Jenni Stammeier: Tyttö maissipellossa, Anna Jokisen mysteerikuolema

 

Keuruulainen Anna Jokinen oli lähtenyt piikomaan Kanadaan syksyllä 1913. Hän oli ehtinyt asua ja työskennellä Torontossa vasta kaksi kuukautta ennen katoamistaan joulukuisen tanssi-illan jälkeen. Anna etsintäkuulutettiin koko Pohjois-Amerikan laajuisesti, ja huhut hänen katoamisensa syistä lähtivät liikkeelle.

Jenni Stammeierin tietoteoksessa Tyttö maissipellossa käydään läpi siirtolaisnaisten elämää 1900-luvun alkupuolen Kanadassa. Suomesta lähti 1800-1900 vaihteessa puoli miljoonaa siirtolaista Pohjois-Amerikkaan, ja tottakai lähtijöinä oli myös naisia ja kokonaisia perheitä. Anna Jokinen oli orpo, ja oli kasvanut kasvattityttönä isossa maatalossa Keuruulla, tosin hän oli tehnyt ajan mukaan piian töitä seitsemän ikäisestä lähtien. Annan matkan maksoi tuleva työnantaja. Matka olisi pitänyt maksaa takaisin palkasta.

Joulun alla 1913 Anna Jokinen oli hetken aikaa kaikkien torontolaislehtien etusivuilla. "Nuoren ja kauniin suomalaistytön" mysteerinen katoaminen ja kuolema talvisella maissipellolla levisi kanadalaisten lehtien palstoille myös Toronton ulkopuolella, ja tapauksesta kirjoitettiin myös Suomessa.

Anna Jokinen katosi tanssimatkan jälkeen. Hän oli tulossa tansseista naisystävänsä kanssa, kun ystävä lähti omalle asunnolleen ja Anna omalle, joka sijaitsi työpaikalla. Matka oli tuttu, mutta hän ei saapunut sinne. Kaikenlaiset huhut lähtivät liikkeelle, jopa valkoisesta ihmiskaupasta huhuttiin, prostituutiosta, raiskauksista, seksuaalimurhista jne. Annaa jopa pidettiin heikkomielisenä, jota hän ei työnantajan mielestä todellakaan ollut. Lehdistö puhui tuolloin 19-vuotiaasta, kun oikea ikä oli 24. Tosin lehdistö haastatteli tavan mukaan vain miehiä, joilla ei ollut läheisempää tietoa asiasta. Sama koski poliisia.

Jos lukee minkä tahansa suomalaisen paikallislehden pikku-uutisia vaikkapa juuri vuodelta 1913, löytyy niistä rötöksiä, petoksia ja puukotuksia sekä tarkastusnaisia, sikiönlähdetyksiä ja lapsenmurhia. Miehet vastasivat pontikankeitosta, mutta amerikanleskiksi jääneet naiset möivät pontikkaa siinä missä miehetkin, aviottomat lapset helmoissaan pyörien. Samat sosiaaliset ongelmat seurasivat suomalaissiirtolaisia Pohjois-Amerikkaan.

Jenni Stammeierin tietoteosta on kiinnostavaa lukea. Kirjan lähteinä on käytetty tosiaankin mm. vanhoja lehtiä, sukuhistoriaa, siirtolaisasiakirjoja, matkustajaluetteloita ja pohjoisamerikkalaisia väestörekisterikirjoja. Kirjan kansikuvassa näkyy torontolaisen lehden kansikuva aiheesta ja Anna Jokisen ainoa kuva. Sen lisäksi teksti on hyvinkin koukuttavaa.

Tuntuu oudolta, että Anna kävi ystävineen valokuvassa katoamispäivänä. Sitten yllättävä katoaminen, jota kirjailija kävi kirjassa läpi. Mitä tapahtui Annalle, se varmaan jää edelleen mysteeriksi, mutta kirjailija on tulkinnut erästä vaihtoehtoa niiden lukuisten vaihtoehtojen lisäksi, joista kirjassa kerrotaan tarkemmin. 

Kirjan sivuilla käydään läpi siirtolaisaikakautta ja suomalaisten siirtolaisten elämää siirtolaisena. Mitä töitä tehtiin, palkkaus, vapaa-aika, huvitukset jne. Sitten ne ikävämmät oikeudenkäynnit ja tuomiot, sillä niistä jää aina jälki. Anna Jokisen elämän ikävimmästä tapahtumasta jäi jälkiä sanomalehtiin ja poliisin tutkimuksiin, jotka salattiin, ja jotka tuhoutuivat. Säilyykö mysteeri mysteerinä?

Jenni Stammeierin historiallinen tietoteos Tyttö maissipellossa syventyi  tulkitsemaan yli sadan vuoden takaista mysteeriä.

 

Jenni Stammeier, Tyttö maissipellossa, Anna Jokisen mysteerikuolema 

Docendo 2022

s. 223 + Lähteistä ja metodeista + Kiitokset + Viitteet + Lähteet 

Tietoteos