torstai 3. tammikuuta 2013

Kukkien verellä kirjottu





Tuhannen ja yhden yön sadut tulivat mieleeni, kun luin Anita Amirrezvanin Kukkien verellä kirjottu (The Blood of Flowers 2007, suom. 2008) kirjan. Kirjailija on syntynyt Teheranissa Iranissa, mutta elää Yhdysvalloissa. Kirjailija on ammentanut entisen Persian kulttuurista kauneimmat helmet runolliseen esikoisteokseensa, johon hän haki vaikutteita tutkimusmatkoillaan Iranissa.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1620-luvun Persiaan ja tapahtumien kertojana toimii nuori maalaistyttö Mahoon, joka joutuu isänsä kuoleman jälkeen isän velipuolen talouteen palkattomaksi palvelijaksi äitinsä kanssa. Setä on rikas mattotehtailija ja huomaa pian, että tyttö on perinyt matonkutomisen taidot. Jos Mahoon olisi poika, setä ottaisi hänet oppipojakseen tehtaalleen, mutta tyttöä voi opettaa vain salassa muilta. Päähenkilöstä kehittyy sedän taloudessa todella taitava matontekijä, mutta hän saa karvaasti katua sitä, että on naispuolinen, eikä voi suojella itseään. Hänet myydään jopa väliaikaiseksi vaimoksi, koska hänellä ei ole myötäjäisiä ja matot häipyvät varkaille tai setä lahjoittaa ne pois. Lopulta sedän perhe ajaa heidät taivasalle talostaan.

Kirja on syvällinen matka arabikulttuuriin, jossa arvostetaan matonkutomista ja hienoja mattoja yli kaiken. Kirjan sadunhohtoista kerrontaa korostavat Mahoonin äidin kertomat sadut ja tarinat. Kirjailija tuo vahvasti esille myös naisen aseman ja kohtelun, joka ei ole juurikaan muuttunut tämän päivän arabimaissa. Joissakin maissa naisten kohtelu on jopa pahentunut viimeisten vuosien aikana, kuten esim. Afganistanissa, jossa tytöt käyvät koulua, jos uskaltavat. Onneksi kirjailija on luonut päähenkilöstään vahvan ja kunnianhimoisen nuoren naisen, joka uskaltaa vastustaa miehiä ja miesten valtaa.

Kirja antaa suurenmoisen kuvauksen matonkutomisen historiasta, erilaisista kuvioista ja väreistä sekä työstä, jonka matonkutominen vaatii. Kirja on täynnä värejä, tuoksuja ja jopa hajuja, sillä kirjailija on kuvaillut kaiken niin pikkutarkasti ja mielikuvitusta käyttäen. Miten päähenkilön tarina päättyy, se kannattaa lukea kirjasta. ****

4 kommenttia:

  1. Oih, tämän tahdon lukea! Nyt kun oikein muistelen asiaa, tämä on ollut minulla lainassakin joskus, mutten ehtinyt aloittaa kun elämäntilanne oli mikä oli... kiitos kun muistutit tästä ihanan kuuloisesta kirjasta :)

    VastaaPoista
  2. Suosittelen kirjaa kovasti. Ainoa mikä minua häiritsi oli se, että tytön nimeä ei sanottu missään kunnolla. Yhdessä kylpyläkohtauksessa hänelle sanottiin Mahoon-joon, mutta en tiedä oliko se hänen nimensä. Hänen äitinsä nimi oli Mehaan.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja kannattaa lukea, jos vain on kiinnostunut historiallisista kirjoista ja arabikulttuurista.
      Tytöstä kasvoi vahva nainen, sen verran voin jatkaa kertomusta.

      Poista