torstai 30. toukokuuta 2019

Onnittelut kevään juhlijoille!


Tarpeeks täydellinen

Kun mut luotiin, rikottiin muottiin tiedän kuka oon
oikeesti
ainutlaatuisen stadi must tuotti, on loukkaus jos luulit
mua toiseksi
niin aito niin alkuperäinen ja siltikin keskeneräinen
ei oo tarkotus olla valmis
kohellan, mokailen, oppeja keräilen
saa muuttuu, pitää kasvaa kehittyä kun jotakin puuttuu
pakko haastaa,
kyseenalaastaa maailmas on tarpeeks jo
harmaata massaa
itteeni en pysty huijata,
hyväksyn kuka mua peilistä
tuijottaa
voin lopettaa näyttelyn, kaikki muut roolit on täytetty
mä en osaa olla kuin itteni
sä pysyt vierellä sitteki
mä aina teen jotain dorkaa
kohellan ja sekoilen
silti sulle mä kelpaan
oon tarpeeks täydellinen
tarpeeks täydellinen
tarpeeks täydellinen.

Elastinen

Kuuntele youtubesta koko kappaleen sanoitus
https://www.youtube.com/watch?v=8huISuyDvVM


Sydämellinen onnentoivotus opeissaan valmistuneille ja opeissaan edenneille, olette täydellisiä!

lauantai 25. toukokuuta 2019

Juliana Hyrri: Satakieli joka ei laulanut

Juliana Hyrrin psykologisesta sarjakuvanovellikirjasta Satakieli joka ei laulanut oli bloggaus jossakin kirjablogissa. Blogissa kerrottiin tästä koskettavasta sarjakuvaromaanista niin hienosti, että varasin sen heti kirjastosta. Luen hyvin vähän sarjakuvaromaaneja, en tiedä miksi. Juliana Hyrri osaa kuvata lapsuuden mielenmaisemia, arkipäiviä ja koskettavia tapahtumia hyvin mieleenpainuvasti, herkästi ja runollisesti melkeinpä pelkästään kuvien voimalla.

Kirjan novellit ovat Siniset uimahousut, Villiruusuja, Yövieras, Satakieli joka ei laulanut, Itsekkyys on syntiä ja Huoranpenikat ja simpukkarasia. Kuvissa on hyvin vähän tekstiä, mutta novellit ovat silti hyvin omannäköisiä, viattomalla tavalla lapsekkaita, mutta niitä sävyttää myös teemat, jotka pelottavat lapsia ja jopa aikuisia mm. pedofilia. Kun aikuinen tulee yöllä viereen koskettelemaan tai kiroamaan lapsen, niin se voi tehdä suurta tuhoa lapsen tunne-elämälle. Nämä sarjakuvanovellit ovat joko hyvin kauniisti maalattuja tai mustavalkoisia ja niistä välittyi lapsen maailma hyvin aidonoloisesti.

Siniset uimahousut novellissa pienen koulun oppilaat matkustavat Vaasan uimahalliin. Novellista nousee pinnalle ystävän kanssa koettuja mukavia uimajuttuja, mutta sitten tapahtuu jotakin, mikä muuttaa päivän synkäksi. Villiruusuja kuvaa lapsen kokemaa epäoikeudenmukaisuutta, joka saa seurauksensa kotona.  Yövieras on tosi pelottava novelli, jopa minun mielestäni, sillä lapsi kokee hyvin epämiellyttäviä asioita. Satakieli joka ei laulanut kuvaa lapsen käytöstä, joka kuvaa lapsen uteliaisuutta ja halua tutkia asioita, mutta joka riistäytyy käsistä. Itsekkyys on syntiä kuvaa vanhemman tekoja lapsen silmin. Ne voivat näyttäytyä todella julmina tekoina, ja sitten vaikuttaa lapsen omaan käytökseen. Huoranpenikat ja simpukkarasia kuvaa lapsen maailmaa, jossa lapsen kokema julmuus siirtyy leikin maailmaan.

Satakieli joka ei laulanut on kauniisti kuvitettu psykologinen sarjakuvanovellikirja lapsuudessa koetuista synkistä teemoista, jotka voivat vaikuttaa lapsen käytökseen ja kehitykseen tunnetasolla.

Juliana Hyrri, Satakieli joka ei laulanut
Siniset uimahousut yhteistyössä Elina Johanna Ahosen kanssa
Huoranpenikat ja simpukkarasia yhteistyössä Myrtillius Kaurian kanssa
Suuri Kurpitsa 2019
s. 143
Sarjakuvakirja

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue, 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua, 34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia 37. Pienkustantamon julkaisu ja 45. Kirjan nimessä on kieltosana.

torstai 23. toukokuuta 2019

Alan Bradley: Kuolon kultaiset kiehkurat


Alan Bradleyn Kuolon kultaiset kiehkurat on Flavia de Luce-sarjan kymmenes osa. Ja tämä sangen suosittu dekkarisarja tulee jatkumaan varmaan eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, sen verran juonikkaasti Flavia tutkii murhia nuoresta iästä huolimatta. Kenties sarjasta tulee yhtä pitkäikäinen kuin Neiti Marplesta, sillä Flavia on vielä nuori, kymmenen kirjan aikana hän on vanhentunut vain vuoden verran ja selvittänyt kymmenen murhaa. Tällä kertaa tutkitaan muun muassa myrkytyskuolemaa. Nuoresta 12-vuoden iästä huolimatta, Flavia tekee tuosta noin vain itseoppineena laboratoriokokeita omassa Tar-enolta perityssä laboratoriossa. Suit sait sukkelaan selvisi mihin myrkkyyn kyseinen kuollut henkilö olikaan kuollut. Tämän jälkeen tulikin tarpeelliseksi selvittää kuka murhan oli tehnyt ja miksi? Mutta Flavia on nero ja näppärä tyttö ja selvittää tällaiset tehtävät nopsasti ja tarjoilee valmiit ratkaisut sitten poliiseille sievässä pienessä paketissa.

Työpöydän takana näkyi liikettä, ja tovin kuluttua tummien arkistokaappien keskeltä ilmestyi pienikokoinen mies. Hänellä oli yllään ahdas musta puku ja asuun kuuluva korkea ja kellastuneen valkoinen selluloidikaulus. Hän räpytteli silmiään hopeisten nenälasiensa takaa niin kuin olisimme aaveita. Mietin, oliko hän joutunut tappeluun vai oliko hänen musta silmänsä pelkkä koriste, ikään kuin ammatillinen ornamentti.

Yksi sarjan parhaimmista puolista on kirjoista nouseva musta huumori, joka saa välistä hymyn huulille, vaikka kyseessä olisi erittäin vakava asia.  Kirjojen tunnelma on aina viihteellinen, vaikka Flavia olisi tekemässä mitä tahansa tutkintaan liittyvää. Tässäkin kirjassa Flavia tekee useamman kuin yhden murron ja varastaa surutta ihmisten tavaroita. Flavian Undine –serkku asuu samassa kartanossa, ja liikkuu samanlaisissa hämäräpuuhissa kuin Flavia. Olen alkanut ihmetellä, että miksi tytöt eivät ole koulussa? Flavia kävi yhdessä sisäoppilaitoksessa Kanadassa pyörähtämässä muutaman kuukauden ajan, mutta tuli sieltä kipin kapin takaisin. Äiti on kuollut, isä on kuollut. Felicity-täti on huoltaja, mutta ei häntä näkynyt tässä kirjassa. Taloudenhoitaja ja autonkuljettaja ovat ainoat aikuiset, jotka jotenkuten huolehtivat tytöistä. Kartanossa asuu vielä tällä hetkellä keskimmäinen siskoista, vanhin lähti jo maailmalle.

Vaihdoin juhlavaatteeni liikemiesmäisempään asuun eli hameeseen ja paitapuseroon ja viimeistelin ne karmeilla kävelykengillä, jotka muistuttivat masentavalla tavallaan vankeusajastani Neiti Bodycoten tyttökoulussa, ja sitten laskin hitaasti sataankahdeksaankymmeneen ja lähdin hitaasti alakertaan.

Flavia on siis jo perustanut firman ja sen lisäksi hän omistaa kartanon. Kaikenlaista kimuranttia on mahdollista tapahtua vuoden aikana Bishop´s Lacyn kylässä Englannin maaseudulla, kun kirjoittajana on lahjakas Alan Bradley, ja päähenkilönä nuori tyttönen - salapoliisinero Flavia de Luce.

Alan Bradley, Kuolon kultaiset kiehkurat ***
Suom. Maija Heikinheimo
Bazar 2019
s. 363
Dekkari
The Golden Dresses of the Dead 2019

maanantai 20. toukokuuta 2019

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen


Rakkaudesta puhun varovasti, avioliittoon en usko, mutta ystävyyden varaan rakennan. Ystävyyttä ei synny ilman tasaveroista antamista, ja koska minä joudun julkisuudessa olemaan sellainen lukittu lipas, minulla on ollut tarve uskoutua niille joihin tosiaan luotan. Muutamalle ihmiselle – niin, ja noille päiväkirjoille.

Johanna Venhon fiktiivinen teos Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Salome Kekkosesta os. Uinosta (1900-1974), joka oli kirjailija, tasavallan presidentti Urho Kekkosen puoliso ja kahden pojan äiti. Kirjailijaksi Sylvi Kekkonen ajautui kuin vahingossa, mutta hän piti kovasti kirjallisuudesta ja runoudesta ja vietti aikaansa mielellään kirjailijoiden parissa. Johanna Venho on koonnut kirjansa siten, että 66-vuotias Sylvi suree ystävänsä kirjailija Marja-Liisa Vartion kuolemaa ja pakenee suremaan kesämökille Katermaan. Siellä yksinäisyydessä on aikaa ajatella ystävyyttä ja muita vielä kipeämpiä asioita.

Luonnostelin savesta Sylvin kasvoja veistosta varten. Siihen tuli liian suuret silmät, ei näytä oikealta, lapsen mittasuhteet päässä. Vaivasin möykyksi ja aloitin uudestaan. Minähän olen hyvä muovaamaan lapsia, älkää kysykö miksi, ja Sylvissä on säilynyt samoja viivoja kuin lapsen päässä, katseessa reitti auki lapsuuteen. Mutta aikuisessa niin ohut iho ja värähtelevät piirteet nostattavat minussa lievää kuvotusta.

Kontrastina Sylvin herkkyydelle ja sairaalloisuudelle Johanna Venho on kirjoittanut toisen ystävän Essi Renvallin puhumaan omasta kuvanveistäjän työstään, sekä ystävyydestään Sylvin kanssa. Essi on yrittänyt tehdä vuosikausia patsasta Sylvistä, mutta hän ei onnistu saamaan sitä aikaiseksi.

Sylvi poti nivelreumaa ja oli monesti pitkiäkin aikoja hoidattamassa reumaansa. Miehensä uskottomuus ja siitä uutisointi oli varmasti raskasta Sylvin terveydelle ja uskon, että jopa pahensi sitä. Mielipahalla on vaikutusta terveyteen. Julkisuus oli myös vaikeaa Sylville. Urho Kekkonen ei paljon piitannut mitä hänestä kirjoitetaan ja uutisoidaan, mutta Sylvi välitti. Sylvistä on sanottu, että hän vaikutti temperamentikkaaseen puolisoonsa rauhoittavasti.

Sylvi Kekkonen oli kansan rakastama ensimmäinen nainen. Johanna Venhon kirjalla on siis hyvin valittu nimi, joka antaa hehkua Sylvin muistolle. Sylvi ei halunnut olla esillä, sen tekivät kyllä hänen miehensä seuraan päätyneet naiset. Jostakin syystä Sylvi ei eronnut, vaikka hänen miehensä salasuhteet kestivät vuosikausia. Eron pettäjämiehestään hän halusi vasta kuolemansa jälkeen, kun hän halusi päästä samaan hautaan siskonsa vierelle. Johanna Venho on kuvannut Sylvin Ensimmäinen nainen teoksessa juuri sellaisena kuin olen Sylvin kuvitellutkin, älykkäänä ja herkkänä ajattelijana ja luonnonystävänä.

Johanna Venho, Ensimmäinen nainen
Wsoy 2019
s. 257

Johanna Venho: Syntysanat   

perjantai 17. toukokuuta 2019

Ninni Schulman: Vastaa jos kuulet


Puolet kasvoista oli poissa, ja niiden tilalla oli pelkkää tahmaista sotkua: märkiä hiussuortuvia, aivoainetta ja valkoisena pilkottavia luunsirpaleita. Korvakuuloke toisessa korvassa oli yhä paikoillaan. Johto kiemursi rintataskuun niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tukholmalaisen Ninni Schulmanin kolmas Magdalena Hanssonista kertova dekkari on nimeltään Vastaa jos kuulet.  Kirjan alussa tapahtuu ampumistapaus hirviporukassa, johon kuuluu myös paikkakunnan poliisipäällikkö Petra Wilander. Petra ei siis voi osallistua ampumistapauksen tutkimukseen ja tutkimusta tulee johtamaan ulkopuolinen tutkinnanjohtaja. Petralle hyvinkin tuttu mies ja pientä sähköä on ilmassa koko tutkimuksen ajan. Tutkimukseen osallistuu myös Petran alainen Christer Berglund, joka on tullut tutuksi aiemmistakin kirjoista. Christer ja Magdalena ovat lapsuuden tuttuja, sillä he asuivat naapureina.

Kuka on suunnitellut ampumisen keskelle hirvijahtia, se kiinnostaa myöskin Magdalenaa, joka häälyy puolikuolleena väsymyksestä kotona pienen vauvansa kanssa. Mies tekee pitkiä päiviä töissä, joten häneltäkään ei ole juurikaan apua saatavilla. Onneksi Magdalenan isä tulee apuun, joten Magdalena pääsee kirjoittamaan ampumistapauksesta, josta alkuun ei tiedetä, että onko se itsemurha, murha, vahingonlaukaus vai mikä? Artikkeli toisen perään saa Magdalenan syttymään eloon, vaikka nukkumaan hän ei pääse vielä pitkään  aikaan.

Ampumistapauksen lisäksi paikkakunnalta on jälleen kadoksissa nuori tyttö ja eletään lokakuuta, jolloin öisin on pakkasta. Etsijöille tulee kiire löytää tyttö, ennen kuin hän paleltuu kuoliaaksi. Ensimmäisessä kirjassa Tyttö lumisateessa etsittiin kadonnutta tyttöä talvella jopa 26 asteen pakkasessa. Toisessa kirjassa Poika joka ei itke dekkarissa on kuuma kesä ja tulipaloja. Ninni Schulman on sijoittanut tapahtumat Hagforsiin, jossa he lomailevat kesämökillään. Hagfors on pieni paikkakunta ja jokainen tuntee jonkun toisen, joten Magdalenan haastateltavat tuntevat jossakin määrin ainakin nimeltä ja maineelta paikkakunnan ihmiset. Mutta pinnan alla kulkee salaisia virtoja, salaisuuksia, petoksia, valheita, rikoksia. Ja tällä kertaa salasuhteita.

Vastaa jos kuulet dekkarin ääressä viihdyin todella hyvin. Sarjasta on vielä julkaisematta kaksi dekkaria, mutta toivoisin, että kirjailija jatkaa sarjan parissa pitempäänkin, sillä sarjan henkilöhahmot ovat mukavan samaistuttavia. Tällä kertaa Magdalenan kannattaisi olla lörpöttelemättä liikoja puhelimessa, sillä puhelun voi aina kuulla henkilö, jolle sitä ei ole tarkoitettu.

Ninni Schulman, Vastaa jos kuulet ***
Suom. Maija Kauhanen
Tammi 2019
s. 442
Svara om du hör mig 2013
Dekkari

Schulman Ninni: Tyttö lumisateessa
Schulman Ninni: Poika joka ei itke 

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Yashar Kemal: Poika ja lokki



Mereen pistävän kallion kolossa oli lokinpoikanen, joka oli selvästi pulassa. Sydän jyskyttäen Salih kiiruhti alas laakealle kalliolle. Lokinpoikasen tummankeltainen nokka oli ammollaan, höyhenet pörrössä. Toinen siipi oli murtunut ja paikka paikoin sulaton. Sitä paitsi lintu oli kylmissään ja vapisi. Salih kietoi sen paitansa helmaan. Miten kauniit silmät sillä oli! Hän voisi katsella niitä lopun ikäänsä… Äkkiä hän havahtui. Siinä hän vain seisoi haaveilemassa ja lintuparka voi olla kuolemaisillaan…

Turkkilaisen Yashar Kemalin oik. Kemal Sadık Gökçeli (1922-2015) Poika ja lokki teos kertoo pienestä vikkelästä ja karkaavaisesta  pojasta nimeltään Salih. Kirjan tarinassa on kuuma kesä ja Salih yöpyy monina öinä kotinsa pihalla olevissa puissa. Puista pystyy myös tarkkailemaan naapurustoa ja aikamoisia seikkailuja mustapukuisine merirosvoineen Salih näkee tarkkailupaikaltaan, kunnes uni saa vallan.

Eräänä päivänä Salih löysi merenrannalta lokinpoikasen, jonka siipi oli rikki. Salih aloitti hoitamisen antamalla lokinpoikaselle juotavaa ja sen jälkeen houkuttelemalla lokinpoikasta syömään kalaa. Kummasti lokinpoikanen vaan virkistyi Salihin hoitaessa sitä, mutta siipi olisi myös pitänyt saada kuntoon jollakin konstein. Hänen isoäitinsä oli tunnettu parantaja, mutta Salihilla ja isoäidille oli huonot välit keskenään. Ei ollut puhettakaan, että isoäiti olisi antanut parantavaa salvaa likaiselle lokille.

Lopulta perhe tottui siihen, että lokki kulki Salihin mukana. Kirja kuvaa hyvin turkkilaista kyläyhteisöä ja perhekuvioita. Perheet olivat köyhiä, Salihin perhe vielä muita köyhempi. Sivulauseissa mainitaan kommunistit ja köyhien tuntema sortovalta yhteiskunnan ja työnantajien puolelta. Opiskelijoita myös hakataan poliisien toimesta. Kirjassa on selkeästi yhteiskunnallista kuohuntaa, mutta tarinaan juonikkaasti sijoitettuna. Kirja on julkaistu Turkissa vuonna 1976. Oikeisto-vasemmistokahnauksista johtuva poliittinen epävakaus johti siihen, että maassa oli useita vallankaappauksia 60-80-luvuilla. Viimeisin maassa tehty vallankaappausyritys oli vuonna 2016.

Kirjailijan teokset sijoittuvat hänen synnyinseuduilleen Anatoliaan. Yashar Kemal oli kurdi syntyperältään, joten hän kuvaa kirjoissaan kurdien kansanperinteitä. Kirjailija oli huono-osaisten puolestapuhuja ja sijoitti kirjansa usein maaseuduille. Poika ja lokki sijoittuu pieneen rannikkokaupunkiin Mustallamerellä. Yashar Kemal joutui vuonna 1950 vankilaan, kun hän nostatti tuhansia pienviljelijöitä epäoikeudenmukaista vedenjakelua vastaan. Vuonna 1971 kirjailija tuomittiin vankilaan maanalaisesta kommunistisesta toiminnasta, tuomiota ei kuitenkaan pantu käytäntöön. Kirjailija sai urallaan 38 palkintoa 12 eri maasta ja oli usein epävirallisilla Nobelin kirjapalkintolistoilla ehdokkaana.

Poika ja lokki on mielikuvituksellinen lapsikuvaus merirosvojen, käärmeprinssin, merenneidon, Ali Baban ja muiden fantasiaolentojen parissa. Kirjassa yksinäinen köyhä poika etsii päiviinsä lohtua, turvaa ja sisältöä villin mielikuvituksensa avulla.

Yashar Kemal, Poika ja lokki
Suom. Eva Siikarla
Tammen Keltainen Kirjasto 1981
s. 286
Al gösüm seyreyle Salih 1976

maanantai 13. toukokuuta 2019

Linda-Maria Roine ja Venla Pystynen: Mercedes Bentso




Väkivallan uhasta tuli suhteemme arkea. Kun Santeria alkoi ärsyttää, se löi nyrkillä seinään, heitti kaukosäätimen pirstaleiksi lattialle tai viilsi itseään puukolla. Impulsiivisuutensa vuoksi se oli istunut vankilassa jo moneen otteeseen. Opin, ettei Santerille kannattanut väittää vastaan.

Linda-Maria Roine tutustui 16-vuotiaana henkilöön, josta tuli hänen poikaystävänsä kaikessa pahassa. Kirjassa Mercedes Bentso Linda-Maria kertoo syöksykierteestä, johon hän joutui tutustuttuaan Santeriin, sillä edessä aukeni huumemaailma kaikessa kauheudessaan. Linda-Maria ei kerro mitään positiivista huumepiireistä, eikä huumeiden käyttämisestä, joten kirja on varsinkin nuorille lukijoille silmiä avaava teos huumeiden käytöstä. Kun pahalle antaa pikkusormen, se vie koko ihmisen. Linda-Marian huumekierteestä tuli kuin uppoava suo, jonne hän joutui aina uudelleen ja uudelleen, vaikka räpiköi välillä kuiville.

Elin edelleen kahden maailman välissä. Tiesin, että se on tasapainoilua nuoralla, mutta vaara kiehtoi mua yhä. Olin henkisesti huonossa kunnossa ja epävakauteni takia mut oli helppo houkutella kaikenlaisiin älyttömyyksiin.

Mercedes Bentso on Linda-Maria Roineen räppärinimi. Kirjassa on hänen tekemiinsä räppeihin sanoituksia. Räpeissä hän tuo esille omia kokemuksia narkkaripiireissä hyväksikäytettynä, vaiennettuna ja väkivallan kohteena. Hän on kohdannut ihmisiä, joita eivät mitkään yhteiskunnan turvaverkot kannattele. Ihmishenki näissä piireissä on hyvin arvoton. Linda-Maria on kohdannut myös hyviä ihmisiä, ja hän on kokenut myös rakkautta ja hyväksyntää. Musiikki on hänelle kaikki kaikessa ja kirjassa tuodaan esille, miten vaikeaa hänen on ollut päästä levyttämään miehisessä räppimaailmassa.

Silloin kaikki mun haaveet palasivat takaisin. Musta tulisi räppäri. Mä pääsisin vielä kertomaan kaikesta siitä, mitä olin kokenut narkkarimaailmassa. Ehkä kaikella hirveydellä oli sittenkin ollut tarkoitus.

Kun mietin, että minkä kirjan luen Helmet-lukuhaasteen kohtaan julkisuuden henkilön kirjoittama kirja, mieleeni tuli heti Mercedes Bentso. Olen nähnyt Linda-Maria Roineen televisiossa ja tiesin hänet räppäriksi. Hänet vihaiset räppisanoitukset saivat selityksensä luettuani hänen omaelämäkerrallisen tarinan. Nuori nainen on joutunut kokemaan aivan liian paljon kauheuksia elämässään.

Linda-Maria Roine ja Venla Pystynen, Mercedes Bentso, Ei koira muttei mieskään
Johnny Kniga 2019
s. 317
Omaelämäkerta

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa, 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria ja 21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja.

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Äidille!


YÄKIITOS

Jesta kui mää tykkän frouvist
ketkä ossaava lähte kotti juur sopivaisel ajal
sillon ko on kerrottu yhreksä hyvä ja
yks huano
huutava viäl ovesuus:
Olisin mää papinkin saanu, mut ei see hualinu.
Nauru on puronu pankolt permanol kiärittelemä.

Jestas ko mää tykkän ko Lea lupas
tuar fatillise lihapulli tullesas
ja toi.

Nii hyvä miäl o sinust kaukane Orvokki
kirjoitit pitkän kirje etkä moittinu yhtä etkä pyytäny mittä.

Kiitost tost yhrest ko kamaris nukku
anta mu valvo nämä ylivalotetut yät
kanta toisest kahvast valurautaset päivät.


Heli Laaksonen, Peippo vei 2011


Lempeitä ajatuksia äideille ja nautinnollisia lukuhetkiä!

lauantai 11. toukokuuta 2019

Reijo Laatikainen: Herkän vatsan valinnat


Herkkä vatsa ei ole lääketieteellinen termi. Tavalliset ihmiset kyllä ymmärtävät jo vaistonvaraisesti, mistä on kysymys. Kyse on vatsasta, joka reagoi ruoka-aineisiin, juomiin, stressiin, unen puutteeseen, lääkkeisiin ja juhlimiseen oikuttelemalla.

Reijo Laatikaisen Herkän vatsan valinnat teos on hyödyllinen meille herkästä vatsasta kärsiville. Minulla on ollut pienestä asti herkkä vatsa. En ole esimerkiksi voinut juoda maitoa koskaan. Kun laktoosittomat maidot tulivat kauppoihin, pystyin pikkuhiljaa alkamaan käyttää niitä. Siihen meni vuosia. Edelleenkään en juo pelkkää maitoa, mutta laktoosittomat muut tuotteet maistuvat kyllä. Olen kärsinyt kaikenlaisista vatsaoireista, ja kun olin  17-vuotias, vatsaani leikattiin ensimmäisen kerran. Nykyisin kärsin refluksitaudista, joka oli myös äidilläni. Kirjan mukaan dyspepsiaan vaikuttavat myös geenit. Olen siis saanut syntymälahjaksi herkän vatsan. Herkän vatsan valinnat teos on siis kultaakin kalliimpi, mutta edelleenkään en voi käyttää kaikkia kirjassa olevia ohjeita, sillä olen myös aika allerginen monelle ruoka-aineelle ja mausteelle.

Herkkä vatsa: Ylävatsavaiva eli dyspepsia tai ärtyvän suolen oireyhtymä ilman tunnettua selvää syytekijää, kuten suolistotulehdusta, keliakiaa, vatsahaavaa tai refluksitautia.

Omalta osaltani olen joutunut rajoittamaan ruokavaliota, eli ruokavalioni on ollut pitkään kapea ja olen osannut tehdä sen ihan luontaisesti, koska vatsani on tullut kipeäksi esim. rasvaisesta ruoasta ja kahvista, joten ne eivät kuulu ruokavaliooni. Ei myöskään sokeri ja vehnä. Lihatuotteet ovat jääneet melkein kokonaan ruokavaliosta pois, kananmunat käyvät keitettyinä. Herkkä vatsa on herkkä vatsa, vaikka miten rajoittaa syömistä, sillä vatsa voi tulla yllättäen kipeäksi esim. suuresta annoskoosta. Minulle sopivat siis pienet annokset. Kanssakulkijat ovat aina jaksaneet seurata syömistäni, ja saan paljon ohjeita, mutta jokainen on yksilö ja herkät vatsat ovat yksilöllisiä, joten ulkopuolisen ohjeet ovat tervetulleita, mutta ne eivät välttämättä sovi minulle tai muille herkkävatsaisille.

Toiminnallisissa vatsavaivoissa elämäntapahoito on ensisijalla.

Kirjan mukaan perimmäistä syytä herkälle vatsalle ei tiedetä. Ei tiedetä myöskään hoitoa, joka sen hoitaisi lopullisesti kuntoon. Herkästä vatsasta oirehtivat voivat oirehtia koko ikänsä tai sitten oireilu voi olla aaltomaista tai sitä voi sairastaa vain kerran tai pari elämänsä aikana. Itse olen onnistunut saamaan vatsan, joka on oirehtinut koko minun elämäni ajan. En muista yhtään ainutta pitempää jaksoa, jossa olisin ollut oireeton tai vähäoireinen. Helpotusta tuo vain se, että hyväksyn itseni herkkävatsaiseksi ihmiseksi, ja valitsen tarkasti sen mitä syön.
Suosittelen kirjaa kaikille herkkävatsaisille.

Kirjan sisältö:
Esipuhe

Mikä on herkkä vatsa?

Mikä elimistössä oikein on vikana?

Miksi ja miten FODMAP-rajoitteinen ruokavalio?

Onko muista ruokavalioista haittaa vai hyötyä?

Miten kuituihin tulee suhtautua?

Mikä on juomien merkitys?

Vatsaystävällisen ruokavalion soveltaminen kokonaisterveyttä edistäväksi

Mistä ravintolisistä on hyötyä?

Mihin muihin elämän tapoihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Miten närästystä voidaan hoitaa ruokavaliolla?

Mitä muuta on hyvä muistaa?

Reseptit

Reijo Laatikainen, Herkän vatsan valinnat, Suolisto kuntoon ruokavaliolla
Kirjapaja 2015
s. 126

torstai 9. toukokuuta 2019

Anja Snellman: Parvekejumalat


Kun Anis putoaa, on lumisade, talven ensimmäinen, ja hän ajattelee Al Gorea. Hän ajattelee sulavaa jäätä ja suolaistuvaa merta: molemmat hiipuvat, katoavat, ovat pian poissa ja muistoja vain, oppikirjoissa, dokumenttifilmeissä, matkustavaisten kuvakokoelmissa.

Kun suljin Anja Snellmanin puhuttelevan teoksen Parvekejumalat takakannen kiinni, pidin hiljaisen hetken kaikille sorretuille tytöille ja naisille. Parvekejumalat on upea yhteiskunnallinen teos, joka katselee mikrotasolta koko suunnatonta sorrettujen tyttöjen ja naisten asemaa. Olen hengästynyt, olen ihmeissäni, vapisen ja pelkään kaikkien sorrettujen tyttöjen ja naisten kohtaloa.

Ja se sorto voi tapahtua täällä Suomessa, sillä me emme asu lintukodossa, vaan me olemme koko ajan kiihtyvällä vauhdilla muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi. Monikulttuurisuus voi olla rikkaus, mutta se voi olla myös turvattomuutta, ja tytöille ja naisille jopa vangin elämää, kun katsomme heitä suomalaisilla silmillä. Heidän vanginvartijoina toimii koko perhe, suku ja oma kansa. Minäkin katselen maahanmuuttajia lumikin silmillä, kuten Anja Snellman kuvailee meitä suomalaistyttöjä ja – naisia kirjansa sivuilla.

Baraf baa dhacaya. Anis ehtii saada kielelleen yhden hiutaleen ennen kuin vasen olkapää rusahtaa maahan, ja lonkka, ja siinä vuorenkorkuisen kivun keskellä vilahtavat äiti ja isoäiti, bilaa micne, niiden rusinanväriset huulet liikkuvat, mutta Anis ei kuule mitä he sanovat, varmaan väittelevät tuulista, nuotioiden ja roskien polttamisen kitkerä savu silmissään, ja Wandan hymyilevät kasvot kuin lumikellossa, hei neu neu neulenomadit, ja Luka joka ojentaa kirkkaankeltaista pyöränkelloa, ring ring tämä halusi tulla sinun luoksesi, ja Wandan äiti, oi miten hörönauruenkeli levittää siipensä, miten vedenneito ilman vettä leiskauttaa pyrstöään niin, että ruusupensaiden punaiset marjat lentelevät. Vai onko se Aniksen veri?

Kirjassa kohtaavat kaksi ääripäätä. Vallatussa talossa nuori suomalainen nainen Alla-Zahra etsii itseään ja uppoutuu islamin oppeihin ja kulttuuriin. Hän pukeutuu huiveihin ja kaapuihin ja yrittää vapautua vaatimuksista, jotka on asetettu länsimaiselle naiselle. Olla vapaa ja tasa-arvoinen on hänelle liikaa. Hän haluaa alistua ison A:n palvelijaksi.

Läheisessä talossa, jota kutsutaan Muukalaistaloksi, asuu seitsemännessä kerroksessa Anis suuren somalialaisen perheensä kanssa. Kumpikin tytöistä tuntee olonsa uhatuksi, Alla-Zahra ikävien kokemustensa vuoksi, ja Anis perheen miesväen taholta. Siitäkin huolimatta Anis yrittää levittää siipensä ja kotoutua Suomeen omalla tavallaan. Vapaaksi ja tasa-arvoiseksi, kuten kaikki suomalaiset tytöt ja naiset.

Anja Snellmanin Parvekejumalat on teos, josta ajattelin, että en uskalla lähteä arvioimaan sitä auki juuri mistään langanpäästä. Kaikki teoksen teemat ovat kuin sytytyslankoja, jotka syttyvät itsestään. Ensinnäkin kirjan maahanmuuttajateema on tänä päivänä erittäin arka, kun suomalaiset ovat jakaantuneet selvästi maahanmuuton kannattajiin ja vastustajiin. Toiseksi, kun suomalainen vaihtaa uskontonsa islamiin, se voi olla järkyttävän arkaluontoinen keskustelunaihe. En ainakaan ole kuullut missään siitä puhuttava, joten se on selvästi tabu.

Tänä päivänä suomalaiset naiset ovat osallistuneet jopa uskonsotiin, ja suomalaisnaisen pukeutuminen burkaan alkaa olla jokapäiväinen näky. Maahanmuuttajatyttöjen alapään silpominen on ihan järkyttävän sairasta puuhaa, ja lisäksi heidän naittamisensa alaikäisinä kuvottaa toivottavasti jokaista järkevää ihmistä. Viimeiseksi haluan mainita maahanmuuttajatyttöjen kunniasurmat ja niiden yritykset, jotka Suomessa ovat lisääntyneet valitettavasti koko ajan. Anja Snellman ottaa näihin kaikkiin teemoihin kantaa kirjansa sivuilla, joko mainiten niistä tai liittäen ne kirjan pakahduttavaan tarinaan. Parvekejumalat on fiktiota, mutta se voi olla myös Suomessa asuvan tytön elämässä faktaa. Parvekejumalat on kaikkien sorrettujen tyttöjen ja naisten puolesta kirjoitettu kirja.

Anja Snellman, Parvekejumalat *****
Otava 2010
s. 315

Snellman Anja: Syysprinssi
Snellman Anja: Lähestyminen
Snellman Anja: Pääoma
Snellman Anja: Antautuminen 
Snellman Anja: Kaikkien toiveiden kylä


Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa, 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua ja 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria

tiistai 7. toukokuuta 2019

Aris Fioretos: Nelly B.n sydän


”Pysyttele maan kamaralla, Nelly. Muuten putoat taivaalta ennemmin tai myöhemmin.” Kun en vastannut mitään, hän kirjoitti reseptin kääntyen samalla uudelleen Paulin puoleen. ”Mikäli jännitysoireet pahenevat” – tällä kertaa ei lainausmerkkejä – ”hän voi ottaa ylimääräisen tipan. Mutta varoituksen sana: niistä voi ruveta tykkäämään liikaa.”

Ruotsalaiskirjailija Aris Fioretoksen Nelly B:n sydän kertoo tarinan ensimmäisestä saksalaisesta naislentäjästä, joka sai kuulla, ettei voi jatkaa lentämistä, koska sairastaa kardiomyopatiaa. Koko elämältä katosi pohja pois, sillä lentolupakirjan suorittamisen jälkeen 25-vuotiaana, taistelu paikasta mieslentäjien rinnalla oli ollut vaikeaa, ja kun hänen asiantuntemuksensa vihdoinkin oli tunnustettu, matto vetäistiin pois jalkojen alta. Et voi enää lentää.

Nelly B.n sydän tuli lukulistalle, koska etsin kirjaa Helmet-lukuhaasteen kohtaan, jossa kirja kertoo Berliinistä. Nelly B.n miljöönä toimii juuri Berliini ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Nelly B on naimisissa ranskalaisen miehen kanssa, joka oli internoituna sodan aikana, eli keskitysleirillä, mutta elämä jatkui sodan jälkeen, ja he perustivat yhteisen lentokoulun, jossa opettivat lentämistä. Yhteistyö poiki myös oman helmen, eli lentokoneen, joka tulee esille kirjan myöhemmissä vaiheissa.

Vuoroin kaduin, vuoroin yritin valaa itseeni uskoa. Entinen elämäni oli kuin huonolaatuinen lehtikuva, josta ei tunnista kohdetta ilman kuvatekstin apua. Epäselvä, tuntematon, vailla tarinaa – sellainen minusta oli tullut. Oli päiviä jolloin nautin häilyvistä ääriviivoistani, sitä on turha kieltää, etenkin jos pudotin sokeripalalle tipan Murphya.

Aris Fioretoksen Nelly B:n sydän on fiktiivinen tarina, jonka pohjalla kirjailija on käyttänyt ensimmäisen saksalaisen naislentäjän Amelie Beesen (1886-1925) elämää ja tekoja, mutta ei kirjaimellisesti. Aris Fioretos on  Ruotsin maineikkaimpia kirjailijoita ja edellinen kirja Mary oli August-palkintoehdokas vuonna 2015. Fioretos on myös kääntänyt kirjallisuutta ruotsiksi mm. Nobokovin ja Austerin teoksia.

Nelly B jätti kaiken taakseen kuultuaan lääkäriltä diagnoosin, että ei saisi enää lentää. Lentäminen, lentokoneet, konehallit, asentajat – aviomiehen, omaisuuden. Hän aloitti kaiken alusta ja meni asumaan pensionaattiin, suri ja käytti liikaa lääkkeitä. Mutta sitten hän rakastui ja virkosi eloon. Nelly B.n sydän on psykologinen syväluotaus ihmisen kasvuun elämänmuutoksen keskellä, mutta ennen kaikkea kirja on rakkaustarina.

Aris Fioretos, Nelly B:n sydän
Suom. Outi Menna
Teos 2018
s. 371
Nelly B:s hjärta. Ett protokoll 2018

Aris Fioretos: Mary

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 6. Rakkausromaani ja 44. Kirja kertoo Berliinistä

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Jane Harper: Kuiva kausi


Pyykit roikkuivat ulkona pyörivällä kuivaustelineellä, rutikuivina ja auringon jäykistäminä. Lapsen potkulauta oli jätetty kivipolulle. Kilometrin säteellä maatilasta oli vain yksi sykkivä ihmissydän. Siksi kukaan ei hätkähtänyt, kun talon uumenista alkoi kuulua vauvan itkua.

Kuiva kausi on Melbornessa asuvan Jane Harperin ensimmäinen rikosromaani. Kirjan miljöönä toimii rutikuiva Kiewarran kaupunki Australiassa, jonne melbournelainen talousrikostutkija Aaron Falk palaa lapsuudenystävänsä hautajaisiin. Ystävä on tehnyt perhesurman, mutta hänen vanhempansa eivät voi uskoa asiaa todeksi. Niinpä he houkuttelevat Falkin jäämään paikkakunnalle selvittämään rikosta. Kiewarrassa oleskelu on Falkille tuskallista, sillä hän on nuoruudessa paennut isänsä kanssa paikkakunnalta senaikaisten tapahtumien vuoksi. Paikkakuntalaiset ovat pitkävihaisia, eivätkä arvosta poliiseja.

Taas hänen korvansa alkoivat soida, ja taas – ei hyvä luoja – kuului muutakin. Hirvittävän hetken verran hän luuli, että itkun lähde oli Billy, jonka päästä ja rinnasta puuttui puolet. Hän mietti, purkautuiko ääni hänestä itsestään, mutta kun hän kokeili kädellään suutaan, huulet olivat kiinni.

Kuiva kausi bongahti heti ilmestyttyään maailmanmaineeseen ja sen elokuvaoikeudet on myyty, joten tulossa on ainakin yksi elokuva, ellei useampikin, sillä Kuiva kausi aloittaa Aaron Falkista kertovan dekkarisarjan. Kirja on tietyllä tavalla elokuvamainen ja kohtauksellinen ja uskon, että elokuvastakin tulee jännittävä. Kirjan kerronta tapahtuu kahdessa ajassa. Nykyisyyden tapahtumat keritään auki, ja samalla kun Aaron Falk selvittää ystävänsä tekemää perhesurmaa, hän selvittää myös menneisyyden tragediaa, joka ei ole jättänyt häntä rauhaan.

Falkin menneisyyteen kuuluu kadonnut tyttö, joka löytyi joesta hukkuneena. Tytön kuolema todettiin itsemurhaksi, mutta pienellä paikkakunnalla huhut velloivat niin kuin vain huhut voivat velloa. Syyttelyä, panettelua ja juoruja yhden jos toisen pään menoksi. Kiewarralaiset eivät ole muuttuneet miksikään Aaron Falkin poissaolon aikana. Samanlainen uhkaava ja painostava ilmapiiri jatkuu hänen aloittaessa tutkimukset paikallisen poliisin kanssa. Painostavuutta luo lisää kuumuus ja kuivuudesta kärsivä luonto. Onko mahdollista selvittää menneisyyden tragedia ja nykyisyyden perhesurma viikossa, sillä sen ajan Aaron Falk lupasi ystävänsä vanhemmille tutkia rikosta. Enempää hän ei usko kestävänsä entisessä kotikaupungissa. Jännitystä tiedossa lihakärpästen, jahtihämähäkin ja mustanlesken seuratessa uteliaana tilanteen kehittymistä. Kuumottavan kiinnostava uuden dekkarisarjan aloituskirja. Suosittelen.

Jane Harper, Kuiva kausi ****
Suom. Mari Hallivuori
Tammi 2019
s. 379
The Dry 2016

lauantai 4. toukokuuta 2019

Lahjakirja äidille

 
💗 Toukokuu on juhlakuu ja yksi kauneimmista juhlista on äitienpäivä. Mutta mitä antaa äidille tai mummolle lahjaksi? Itse kuulun äiteihin, jotka rakastavat kirjoja ja lukemista, joten kirjalahjat ovat lähellä sydäntäni. Siksi haluan esitellä muutamia hyviä kirjoja, jotka olen jo lukenut ja joita voin suositella lämpimästi lahjoiksi äideille. Klikatessa kirjan nimeä pääset lukemaan arvion kirjasta.💗


Kristiina Vuori: Viipurin valtiatar
Suosikkikirjailijani Kristiina Vuoren uusin historiallinen kirja on nimeltään Viipurin valtiatar. Kirja kertoo 1500-luvun vaihteessa eläneestä ja vaikuttaneesta Gunilla Johanintytär Besestä (1475-1553), joka toimi pari vuotta Viipurin linnanpäällikkönä miehensä Erik Turenpoika Bielken kuoleman jälkeen vuosina 1511-1513. Kirjan mielikuvituksellinen tarina kertoo juuri noista kahdesta vuodesta. Kristiina Vuori on koonnut kiehtovan historiallisen kattauksen rakkautta ja juonitteluja, tällä kertaa Viipurin mystisessä linnoituksessa. Historiallinen rakkaustarina.


Johanna Laitila: Lilium Regale
Lilium regalen tapahtumat sijoittuivat toisen maailmansodan aikaiseen Lappiin. Kirjailija on kotoisin Rovaniemeltä, joten miljöö on hänelle tuttu. Kirjan teemoja ovat mm. salattu seksuaalisuus ja häpeä. Kirjassaan Johanna Laitila kirjoittaa runollista tekstiä, joka satuttaa ja koskettaa, melkein hengitys salpautuu lukiessa. Lilium regale on kunnianhimoinen esikoisteos, joka tekee kunniaa nimeään myöten komealle Kuningasliljalle. Kielletty rakkaus.


Katja Kärki: Jumalan huone
Olen aivan ihastuksissani esikoiskirjailija Katja Kärjen teoksesta Jumalan huone. Kirja on erittäin rehevä sukupolviteos Pohjois-Karjalasta. Henkilöhahmot puhuvat omaa alkuun vaikealta kuulostavaa murrettaan, johon tottuu tarinan mukana. Kirjan alussa tutustutaan kapinoivan Elsan maailmaan. Elsa syntyi uskovaiseen sukuun, mutta ei ole koskaan sopeutunut uskonlahkoon ja sen ahdistaviin jumalanpalveluksiin rukoushuoneella. Jumalan huone kuvaa kolmen eri-ikäisen naisen näkökulmasta Martikaisen suvun elämää ja vaiettuja salaisuuksia pinnan alla. Sukupolviteos.


Päivi Laakso: Sääskenpyytäjät
Norjassa asuvan suomalaiskirjailijan Päivi Laakson Sääskenpyytäjät pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen, sillä kirjan päähenkilöt ovat vanhuksia, jotka elävät omassa kodissaan, mutta molemmat ovat huonokuntoisia, ja vähän paremmassa kunnossa oleva joutuu hoitamaan raihnaista puolisoa. Sääskenpyytäjät on hyvin ajankohtainen romaani ja sai ainakin minut ajattelemaan vanhusten tilannetta nykypäivän Suomessa. Kirjan upea kansikuva on kuvataiteilijana työskentelevän kirjailijan kuvitus. Kirja mummolle.

Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin on matkapäiväkirja, historiallinen kirja, kaunokirja, tietokirja, ylipäätään sekoitus eri kirjatyypeistä, ja sopii kaikille naisille. Kirjailija on laittanut itsensä likoon ja esiintyy kirjan päähenkilönä, tutkivana kirjailijana, joka kulkee kirjan henkilöiden maisemissa. Ensimmäiseksi Mia Kankimäki lensi Nairobiin kirjailija Karen Blixenin jalanjäljissä.  Mia Kankimäki kulkee maailmalla upeiden, rohkeiden ja itsenäisten naisten matkassa. Kirjan luettuani tunsin itsekin olevani voimanainen, kirjan vaikutus on uskomaton. Tietokirja.

Marissa Jaakola ja Väntänen Ari: Takaisin valoon
On uskomatonta miten voi joutua huijatuksi hyvään työpaikkaan ja sitä kautta ulkomaille töihin, mutta havahtua joutuneensa väkivaltaisen miehen vangiksi Tunisiaan. Näin tapahtui Marissa Jaakolalle. Hän kirjoitti omakohtaisesta kokemuksesta ihmiskaappauksen uhrina kirjan Takaisin valoon, sillä hän haluaa herättää keskustelua siitä, miten rikosten ja väkivallan uhriksi joutuneita ihmisiä voitaisiin auttaa paremmin ja tehokkaammin. Sillä aikaa, kun turistit viettivät hauskaa lomaa auringon lämmössä, Marissa Jaakola vietti elämää vankina huumattuna ja pahoinpideltynä, nälissään ja janoissaan sekä vakavasti sairaana saman kaupungin laitamilla. Hyytävä tositarina, josta on myös tehty tv-dokumentti. Omaelämäkertateos.

Emma Puikkonen: Lupaus
Emma Puikkosen romaanissa Lupaus kuljetaan sisarusten Rinnan ja Robertin matkassa. Rinna on kuntoutushoidossa ja Robert Grönlannin jäätiköillä. Molempia huolestuttaa ilmaston muutokset ja niiden vaikutukset jokapäiväiseen elämään. Varsinkin Rinna huolestui asiasta niin, että lopulta hänen mielenterveytensä horjui. Emma Puikkonen kirjoittaa vahvasti asioista, jotka kiinnostavat minua kovasti. Jos äitiä kiinnostaa ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, niin kirja on hänelle tehty. Ilmastonmuutoskirja.

TaoLin: Kaunis maailma 
Kiinasta Suomeen muuttaneen kirjailijarunoilijan, TaoLin, ensimmäinen novellikirja on nimeltään Kaunis maailma. Kirjan kaunis kansikuva kuvaa hienosti kirjan teemoja, joissa kaiken kauniin keskellä on myös paha läsnä. Kaunis maailma sisältää prologin, epilogin ja kahdeksantoista novellia. Novellien maailma kulkee arkisten tapahtumien ja fantasiamaailman välillä. Novelleilla on hyvinkin arkisia nimiä, kuten Siivous, Sauna, Viimeinen tunti, Bussimatka ja Vanhainkoti, mutta mukana on myös Kirjailija, arkku ja salaisuus. Novellikirja.

Kim Thúy: Ru
Vietnamissa syntyneen ja venepakolaisena paenneen Kim Thúyn esikoisteos Ru on omaelämäkerrallinen teos, jossa kirjailija kuvaa lyhyiden kappaleiden kautta kokemuksiaan perheestään, suvusta, synnyinmaastaan, sorrosta, pakomatkasta ja hieman omista pojistaan ja heidän elämästään kuin vertauskuvana omalle elämälle ja jopa julmillekin kokemuksille lapsuudessa. Ru on uskomattoman kaunis ja runollinen kertomus elämästä, joka meille kaikille on lahja, jota vaalia. Kim Thúy on kirjoittanut vuoden koskettavimman tarinan, Ru, menneisyyden menettämisestä, venepakolaisen elämästä, ja nykyisyydestä ja siihen sopeutumisesta. Omaelämäkertateos.

Anna Ekberg: Uskottu nainen
Tanskalaisen Anna Ekbergin Uskottu nainen sukeltaa keskelle kolmiodraamaa, jossa viisikymppinen Christian on rakastunut tulisesti nuorempaan työkaveriinsa. Suhde tuli ilmi, kun Christian sai useita tekstiviestejä keskellä yötä.  Kolmiodraamasta on kautta aikojen saatu aikaiseksi loistavaa draamaa kirjallisuudessa, näytelmissä, elokuvissa, taiteissa, runoissa ja lauluissa. Ero koskettaa, sille ei voi mitään. Trilleri.

Elly Griffiths: Korppikuningas
Elly Griffithsin uusin dekkari Korppikuningas johdattaa arkeologi Ruth Gallowayn tyttärineen lomailemaan Blackpooliin. Blackpool on myös Katen isän Harry Nelsonin kotikaupunki. Harryn ja Ruthin välillä kipunoi kaikenlaiset jännitteet, mutta Harry on tiukasti naimisissa ja aikoo pysyäkin. Tässä kirjasarjassa on siis kolmiodraaman ainekset ja ne taitavat jatkua jatkokirjoissakin. Korppikuningas on sarjan viides kirja ja jälleen on luvassa mukavan viihteellinen jännityspaketti sarjan fanittajille. Dekkari.


Cecilia Samartin: Kirottu kauneus
Kuubalaissyntyisen Cecilia Samartinin Kirottu kauneus teoksen kansikuvassa lentää kolme kaunista perhosta ja ne kuvaavat tarinan kolmea kaunista tyttöä 18-vuotiasta Inesaa, 14-vuotiasta Klaraa ja 9-vuotiasta Sammya. Kirottu kauneus  kertoo tyttöjen ystävyydestä ja heidän pakomatkastaan Las Vegasista Kaliforniaan. Kirja kertoo julmasta ihmiskaupasta ja lasten ja nuorten naisten riistosta ja orjuuttamisesta. Kirja kertoo myös pedofiliasta, joten aihepiiri voi satuttaa herkimpiä lukijoita. Kirottu kauneus on hyytävä jännityskirja pahimmanlaatuisen rikollisuuden julmuudesta, alistamisesta, väkivallasta ja hierarkiasta. Hyvin ajankohtainen jännityskirja.


💗 Toivottavasti tästä listasta on apua, kun valitset lahjaa äidille tai mummolle. 💗