sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Välimatka

Välimatka




Sain uuden suomalaisen suosikkikirjoittajan, kun ihastuin Taina Latvalan Välimatka – kirjaan (2012). Jostakin syystä Latvalan pohjanmaanmurteella kirjoitettu tarina sykähdytti oikein sydänjuuria myöten. Tarinan keskiössä ovat äiti ja tytär, jotka matkustavat Teneriffalle viettämään äidin 60v. juhlia. Matkalla he saavat olla kahdestaan ja purkaa asioita, jotka ovat jääneet salaisuuksiksi heidän välillään. Äiti on aina lapsensa äiti, vaikka lapsi olisi jo 27v. kuten kirjan tyttö on. Hiukan minua häiritsi se, että äidillä ja tytöllä ei ollut nimiä, mutta isä oli Jaakko, sisko oli Elli, ja äidinsisko oli Tuulikki. Nimelliset tarinan henkilöt tulevat mielestäni tutummaksi ja heistä on helpompi lukea, kuin pelkästään kirjan äidistä ja tytöstä.

Kirjan äiti on kuin äidit yleensä, utelee tyttäreltään kaikki asiat, myös pienestä suhteenpoikasesta, joka viriää tytön ja aulapojan välille. Suhde voisi olla kiihkeämpikin, mutta äiti haluaa tyttärestään seuraa. Eräänä iltana tytär lähtee miehen luokse ja äiti murehtii ja odottaa sydänsyrjällään hotellihuoneessa. Seuraavana iltana tytär saa olla sydänsyrjällään, kun äiti on kadonnut. Loppujen lopuksi äiti oli ollut possujuhlilla. Kummallekaan ei tullut mieleen soittaa ja ilmoittaa missä on ja milloin tulee takaisin.

Olen vähällä läimäistä äitiä poskelle. Koko Teneriffa on hälytystilassa, hänen kuvansa koristavat lyhtypylväitä ja hänen nimensä on jo melkein mainittu suurlähetystön kansliassa – ja koko tämän ajan äiti on ollut syömässä punaista lihaa.

Kirja sisältää huumoria ja elämään liittyviä salaisuuksia, joita nyt selviteltiin äidin ja tyttären yhteisellä matkalla. Perheen isä oli kadonnut yli kymmenen vuotta aiemmin, eikä äiti ollut kertonut missä isä oli. Nyt oli aika paljastaa kipeät haavat, nyt oli tullut aika hoitaa haavoja ja elää elämässä eteenpäin. Kirja jätti mieleeni iloisen ja positiivisen tulevaisuuden odotuksen, joka perhettä voi kohdata. Kirja on erittäin mukava lomakuvaus ja samalla kahden naisen selviämiskertomus, jota pohjustaa luja luottamus toistensa tukeen. Jos äidillä ja tyttärellä olisi nimet, antaisin viisi tähteä. ****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti