Huoneessa oli liikaa verta. Ei, en ollut kirjoittanut seinille Beatlesin laulujen sanoja uhrini verellä niin kuin Mansonin perheellä oli tapana.
Martta Kaukosen psykologinen trilleri Terapiassa alkoi päähenkilön ajatuksilla. Päähenkilö oli traumatisoitunut pahasti jo lapsuudessa ja kärsi mielenterveysongelmista. Hän hakeutui terapiaan psykoterapeutille, joka otti asiakkaansa vastaan kotonaan. Takakannen mukaan päähenkilö oli sarjamurhaaja, mutta tarinan edetessä kaikki mitä olet lukenut, on valhetta ja totuus on aivan toisenlainen.
Koko huijaus oli suunniteltu nimenomaan minua varten.
Kirjan kertojia oli neljä. Eräs toimittaja sai toimeksiannon psykoterapeutin haastattelusta. Haastattelu ei jäänyt yhteen kertaan. Jossakin vaiheessa kävi ilmi, että toimittaja tunsi myös kirjan päähenkilön.
Tätä skandaalia tultaisiin puimaan julkisuudessa. Ja osan loasta saisin päälleni minä!
Yksi kertojista oli psykoterapeutin puoliso, joka oli huolissaan kyseisestä terapiasuhteesta. Psykoterapeutilla oli ennenkin ollut tapana mennä liian syvälle hoitosuhteissaan. Puoliso ei itsekään ollut sitä, mitä voisi kuvitella. Takaa löytyi inhottavaa törkyä.
Martta Kaukosen psykologisesta trilleristä nimeltään Terapiassa löytyi kaikenlaista roinaa. Kirja imaisi heti alusta mukaansa valheiden maailmaan, joten oli turhaa räpiköidä vastaan.
Martta Kaukonen, Terapiassa
Wsoy 2021
s. 405
Psykologinen trilleri
Sellaiselta tosiaan vaikuttaa että imaisee mukaansa 😀
VastaaPoistaEn usko että minäkään räpiköisin vastaan.
Uskon sen. Kirjailijalla on näköjään taito huijata ihan kunnolla 😀
PoistaMinun oli tarkoitus lukea tämä kirja jo silloin vuosia sitten, mutta jotenkin se jäi. Ehkä voisin kokeilla kuitenkin, kiinnostaa tuo lukijan huijaaminen kirjan edetessä.
VastaaPoistaSamaa juttu. Huomasin heti kirjan kansikuvan ja koukuttavan nimen, joka yhdistyi jo etukäteen mielessäni outoihin tapahtumiin. Sarjassa on ilmestynyt jo toinenkin kirja, joten kannattaa lukea tämä ensin, ennen seuraavaa terapiaa, mikä tapahtuu oletettavasti vankilamaailmassa. Luin kirjan kannesta kanteen yhdellä lukukerralla, sillä tämä koukutti todella tiukasti.
PoistaKun katsoin postaustasi, olin ihan varma, että olen lukenut tämän kirjan. Miten se saattoikin vaikuttaa niin tutulta? Mutta kun luin postauksesi ja tarkistin vielä blogini, niin en todellakaan ole tätä lukenut. Mutta aika kiinnostavalta vaikuttaa. Ihana kansi.
VastaaPoistaLuulen, että kansikuva on tullut tutuksi mainoksista. Kansikuvassa on oikeasti musteläiskä, joita jotkut terapeutit käyttävät työssään. Siinähän on selvästi perhonen, mutta kun sitä alkaa tutkia tarkemmin, niin siinähän on vaikka mitä ikävää mukana. Toivottavasti kukaan ei pyydä meikäläistä kertomaan mitä näkee tuossakin kuvassa. Dekkarin lukijoilla on omat kauhuajatuksensa.
Poista