavat ovat kehittyneet ja DNA-tutkimukset ovat mukana.
Kiinnostava kirja ja tapaus. Kyllikki Saaren kohtalo oli tosi järkyttävä. Olisi kiinnostavaa lukea siitä tällainen teos, joka kertoo asiallisesti tiedossa olevat faktat. Harmi että siihen aikaan tutkimusmenetelmät eivät olleet niin kehittyneitä. Kuka tietää, ehkä nykypäivänä vastaava tapaus olisi saatu selvitettyä?
VastaaPoistaKiitos kommentistasi :)
PoistaMinullakaan ei ollut aiemmin oikeastaan mitään muuta tietoa tapauksesta kuin, että Kyllikki oli murhattu ja että hän oli nuori tyttö. Täsmä teos kertoi kattavasti tapauksesta, mutta historioitsijan näkökulmasta.
Ehkä poliisin näkökulmasta teos olisi tiiviimpi. Keskisarjalla on mainio tyyli eläytyä tapaukseen, miten se vaikutti lähisukuun ja miten paikkakuntalaisiin. Poliiseistakin kerrotaan.