Kuinkas sitten kävikään, kun Iivari-tonttu kyllästyi jakamaan lahjoja. Lahjasäkit olivat pienelle Iivarille kovin painavia ja kerrostalojen portaikot todella jyrkkiä. Sitten kävi niin, että Iivari-tonttu eksyi. Siitä alkoi Iivari-tontun uskomaton seikkailu, joka ilostuttaa kaikkia lapsia ja lapsenmielisiä näin joulun alla ja jouluna. Iivari-tontun seikkailusta on kirjoittanut Raili Mikkanen ja huikean hauskan ja vauhdikkaan punasävyisen kuvituksen on tehnyt Laura Valojärvi. Tämän mielikuvitusrikkaan satukirjan nimi on Iivari-tonttu karkuteillä.
Iivari kapusi portaita monta kerrosta, puuskutti välillä ja kapusi taas. Lopulta se oli oikean oven takana, jätti säkin sen eteen, huohotti hetken ja kipitti takaisin alas. Kierros, kierros, kierros ja vielä yksi kierros. Alhaalla käytävä tuntui yllättävän pitkältä. Vasta kulman takaa löytyi ulko-ovi, josta Iivari puikahti ulos. Hetkinen! Mitä oli tapahtunut? Isotontun rekeä ja poroa ei näkynyt missään.
Iivari-tonttu karkuteillä satukirjan päähenkilö on siis Iivari-tonttu. Iivari-tontun kaverina lahjojen jakamisessa oli Isotonttu. Kirjan huimissa juonenkäänteissä Iivari-tonttu seikkaili mm. sirkuksessa, raitiovaunun kyydissä ja eläinpuistossa. Tietysti satukirjoissa on aina pieni opetus ja niin myös Iivari-tonttukin oppi ymmärtämään elämästä jotakin. Kirja on oikein sopiva lapsille, jotka karkailevat. Sadun jälkeen voi sopivasti keskustella karkailusta ja muista tärkeistä asioista mm. siitä onko kukaan nähnyt vielä tonttuja. Aivan varmasti jokainen on nähnyt tontun jossakin, ehkä kiven takana tai pihalla. Joulun aika on taikaa!
Iivari jäi paikalleen huohottamaan pitkäksi aikaa. Se ei ollut koskaan tajunnut, miten vaarallinen kaupunki saattaa olla pienelle ymmärtämättömälle tontulle. Se halusi takaisin Isotontun luokse paketteja jakamaan. Tuttu homma oli sittenkin helpompaa kuin seikkaileminen.
Raili Mikkanen on tullut tunnetuksi Histamiini-hevosesta kertovista kirjoista. Histamiini seikkaili aikoinaan monta vuotta myös telkkarin lastenohjelmissa. Mikkanen sai Finlandia Junior-palkinnon kirjasta Ei ole minulle suvannot! (2002). Raili Mikkanen ja Laura Valojärvi ovat tehneet yhdessä kirjat Mennään sirkukseen ja Suomen lasten linnakirja. Iivari-tonttu karkuteillä kirja on ihana lahjakirja, jota suosittelen lämpimästi hellyttävän vauhtitarinan ja taidokkaan kuvituksen ansiosta.
Raili Mikkanen, Iivari-tonttu karkuteillä *****
Ihailuni kauniista kuvituksesta Laura Valojärvelle
WSOY 2013
s. 24
Tervetuloa Runotyttö Kirjasähkökäyrän lukijaksi :)
VastaaPoistaIhana tuo Iivana tonttu, joka kyllästyy tylsään touhuun. Mahtava. Olen itse ihastunut kuvakirjaan Tapahtui talviyönä. Sen kansi on niin kaunis.
VastaaPoistaMinulla on onni lukea työkseni lastenkirjoja. Siksipä siksi ei tule bloggailtua niistä. Ehkä pitäisi :) Suomessa on uskomaton määrä hienoja lastenkirjojen tekijöitä ja kuvittajia, jotka tekevät uskomattomia lastenkirjojen kuvituksia.
PoistaTämänkin kirjan lainasin kirjastosta ja luin oppilaille ja sen jälkeen oli todella hauskat keskustelut kirjasta :)
Tämä on ihan loistokirja, joka ilahdutti minua ja monia tyyppejä viime joulun alla. Iivari-tonttu on mielestäni oivallista vastapainoa kaikelle jouluhempeilylle, ei joulun pidä AINA olla hempeä ja heleä. Tässä lentää tukka päästä ja henkselit paukkuvat. Ja pojat ainakin hihkuvat innosta!
VastaaPoistaHieno Valojärven kuvitus on niin liikkuvaa kuin kuva voi olla. Ainoa kitinän aihe oli tuo kannen väritys: kyllä ei pinkki ole hyvä väri lastenkirjaan, kun se rajaa tietyn tykkäysbasillikammoisen väen ulkopuolelle, eikä sitä osaa välttämättä moni aikuinenkaan ajatella, että pinkki on myös poikien väri.
Tässä minun lukemassa kirjassa on joulunpunainen väritys. Kirja oli kyllä sekä tyttöjen että poikien mieleen :) Vauhtia ja seikkailuja riitti koko tarinan ajaksi.
PoistaTodella upea satukirja: kymmenen pistettä ja papukaijamerkki :)
Voi miten kaunis kansi! Upean punainen joulunsävy. :)
VastaaPoistaMinä tykkään punaisesta ja tämän kirjan väritys on jouluinen väritystä myöten. Jotenkin tämä aika vaatii vahvoja värejä ja valoja. Tonttulakit päähän ja tonttuilemaan :)
PoistaVoi, kun ei ole enää satuikäisiä sisarusten lapsia... Voisikohan tämän hankkia ihan itselle luettavaksi... Näyttää niin ihanalta <3
VastaaPoistaKiitos kun saattelet jo lukijoitasi joulun tunnelmiin! :)
Kiitos Kaisa Reetta :) Minulla on vaikka kuinka monta lasten kirjaa itselläni. Voin sitten lukea pikkuvieraille, kun tulevat kyläilemään :)
Poista