Tämä aika on aina jännittävää, kun varailen syksyä varten kirjoja kirjastosta. Mitä uutta ja kiinnostavaa luettavaa löytyykään pimenevien ja kylmenevien päivien iloksi? Näillä tarinoilla mennään tämä syksy ja joulukuussa sitten jouluaiheisilla kirjoilla.
Kotimainen kirjallisuus:
Leena Parkkisen kirjassa Neiti Steinin keittäjätär on kaunis kansikuva ja jännittävä menneisyyteen viittaava nimi. Kyseiseltä keittäjättäreltä löytyy verinen menneisyys 1900-luvun alusta.
Emmi Pesosen Taikuriperheen tyttäret on eroperheen tarina ja kertoo sisaruksista, joista vanhempien eron jälkeen toinen kasvaa äitinsä luona ja toinen isänsä luona. Mutta tärkeintä ovat muistot. Ovatko ne todellisia vai sepitettyjä? Isä on toiminut hypnotisoijana, joten onkohan hän vaikuttanut jotenkin muistoihin?
Tommi Takkusen Kaukovainio vie kirjamatkalle oululaiseen lähiöön. Aiemmin häneltä on julkaistu novellikirja Tulevaisuus kuuluu bingoemännille.
Kristiina Vuoren Kesytön liekki kertoo 1650-luvun ruukkielämästä. Kirjailija luki Suomen ensimmäisestä naispuolisesta teollisuusjohtajasta Elin Sågerista ja lukeminen innosti kirjoittamaan fiktiivisen tarinan hänen tyttärestään Mariasta. Marialla pitää kiirettä, sillä hän etsii tulipalojen sytyttäjää.
Tommi Kinnusen kirjassa Pimeät kuut on historiaan viittaava kansikuva. Kirja kertookin vuodesta 1947. Kirjan päähenkilö on opettajatar Elna Suorajärvi, joka päätyi opettajaksi Neuvostoliiton rajalle. Elna ei vähästä, eikä paljosta säikähtänyt, sillä opettaa hän osasi.
Asko Sahlbergin Marraskuun mies sijoittuu aikavälille 1918-1939. Kirjan nimensä mukaisesti teos kertoo miehestä, joka saapuessaan pikkukaupunkiin, alkaa vaikuttamaan ihan kaikkeen. Semmonen tyyppi.
Laura Lähteenmäen Sukella silmät auki on tiheätunnelmainen tarina Tanskan dyyneiltä. Kirja kertoo vaietuista perhesalaisuuksista. Salaisuudet ovat mielenkiintoisia.
Mikael Helasvuon esikoiskirjalla Elisabetin kakku ja muita novelleja on mainio nimi ja kansikuva. Onkohan tiedossa oikein runsauden kakku, toivon niin.
Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset kertoo selvännäkijöistä, sotilaista, saarnaajista ja silmänkääntäjistä jne. Tuskin maltan odottaa näin kiinnostavaa kirjaa. Petterssonin aiempi tietokirja Historian jännät naiset oli mielestäni supermahtava.
Pauliina Vanhatalon Vastuulliset kertoo syyllisyydestä, valinnoista ja itsensä uhraamisesta. Tärkeitä teemoja.
Käännöskirjallisuus:
Tanskalaisen Ane Rielin Tiima kertoo kuurosta ja muistisairaasta Almasta, joka ainoana henkilönä tietää mitä tapahtui hänen edesmenneelle miehelleen. Mutta hän ei muista.
Ruotsalaisen Karin Smirnoffin trilogian viimeinen kirja on nimeltään Sitten menin kotiin. Trilogian aiemmat osat ovat nimeltään Lähdin veljen luo ja Viedään äiti pohjoiseen. Kirjat ovat karuja ja armottomia Pohjois-Ruotsin kuvaajia. Tämä sarja on huippumahtava.
Irlantilaisen Emma Donoghuen Ihme sijoittuu suuriin nälänhätävuosiin Irlannissa vuosina 1845-1852. Kirjassa on nuori tyttö, joka on elänyt jo kuukausikaupalla syömättä mitään ja vannoo elävänsä taivaan mannalla. Tytön seuraksi palkattiin sairaanhoitaja, jonka pitää selvittää, puhuuko tyttö totta.
Australialaisen Holly Ringlandin Alice Hartin kadonneet kukat viehättää jo kansikuvansa ja nimensä perusteella tämmöistä itseoppinutta viherpeukaloa. Kirja on nuoren tytön kasvukertomus isoäidin kukkafarmilla Australiassa. Kukkaiskannet sisältävät kaikenlaista tragediaa ja draamaa, jota odotan kovasti. Myös Australia miljöönä kiehtoo kovasti.
Australialaisen Charlotte McConaghyn teos Täällä oli susia sijoittuu Skotlantiin. Kirjassa on kaksoset, jotka vapauttavat biologitiimin avulla susia luontoon takaisin. Sudet eivät ole lempparieläimiäni, mutta muuten kirja kuulostaa hienolta. Arvostan villieläinten vapauttamista takaisin luontoon.
Ruotsalaisen Ulrika Rolfsdotterin dekkari Saaliin sydän aloittaa uuden dekkarisarjan. Sarjassa on luvassa noitia ja vanhoja uskomuksia. Sarja sijoittuu Pohjois-Ruotsiin. Mikä ettei, vaikka kuulostaakin hiukan Max Seeckin sarjalta.
Norjalaisen Anne Holtin dekkari Hyytävä kosto jatkaa päähenkilöstä Selma Falckista kertovaa dekkarisarjaa. Holtin dekkarit ovat ihan parasta dekkarilaatua. Sen lisäksi kirjoista nousee ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat esille. Pidän kovasti elämässään ryvettyneestä Selmasta. Niin ne fiksut ja älykkäätkin voivat repsahtaa, ainakin kirjojen tarinoissa.
Norjalaisen Heine Bakkeidin dekkari Haudattu salaisuus on neljäs kirja sarjassa, joka kertoo entisestä poliisista Thorkild Askesta. Kirjassa on löytynyt ruumis, joka kenties kuuluu eräälle kadonneelle poliisille. Tämä sarja on pikimustaa nordic noiria, mutta sekin mustalla huumorilla höystettynä.
Ruotsalaisen Christina Wahldenin dekkari Syklonivaroitus jatkaa Darwin-kirjasarjaa. Huikean hyvän ensimmäisen osan nimi oli Älä puhu kuolleista. Kirjasarja sijoittuu Australiaan, jossa luonto näyttää omat hurjat puolensa hyvin herkästi. Poliiseina toimivat irlantilaissukuinen Bluey ja alkuperäisasukkaisiin kuuluva Jess. Myös ruotsalainen opiskelija Greta tuli tutuksi jo ensimmäisessä kirjassa.
Japanilaisen Keigo Higashinon teoksella Namiyan puodin ihmeet on mainio nimi. Öiseen aikaan kolme rikollista oleilee puodissa ja lukee kauppiaalle tulleen nimettömän avunpyynnön. Rosvot huomaavat olleensa väärässä paikassa väärään aikaan, mutta otetaanpa selvää, mitä muuta tässä huippusuositussa kirjassa lukekaan.
Mitä sinä aiot lukea syksyllä?
