Mari Jungstedt : Vaarallinen leikki

Ruotsalainen Mari Jungstedt kirjoittaa viihdyttäviä dekkareita, joita on mukava lukea, sillä niissä ei ole hirvittävän raakoja kohtauksia, joita kuvattaisiin yksityiskohtaisesti. Rikoksia ja murhia kyllä tapahtuu, mutta niistä kerrotaan jälkeenpäin, kun ne ovat jo tapahtuneet. Ilmeisesti kirjailija on ottanut tietoisesti kyseisen tyylin, joka sopii herkimmillekin dekkareiden lukijoille. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat Gotlannin ja Tukholman välille, mikä johtunee siitä, että Jungstedtin perhe asuu talvet Tukholmassa ja kesät Gotlannissa, tutusta ympäristöstä on helpompi kertoa. Sarjan kahdeksannen kirjan Vaarallisen leikin alussa nuori nainen kävelee muotikaupunki Milanon kaduilla ja katselee tuhansien kyyhkysten lentoa. Nainen on menossa muotitoimistoon, josta voi päätellä, että dekkarin tapahtumat liittyvät muotimaailmaan. Yllättäen maassa lojui satoja verisiä kuolleita lintuja. Tosi koukuttava dekkarin alku.

Jungstedin dekkareiden päähenkilöt ovat jokaisessa kirjassa Visbyn poliisitalon henkilökunta Anders Knutaksen johdolla. Anders on naimisissa Linen kanssa ja heillä on kaksi aikuistuvaa lasta. Knutas omistautuu työlleen sataprosenttisesti, joten avioliitto on ollut koetuksella moneen kertaan. Tämänkertainen  muotipiireihin liittyvä sarjamurhaajan etsintä ei ainakaan helpota heidän yhdessäoloaan ja avioliittoaan. Knutas on myös salassa ollut ihastunut työkaveriinsa Kariniin, eikä tiedä miten suhtautua siihen, että Karin seurustelee ja on onnellinen. Karinin lisäksi Knutakselle tuottaa päänvaivaa miksi sarjamurhaaja tappaa saman tukholmalaisen muotitalon henkilökuntaa ja onko gotlantilainen maailmalla menestyvä malli Jenny Levin sarjamurhaajan tuleva uhri?

Ympärillä oli tiheää kuusimetsää, mäntyjä, pusikkoa ja ryteikköä. Hän sattui vilkaisemaan metsän suuntaan ja näki palasen taivasta, se oli uhkaavan tumma harmaine sävyineen. Heikko kuunvalo, jonka onnistui tunkea esiin, loi inhottavia varjoja. Ei saa katsella sivuille, hän mutisi itsekseen. Ei saa katsella sivuille. On katsottava vain suoraan eteenpäin tielle. Ei pimeyteen.

Muotimaailman lisäksi Vaarallisessa leikissä syvennytään syömishäiriöön. Kirjassa seurataan  nuoren Agneksen taistelua anoreksian puolesta syömistä vastaan. Kirjassa seurataan hyvin tarkkoja kuvauksia anoreksiaan sairastuneen ajatuksista ja toiminnasta salaillessaan sitä, ettei syö. Agnes on ollut kyseisen mallitoimiston palkkalistoilla ja siellä oli vaadittu häntä laihduttamaan, mutta laihtuminen oli mennyt liiallisuuksiin. Agneksen taustalta löytyi myös muita stressaavia tekijöitä, jotka vaikuttivat syömishäiriön puhkeamiseen. Kirjan sivuilla Agnes makasi tukholmalaisessa syömishäiriöklinikassa. Ennen kuin Knutas yhdisti Agneksen murhajuttuun liittyväksi henkilöksi, lukija on saanut lukea useammastakin mahdollisesta murhaajaehdokkaasta. Kaksi kaunista nuorta gotlantilaistyttöä, molemmat saman mallitoimiston työntekijöitä. Miksi sarjamurhaaja oli valinnut heidät kohteikseen vai olivatko he kohteita ollenkaan, lukija ei ole ihan varma missä välillä mennään, mutta kirja on viihdyttävä ja koukuttava sopivan jännitysannoksen kera. Vaarallinen leikki on mielestäni parempi kuin viime vuonna lukemani Kevään kalpeudessa ja Hiljaisuuden hinta. Koska kirjan teemassa on käsitelty mallimaailmaan liittyvää syömishäiriötä, kirja oli merkitykseltään vielä syvempi, sillä syömishäiriö on psyykkinen sairaus, josta on vaikea toipua. Rohkea kannanotto kirjailijalta. ****

Sitten verho liikahtaa jälleen. Vain vähän, mutta siinä on kylliksi, jotta hän voi tällä kertaa olla varma. Hän kapsahtaa istumaan irrottamatta katsettaan verhosta. Se on täyspitkä ja raskas, tehty pitämään valo, meteli ja koleus loitolla. Vetääkö ikkunasta noin paljon? Hän kuuntelee, mutta mitään ei kuulu. Vaaran tuntu huoneessa on käsinkosketeltava, mutta hän ei tiedä mikä sen aiheuttaa.

Mari Jungstedt, Vaarallinen leikki
suom. Jaana Nikula

Otava 2013

Den farliga leken 2010

s. 380