Ikinä elämässään hän ei ole nähnyt näin paljon kauneutta yhdellä kertaa. Ja täällä, kaiken tämän kauneuden keskellä, hän tästä lähtien saa asua yhdessä Jannen kanssa.
Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarjan toinen kirja on nimeltään Luoto meressä. Ihastuin valtavasti jo sarjan ensimmäiseen kirjaan, joka oli nimeltään Tie Myrskyluodolle. Ensimmäinen kirja kertoi sarjan päähenkilön Maijan nuoruudesta ja kihlausajasta Jannen kanssa. Sitten tulivat häät ja lopulta muutto Myrskyluodolle.
He epäröivät kauan valitessaan nukkumapaikkaa. Pitikö heidän valita vene vaiko aika kaukana rannasta oleva vanha lato, joka ei tarjonnut muuta suojaa kuin katon pään päälle sateen sattuessa. Jos sitäkään.
Myrskyluodolla jatkui oman tuvan rakennuspuuhat hitaasti, mutta varmasti. Sitä varten oli pitänyt ottaa lainaa, sillä kahdella nuorella ei ollut muuta kuin kerkeeväinen luonto. Maijakin oli vielä melkein lapsukainen ajattelultaan ja unohtui välillä omiin ajatuksiinsa miettimään omia ajatuksiaan ja työt jäivät tekemättä. Janne oli jo mies ja paljon enemmän kokenut kalastajan ammatissaan. Molemminpuolinen rakkaus kukoisti hellyytenä toinen toisilleen.
Maija ei tiedä milloin lapsi tulee. Tätä asiaa hänen varmasti pitäisi kysyä joltakin vanhalta ja ymmärtäväiseltä ihmiseltä. Mutta Maija ei tiedä tohtisiko hän. Ei hän tiedä edes sopisiko sellainen.
Toiveissa oli, että talo valmistuisi ennen kuin pakkanen ja lumi tulevat. Talon valmistumisella alkoi olla kiire, kun Maija ymmärsi odottavansa lasta. Lapsen syntyminen tapatui syysmyrskyn aikaan, joten kukaan naisihminen ei päässyt avuksi synnytykseen, joten Maijan ja Jannen oli selvittävä kahdestaan, kun vauva syntyi. Tuosta vauvasta Maija sai hyvän ja oppivaisen apulaisen itselleen, kun vauvoja alkoi syntyä melkein joka vuosi: Maria, August, Mikael, Sigfrid...
Sitten Maija joutui lähtemään lasten kanssa lapsuudenkotiinsa ja Janne piiloutui, ettei joutuisi sotimaan väärälle puolelle.
Anni Blomqvistin teos Luoto meressä kertoi yksinkertaisesta, mutta kodikkaan työteliäästä nuoren perheen elämästä syrjäisellä Myrskyluodolla, jossa kaikki tehtiin itse.
Anni Blomqvist, Luoto meressä
suom. Liisa Ryömä
Gummerus 1975
s. 163
Med havet som granne 1969
1800-luku
Saaristoelämää Ahvenanmaalla
Myrskyluoto-sarja 2. osa
Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle
Voi Myrskyluoto! Pitäisikin jossain vaiheessa ottaa koko sarja luettavaksi, jokin miljöössä kiehtoo niin paljon.
VastaaPoistaMinullakin oli tämä kirjasarja pitkään lukulistalla, kunnes viime kesänä sain henkilökohtaisen lukuhaasteen Myrskyluodosta. Upea, upea Myrskyluoto. Lue ihmeessä.
PoistaTämä Blomqvistin Myrskyluoto -sarja kestää hyvin ajan hampaan näykkimistä ja tarjoaa paitsi sujuvaa kerrontaa sekä ajankuvausta myös upeat meren raamit tapahtumien ympärille:)
VastaaPoistaVoi että kirjoitit kauniisti ja olen niin samaa mieltä. Uskomatonta miten ennen on pärjätty, rakennettu asumukset ja lapsia syntynyt joka vuodelle ilman apuvoimia. Kaikki tehty omin käsin.
PoistaUskomaton lukukokemus, johon Anni Blomqvist on kietonut omia kokemuksia todellisella Myrskyluodolla merimiehen ja kalastajan vaimona. Haluaisin vierailla kyseisellä saarella. Niin sydämeen käyvästi Myrskyluoto-kirjat ovat vieneet sydämeni.
Varmasti ihania nämä Myrskyluoto-kirjat. Viime vuonna ihastuin Blomqvistin kirjaan Meri yksin ystäväni, joten tekisi kyllä mieli aloittaa tämäkin sarja, jonka olen lukenut varmaan joskus 80-luvulla.
VastaaPoistaItsekin olen aikonut aloittaa joka vuosi Myrskyluoto-sarjan lukemisen, mutta aina se on siirtynyt ja siirtynyt. Olen iloinen, että nyt sain aikaiseksi lukea tätä sarjaa.
PoistaKirjat ovat todella ihania.
Myrskyluoto-kirjat ovat jääneet lukematta, vaikka aikanaan katsoin tv-sarjaa. Annat niille vahvan suosituksen.
VastaaPoistaAnnan Myrskyluoto-sarjalle tosiaankin vahvan suosituksen. Lue ihmeessä. TV-sarjan olen katsonut joskus, ja toivon, että Myrskyluodosta tehtäisiin joko uusi elokuva tai tv-sarja. Siinä on tosi paljon kaikenlaista tapahtumaa ja miljöö on upea keskellä merta. Kirjat koskettavat tunteita todella paljon.
PoistaVarmaan hauska seurata miten elämää luodolla etenee 💕
VastaaPoistaOmavaraistalous kiehtoo mieltäni... noin niinkuin sivusta katsellen. 🙂
Saaristossa on kyllä oltava ahkera ja mietittävä kaikki tarkkaan mitä tarvitsee. Maijalla ja Jannella oli saaristolaisvene, jossa oli purje, mutta siitä ei ollut kelirikon aikana mitään hyötyä. Silloin pysyteltiin kotona Myrskyluodolla, vaikka tapahtui mitä. Lisäksi he olivat torppareita, eli heillä oli isot asuntolainat niskassa ja sekin teki elämästä tosi niukkaa. Merestä saatiin kalaa ja sitä oli sitten joka ruoaksi. Kesäisin kasvatettiin perunaa ja lehmille heinää. Ajankuvaus oli todella kiinnostavaa ja se omavaraistalous.
Poista