Taina Latvala: Torinon enkeli

 

Oli jouluaatto, kirkas päivä, koko Italia kietoutunut pyhyyden kimaltavaan kaapuun. Silti en olisi mitenkään voinut aavistaa, että juuri tuona päivänä koko maailmani muljahtaisi aivan uuteen asentoon.

Taina Latvalan uusin teos Torinon enkeli kertoi kirjailijasta, joka lensi Torinoon viettämään joulua kirjailijaresidenssiin. Hän aikoi viettää residenssissä jonkun aikaa, ja kirjoittaa uutta kirjaansa. Takana oli ero pitkäaikaisesta poikaystävästä ja mieli oli muutenkin maassa ikääntymisen ja äitiyden ajatuksista.

Minusta tuli äiti 24. joulukuuta vuonna 2019. Tuo odottamaton hetki koitti vähän ennen keskiyötä Torinon kaupungissa, kadulla nimeltä Via Montana.

Kirjailija löysi kadulta pienen tytön, jolla oli pelkästään mekko päällään. Hänen vanhempiaan ei löytynyt mistään, eikä tyttö suostunut puhumaan hänelle mitään. Kirjailijan ei auttanut muuta kuin viedä kylmettynyt tyttö omaan asuntoonsa. Aihepiiri kehittyy kyseisen mysteerilapsen ja kirjailijan oman äitiydenkaipuun lomaan. Lisäksi aihepiiriin on sekoitettu hieman vanhan asunnon menneisyydessä tapahtuneita kuvioita.

Minä vain katselin häntä, hänen suloisia pieniä käsiään ja pitkiä ripsiään. Miten ne saattoivatkin olla luonnostaan niin mustat ja kaartuvat? Samalla tiesin, että viimeistään illalla tai seuraavana päivänä minun pitäisi luovuttaa hänet viranomaisten haltuun. 

Kirjan teemoissa pureuduttiin tiiviisti äitiyteen ja toisaalta sen vastakkaisiin ajatuksiin, että äitiys olisi ihanaa ja lapset olisivat ihania, mutta kaikki naiset eivät haluasi kokea esimerkiksi synnytystä, tai eivät voisi jostakin syystä (pelot, kivut jne.) kokea äitiyteen liittyviä kokemuksia.

"Mamma", hän sanoi ja katsoi minua pimeässä. Sydämeni takoi hänen korvaansa vasten. Hänen äänensä oli pehmeä, niin kaunis ja lämmin, kun hän sanoi sen. En tiennyt, mitä olisin vastannut, mikä olisi ollut oikea lause, ja niinpä minä sanoin vain "Si".

Taina Latvala kirjoittaa uskomattoman kaunista tekstiä. Olen verrannut ennenkin hänen tuotantoaan Alice Munron teoksiin ja teen sen nytkin. Latvalan teoksissa on hyvin samankaltainen ääni ja sävy kuin Munron teoksissa. Torinon enkeli oli kuitenkin rakenteeltaan pidempi kuin Munron novellimaiset lyhyehköt tarinat, ja kirja kehittyi jännittäväksi, jopa- hieman kummitusmaiseksi, joka yllätti minut. Sopi hyvin tarinaan ja kirjan tunnelmaan.

 

Taina Latvala, Torinon enkeli

Otava 2021

s. 326

Taina Latvala: Venetsialaiset

Taina Latvala: Ennen kuin kaikki muuttuu

Taina Latvala: Välimatka