Olen 39-vuotias. Vähintään yhtä monta vuotta olen elänyt itseni vieressä. Puoliksi, tai vähän sitä vähemmän.
Aija Salovaaran hieno ja koskettava esikoiskirja, Ihan pieniä lintuja, kertoo alle nelikymppisen naisen elämästä ja muistoista, jotka palasivat mieleen, kun hän lopetti masennuslääkkeiden käytön. Kirja on itseensä tutustumisen kirja, kun oma minuus on hyväksymättä. Kertoja yrittää helpottaa pahaa oloaan erilaisilla terapioilla ja hyvinvointipalveluilla sekä vertaisryhmillä. Lopulta hänen oli haettava terapeutin avulla menneisyytensä traumat esille ja käsiteltävä niitä.
Risteyksessä auto ajaa harhaan ja lähtee luisumaan jälkakäytävän puolelle. Auto liukuu pitkin nurmikkoa, katuvalot pyörivät ikkunalla, sinä tartut veljeä kädestä, auto liukuu, kieppuu, ja sitten, törmäys.
Perheen isä oli alkoholisoitunut ja humalassa väkivaltainen. Siitä seurasi vanhempien ero. Erosta alkoivat kauhujen ajat, kun lapset olivat isän hoidossa. Onneksi kirjailija avasi kertomusta vähitellen, eikä kaikkea kerralla, sillä en olisi voinut lukea sellaista. Nytkin mielikuvitukseni kävi villinä siitä, mitä oikein tapahtuikaan. Lapsia pitäisi suojella, eikä heidän pitäisi kokea tuollaisia kauhuja.
Jos pinnistää oikein kauan, jos juoksee riittävän pitkään. Jos sanoo riittävän monta kertaa, että kaikki on hyvin. Hyvinhyvinhyvin. Uskovatko muut, alkaako ihminen itsekin uskoa?
Aija Salovaaran Ihan pieniä lintuja etenee ahdistavalla tavalla rivi rivin jälkeen. Joka rivin jälkeen toivoisi jotain hyvää tapahtuvaksi, edes jotain pieniä iloja. Kertoja ei uskalla olla tyytyväinen elämäänsä. Lapsuuden traumat voivat kestää kauan, jopa loppuelämän ajan.
Aija Salovaara, Ihan pieniä lintuja
Wsoy 2023
s. 287
Esikoiskirja
Mielenterveysongelmat
Juuri kävin saattelemassa ekaluokkalaisen lapsenlapsen kouluun ja mietin, miten kukaan voi satuttaa näitä pieniä. Pienenä satutettu tosiaan kärsii jossain muodossa läpi elämänsä.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Lapsen oireilu näkyy varmasti koulussa jonkinlaisina käytösongelmina. Myös ne hiljaiset ja kiltit voivat olla satutettuja lapsia. Alkoholistiperheen lapsesta voi herkästi tulla päihdeongelmainen ja jopa moniongelmainen esim. mielenterveysongelmat voivat johtua lapsuuden traumoista. Myös syömishäiriöt voivat johtua lapsuuden ja nuoruuden traumoista.
PoistaAlkoholistiperheen lapset voivat selvitä ilman pahempia traumoja lapsuudesta, mutta kyllä ne ajatukset ovat toisinaan niissä ikävissä tapahtumissa. Valitettavasti.
Sattuipas hauskasti, että olet juuri lukenut tämän. Minä aloitin tämän tänä aamuna.
VastaaPoistaTämän lukeminen tuo mieleen haikeutta ja ahdinkoa. Kirja nostatti mieleeni paljon omia muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Omat lapsenikin ovat joutuneet katselemaan humalahakuisen isän toilailuja. Suomi on valitettavasti alkoholimyönteinen maa, joka on unohtanut mitä seurauksia siitä on lapsille.
PoistaHyvin tärkeä kirja aihepiiriltään.
Kuulostaa varsin riipaisevalta. Valitettavasti näitä turvattomia koteja Suomessa riittää.
VastaaPoistaTämä on riipaiseva ja avoin teos, mutta samalla se on hyvin tärkeä kannanotto siihen, mitä seurauksia lapsuuden turvattomuudesta ja ikävistä tapahtumista voi tulla. Kaikille ei tule, mutta osalle tulee. Suomessa on tosi paljon turvattomia koteja - alkoholia ja muita päihteitä.
Poista