sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Toinen kerros





Outi Pakkanen kirjoittaa leppoisia rikosromaaneja, joissa ei mässäillä verellä, kauhulla eikä väkivallalla. Väkivalta on pitkälti henkistä laatua ihmisten välisissä suhteissa. Pakkanen antaa lukijan arvailla paljon, mutta selittää vähän. Rikokset selviävät siinä arkisten aherrusten välillä ja pitkälti yhdistelemällä pieniä ketjuja toisiinsa.

Toinen kerros (2012) on Pakkasen 22. jännitysromaani. Graafikko Anna Laine on lähes kaikissa kirjoissa mukana ratkomassa rikoksia. Annan asumaan taloon osuu tämänkertainen murha. Nuori mies löytää uudenvuodenaattona poikaystävänsä murhattuna Annan talon ensimmäisestä kerroksesta. Kuollut mies oli ollut hyvin ystävällinen ja avulias, mutta jokaisella on oma salattu puolensa, niin myös tällä kuolleella miehellä.

Tapahtumiin on poikaystävän lisäksi sekaantunut perhe, johon kuuluu aikuinen tytär, joka asuu kuolleen miehen yläpuolella, tytön äiti ja tytön isä, joka on naimisissa tytön entisen kaverin kanssa. He jokainen ovat olleet jossakin tekemisissä kuolleen miehen kanssa. Kuka murhaaja on? Anna Laine keittelee ylimmässä kerroksessa herkkuruokiaan, syöttää ja jututtaa melkein kaikkia osapuolia ja hämmennellessään soppakauhallaan selvittää murhatapauksen jälleen kerran.

Toinen kerros ei ole parhaimpia Pakkasen dekkareista, mutta erittäin viihdyttävä. Kirja raottelee ihmisten salaisuuksia, joita he eivät haluaisi toistensa tietävän mm. kiristystä, pelottelua, henkistä väkivaltaa, pettämistä, mustasukkaisuutta ym. Mikä on loppujen lopuksi lopullinen motiivi, mikä tekee kyseisestä kuolleen miehen tuttavasta murhaajan? ***

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti