Kristin Harmel: Katoavien tähtien metsä

 

Vanha nainen oli tarkkaillut Jüttnereita jo lähes kaksi vuotta ja tiesi heistä asioita, joilla oli merkitystä hänen tulevalle tehtävälleen.

Yhdysvaltalaisen Kristin Harmelin Katoavien tähtien metsä pohjautui tosielämän kuvauksiin aikana, jolloin natsit olivat vallassa, ja tappoivat järjestelmällisesti juutalaisia, ja siinä sivussa muitakin. Ihan järjetöntä puuhaa.

Kirjan alussa eräs todella iäkäs nainen, Jerusza, tarkkaili pienen perheen elämää Berliinissä vuonna 1922. Perheellä oli 2-vuotias lapsi, jonka iäkäs nainen kävi sieppaamassa yön pimeydessä ja vei lapsen syvälle metsään.

Jotain oli kuitenkin tekeillä, ja kun Yona täytti kaksikymmentä, maailma metsän ympärillä oli muuttunut vihaiseksi. Maa ärisi, lentokoneet jylisivät usein taivaalla rikkoen hiljaisuuden. Joskus kaukaa kuului räjähdyksiä ja ääniä, jotka olivat Jeruszan mukaan peräisin sotilaiden aseista, ja vaikka Yona rukoili tätä kertomaan, mitä oli tekeillä, vastaukset olivat epämääräisiä.

Jerusza oli kasvattanut tytön, Yonan, selviämään metsissä. Tuli aika, että Jerusza kuoli ja Yona oli yksin metsässä. Pian hän huomasi, että sinne oli hakeutunut muitakin ihmisiä, ihmisiä jotka pakenivat natseja, keskitysleirejä, tappamista. Yona ryhtyi auttamaan ihmisiä selviytymisessä. Hän koki mm. ensimmäisen ihastumisensa ja auttoi synnytyksessä. Jerusza oli kasvattanut vahvan ja seikkailuhenkisen tytön, joka ei pienistä säikähtänyt ja osasi piiloutua sekä hankkia ruokaa metsän antimista.

Minäkin olen rikki. Mutta joskus me sovimme yhteen juuri rosoisten reunojemme vuoksi. Joskus särkyminen tekee meistä vahvoja.

Kristin Harmelin Katovien tähtien metsä loihti kiehtovasti esille tarinan rohkeasta Yonasta, jolla oli sydän puhdasta kultaa. 

 

Kirstin Harmel, Katoavien tähtien metsä *****

Suom. Aila Herronen *****

Tammi 2024

s. 326

The Forest of Vanishing  Stars 2021

1922-1945

 

 Kiitos Tuijata Naistenviikko-lukuhaasteesta