Jo Nesbø: Poliisi

Norjalaisen Jo Nesbøn kymmenes Harry Hole-dekkari Poliisi piti minut jännityksessä alusta loppuun asti. Edellinen kirja Aave loppui siihen, että Harrya ammuttiin lähietäisyydellä kolme kertaa ja uusi kirja jatkoi siitä. Lukija vietti alussa aikaa sairaalan kellariosastolla, jossa nimetön potilas yritti selvitä hengissä. Poliisi tarkkaili potilasta 24 tuntia vuorokaudessa, jotta kukaan ei päässyt häneen käsiksi. Mutta murhaaja oli ovela ja potilas kuoli. Oliko se sittenkin Harry, joka kuoli?

Tällä välin joku sekopää oli alkanut listiä poliiseja entisillä murhapaikoilla. Murhat eivät ole selvinneet ja murhaajat liikkuivat vapaina tavallisten ihmisten parissa. Joku suuttui todella pahasti poliisien tutkimustavoista. Epäiltynä oli vahvasti vankilasta paennut väkivaltainen raiskaaja, sillä hän pakeni vankilasta tappamalla vankitoverin. Riittääkö raiskaajan äly yhä mielettömämmiksi käyvien poliisimurhien suunnitteluissa ja mikä hänen motiivinsa on?

Poliisilaitoksella kuohui ja ohjia piti yllä nuori Mikael Bellman, joka pääsi päällikön virkaan oveluudella ja hyödyntämällä sekä rikollisten että kaupungin poliitikkojen hyvä veli – järjestelmää. Lisäksi Bellmannilla on Truls Berntsen, joka tekee kaiken likaisen työn Bellmanin puolesta, koska rakastaa sekä Mikaelia että hänen vaimoaan Ullaa. Koska Truls on suuttunut Mikaelille, hän järjestelee kaikenlaista ilkityötä myös hänelle, mm. Mikaelin uuden talon terassin sisältä nousee oksettava haju. Truls houkutteli myös Ullan hotelliin silloin, kun hänen miehensä ja sosiaalijohtaja olivat siellä keskiviikkopalaverissa, jonka tarkoitus selvisi Ullalle heti, kun hän näki miehensä märät hiukset.

Koska kirja on kymmenes Harry Hole - dekkari, Harry oli kuin olikin elossa ja hän toimi poliisikorkeakoulussa opettajana. Tutkimusryhmä yritti houkutella Harrya tutkimukseen mukaan, mutta Harry ei suostunut. Hän halusi nauttia rauhallisesta elämästä kaukana Oslon rikollispiireistä, mutta rikolliset eivät jätä Harrya rauhaan.

Harryn ansiosta tutkijaryhmän epäilys siirtyi nopeasti raiskaajasta poliisiin, sillä poliisien tappajalla oli liikaa tietoa, jotta se voisi olla joku ulkopuolinen. Tutkijat siirtyivät seuraamaan Truls Berntseniä, sillä hänellä oli vahva motiivi poliisimurhiin, koska hänet oli pidätetty virantoimituksesta. Eräs vahva tutkimuslinja liittyi myös poliisikorkeakouluun ja siellä opiskelevaan poliisikokelaaseen. Harry toi jälleen uudet näkökulmat tutkimuslinjoihin. Kirjan lopussa Harrylle tapahtui myös henkeäsalpaavia hetkiä sarjamurhaajan seurassa. Lisäksi kirjailija toi kirjan lopussa esille piilossa pysytelleen raiskaajan, jota ilmeisesti etsitään kiivaasti seuraavassa Harry Hole – dekkarissa. Tällä kertaa annan miinuksia kirjan rönsyilystä, joka teki kirjasta yli 500-sivuisen järkäleen, mutta plussaa siitä, että sarjamurhaajan henkilöllisyys pysyi salaisena tosi pitkälle.

Ne häät. Hän ajatteli, että olisi sittenkin halunnut mennä sinne. Hän ei ollut ikinä nähnyt kenenkään menevän naimisiin, ei oikeasti. Hän mietti, menisikö hän itse koskaan naimisiin. Hän yritti kuvitella tilannetta mielessään, miten hän seisoisi kirkon edessä hymyilevänä ja väistelisi riisisadetta, valkoisessa mekossa, että hänellä olisi oma talo ja kiva työ. Joku poika, jonka kanssa hän saisi lapsia. Hän yritti kuvitella miltä poika voisi näyttää.

Ovi kolahti, vessaan tuli joku.

Jo Nesbø, Poliisi ****

suom. Outi Menna

Johnny Kniga 2013

Politi 2013

s. 517