Olin juuri täyttänyt viisitoista, kun jouduin ensimmäisen kerran vankilaan.
Kale Puontin tietoteos Satu - Alamaailman rautarouva kertoi Satu Anderssonin tapahtumarikkaan elämäntarinan. Andersson syntyi Helsingissä vuonna 1967. Hänen äitinsä oli palkanlaskija ja isä oli autonasentaja. Perhe asui alueella, missä oli paljon työläisperheiden lapsia. Lapsuus oli hyvin tavallinen nelilapsisessa perheessä, tosin sitä varjosti erittäin väkivaltainen isä, joka jätti pienimmän lapsensa kuitenkin hakkaamatta.
Tykkäsin käydä koulua, vaikka lukeminen ja kirjoittaminen tuottivat minulle alusta asti ongelmia. Opettajat huomasivat nopeasti, että olen ylivilkas ja minulla on selviä keskittymisvaikeuksia. Minulla todettiin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö.
Kun lapsella todetaan ADHD, hän kuuluu erityisen tuen piiriin tänä päivänä. Silloin oppimista tuetaan, mutta samalla oppimisympäristöstä tehdään myös oppimista tukeva ympäristö ja siitä poistetaan keskittymistä vaikeuttavat tekijät. Suuret luokat ovat ADHD koululaisille mahdottomia paikkoja oppia mitään, joten Andersson siirrettiin tarkkailuluokalle. Hänen tehtyään kepposiaan, rehtorilla oli tapana nostaa hänet seinälle käsivarsista siten, että niihin tuli mustelmia. Onneksi koulumaailma on nykyisin muuttunut niin, ettei opettajien väkivaltaa oppilaita kohtaan enää suvaita.
Hämeenlinnan naisvankila
Videovarkauksista tuli 15-vuotiaalle koululaiselle kakkua lähes kaksi vuotta - aika kova tuomio lapselle. Vankeusaika oli kunnon lusimista eikä mitään ehdonalaista, joka nykyään seuraisi vastaavanlaisesta rikoksesta.
Siinä oli pienikokoiselle nuorelle tytölle elämänkoulua kerrakseen, kun joutui ensimmäisen kerran vankilaan nuorimpana naisena Suomessa. Anderssonia oli peloteltu vankilaoloista, vankien kovista otteista, seksuaalisesta väkivallasta jne. Pahempia ongelmia ei kuitenkaan tullut, joista hän ei olisi selvinnyt.
Vapauduttuani muutin joksikin ajaksi takaisin vanhempieni luokse. Vaikeudet löysivät minut kuitenkin nopeasti - tai sitten minä etsin ne itse.
Siitäkin huolimatta, että Anderssonin elämä on ollut täynnä rikoksia, oikeudenkäyntejä, tuomioita, vankilaoloja jne., hänen elämässä on myös se toinen puoli, sillä hän on kahden tytön äiti ja yhden tytön äitipuoli, joilla on jo omia lapsia. Perheyhteydet ovat olleet tiiviit, vaikka äiti istuikin vankilassa pitkiä aikoja ja lapset olivat sijaishoidoissa ja isovanhemmilla.
En syytä ketään enkä mitään. Minulla on ollut matkani aikana auttajia, varoittajia ja neuvojia, mutta aina en ole ehtinyt kaikkia hyviä neuvoja kuuntelemaan. Kuten sanotaan, tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Satu Anderssonin elämäntarina kiinnosti minua kovasti, sillä olen nähnyt hänet tv-haastattelussa. Minua kiinnosti varsinkin se, mikä oli vienyt hänet rikollisuralle. Kirjasta nousi esille rikollisjengit, poikaystävät ja aviomiehet, jotka olivat rikollisia, sekä huumeiden käyttö ja niiden myyminen. Satu Andersson oli myös pitkään tutkintavankeudessa Aarnio-jutussa, mikä on ollut paljon julkisuudessa, ja josta hän kertoo oman versionsa kirjan sivuilla.
Rikollinen elämäntapa ei ole onneksi siirtynyt seuraaville sukupolville. Myös Satu Andersson itse oli pitkään sivussa rikollismaailmasta, kunnes pysäyttävät elämäntapahtumat yllättivät kohtalokkaasti ja veivät jälleen vankilaan, jonka aikana tämä kirja tehtiin, ja noistakin tapahtumista voit lukea lähemmin kirjan sivuilta.
Elämäntapaani ja tekemiäni rikoksia saa arvostella - elämäni on joka tapauksessa mennyt näin.
Kale Puontin Satu - Alamaailman rautarouva tuo esille rikollispiirien naisnäkökulman.
Kale Puonti, Satu - Alamaailman rautarouva
Bazar 2021
s. 198 + kuvia + läheisten kirjoitukset + jälkikirjoitukset + lähteet
Muistelmat
Kale Puontin selkeä ja konstailematon tuuli miellyttää.
VastaaPoistaEnsimmäinen lukemani kertomus suomalaisen naisrikollisen urasta ja elämästä.
Jäinkin miettimään, kuinka suurta sattumaa on se, millaiseen perheeseen synnymme, kuinka paljon väkivaltaisuus ja lapsuuden ja nuoruuden esimerkki sekä kaveripiiri kasvuympäristöineen vaikuttavat omaan elämäkaareemme ja mahdollisuuksiimme tahi toinen toistaan pikavauhtia seuraavat onnettomat miesvalinnat...
Pidin kovasti Kale Puontin tyylistä tuoda esille Satu Anderssonin muistelmat.
PoistaItsekin pohdin kovasti syitä, mitkä vievät ihmisen rikollispoluille. Sadulle vaikeuksia tuotti lapsuudesta asti ADHD. Silloin on paljon alttiimpi kokeilemaan kaikkea mahdollista, niitä kokemuksia jopa etsii, kuten hän kirjassa kertoi.
Hannu Lauerma on kirjoittanut paljon vankien elämästä, ja mielestäni hän on sanonut, että vankiloissa on paljon diagnosoimattomia henkilöitä, joilla on ADHD. Heillä ei ole välttämättä syy-seuraus-suhteeseen normaalia tietoutta ja ymmärrystä, vaan he tekevät ensin ja ymmärrys tulee perässä, kun tuomio tulee.
Hannu Lauerma on kiehtova ja selväsanainen sekä antoisa kirjoittaja, joka käy ilmi esim. teoksissa "Hyvän kääntöpuoli" ja Kari Häkkisen "Hannu Lauerma - Psykiatrin päänavaus", joista jälkimmaisessä hän pohtii mm. hyvän vs pahan olemusta ihmismielissä:) Painavaa ja ammattitaitoista tekstiä.
PoistaPitääpä ottaa joku Lauerman teoksista luettavaksi. Kun hän esiintyy telkkarissa asiantuntijana mm. vankeja koskevissa teemoissa, niin hän on yllättävän ymmärrettävä ja antaa myös tosi paljon tietoa. Ihmismieli on yllättävä ja hyvän ja pahan olemus on kiehtovaa, ja tietysti ne molemmat löytyvät jokaisesta ihmisestä omalla tavallaan.
PoistaTämän voisi ehdottomasti lukea. Andersson on vieraillut useaan otteeseen Maikkarin Rikospaikka-ohjelmassa.
VastaaPoistaTämä kirja avasi tarkasti naisrikollisen näkökulmaa tuomioihin, vankiloihin jne. Suosittelen.
PoistaHankin joulua ennen tämän sarjan ykkös osan, joka pitäisikin lukea.
VastaaPoistaKale Puonti kirjoittaa myöskin dekkarisarjaa, jota ilmeisesti tarkoitat. Manni, Milo, Saarni ja Aribo ovat dekkarisarjan kirjojen nimet.
PoistaSatu - Alamaailman rautarouva ei kuulu dekkarisarjaan, vaan kertoo Satu Anderssonin elämäntarinan.