Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Isän äkillisen kuoleman jälkeen äiti oli miettinyt pitkään, miten meidän kanssa selviäisi. Äidin isällä oli ollut kauppa täällä Kuopiossa jo kauan. Äiti oli syntynyt Tampereella ja käynyt ensin siellä Finlaysonin työläisten lapsille perustettua Mamsellin alkeiskoulua, kun ukki oli työnjohtajana tehtaalla. Sitten ukki oli tullut kauppiaaksi tänne, ja äiti käynyt tyttökoulun täällä. Lopulta äiti oli arvellut, että kauppiaana hän voisi selviytyä. Jyväskylän ystävät olivat kyllä varoitelleet, että tippuisimme kolisten alaspäin yhteiskunnan portaita, jos äiti tosiaan ryhtyisi kauppiaaksi.

Yllä oleva lainaus on Minna Canthin 12-vuotiaan tyttären Ellin ajatuksia, kun he olivat muuttaneet Kuopioon asumaan. Raili Mikkasen Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää kertoo Canthin perheen elämästä vuodesta 1880 lähtien. Elli on kirjan päähenkilö, mutta muutkin perheenjäsenet tulevat tutuiksi kirjan kuvioissa. Minna Canth olisi halunnut tyttöjen saavan samaa opetusta kuin pojat, mutta se ei vielä tuohon aikaan onnistunut, sillä ensin olisi pitänyt muuttaa lait. Tytöt aloittivat koulunsa Kuopion suomalaisessa tyttökoulussa.

Minna Canth herätti huomiota aina ja juorut lensivät. Uudenaikainen, modernisti ajatteleva tulisieluinen kirjailija astui vanhoillisten miesten ja pappien varpaille monet monituiset kerrat. Lapset oikein pyysivät, että äiti kirjoittaisi hellemmin ja onnellisia loppuja, mutta Minna Canth oli tinkimätön, sillä hän otti naisten ja köyhien asioista selvää, toisin kuin vanhoilliset johtavissa asemissa olevat miehet.

Joko ne kaakinpuulla pieksivät sitä naisraukkaa? On siinä taas kansalla tuijottamista. Ensin tämä maailma on semmoinen, että köyhä ei keksi muuta kuin tuommoisen surkean tavan leipää saadakseen. Ja sitten ainoa synnin tekijä on nainen. Miehet samalla asialla senkun rehvastelevat. Täällä on vielä paljon korjaamista.

1800-luvun loppupuolella Minna Canth kirjoitti useita näytelmiä mm. Murtovarkaus, Työmiehen vaimo ja Roinilan talossa. Koska näytelmistä juoruttiin ja puhuttiin paljon pahaa, Minna Canth masentui usein, jolloin vanhemmat tytöt saivat huolehtia nuoremmista lapsista. Perheessä oli myös palvelusväkeä ja nuorimmaisesta huolehti Minna Canthin äiti. Uudenaikaisella äidillä oli myös uusia kasvatusideoita, hän ehdotti lapsille, että näiden ei tarvitsisi teititellä häntä. Lue kirjasta tyttöjen vastaus äidille.

Minna Canth oli tarmoa täynnä, ja jaksoi ajaa köyhien, naisten ja lasten asioita. Puhelias ja aktiivinen kirjailija sai kutsuja kulttuuriväen luokse ja toisin päin. Hän piti kotonaan mm. Oras-seuraa nuorille. Seurassa puhuttiin ajankohtaisista asioista esim. miten ihmiset ja eläimet kehittyvät. Ja jälleen perhe oli silmätikkuna ja herätti vihaa. Raili Mikkanen on nostanut kirjassaan esille Minna Canthin ajatusmaailman, joka oli kymmeniä vuosia edellä aikaansa. Perhe kärsi tietysti näistä ajatuksista, joita kirjailija toi esille varsinkin näytelmissään. Tietysti sosiaalisen Minnan seurustelu kulttuuriväen kanssa rikastutti myös perheen lasten elämää. Talossa vierailivat teatterinjohtaja, näyttelijät, runoilijat, kirjailijat, toimittajat jne. Kirjasta nousi vahvasti esille suurnainen, joka heilutti lippua meille naisille ja kannusti tasa-arvoiseen elämään miesten rinnalla.

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo!

Raili Mikkanen, Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Tammi 2019

s. 253

Raili Mikkanen: Ei ole minulle suvannot! 

Raili Mikkanen: Iivari-tonttu karkuteillä

Raili Mikkanen: Histamiini rakentaa lautan