perjantai 12. joulukuuta 2014

Muumien suuria ja pieniä seikkailuja

Jokaiselle Muumi-kirjojen ystävälle on WSOY julkaissut Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi Muumien suuria ja pieniä seikkailuja satukirjan. Kirja sisältää Tove Janssonin upeita kirjoja, kuvituksia, reseptejä Muumimamman keittokirjasta, muumilaulujen sanoja ja sarjakuva Muumiperhe Rivieralla. Kirjan sivuilla Muumiperhe seikkailee ystäviensä kanssa. Muumiperheen ystäviä ovat Nuuskamuikkunen, pikku Myy, Vilijonkka, Tuu-tikki, niiskut, homssut, hemulit ja muut Muumilaakson asukit.

Muumien suuria ja pieniä seikkailuja satukirja sisältää Muumit ja suuri tuhotulva-kirjan, jonka alussa Tove Jansson kertoo tämän ensimmäisen Muumikirjansa syntyvaiheista sotavuonna 1939.

Sotatalvena 1939 työni oli seisahtanut, tuntui aivan hyödyttömältä koettaa piirtää kuvia (Tove Jansson piirsi runsaasti sota-aiheisia piirroksia lehtiin). Kai voit ymmärtää, että äkkiä innostuin kirjoittamaan jotakin, mikä alkoi sanoilla "Olipa kerran". Satuhan jatkosta piti tulla, ei mahtanut mitään, mutta puolustelin itseäni sillä, etten ottanut mukaan prinssejä, prinsessoja enkä pieniä lapsia, vaan valitsin sen sijaan pilapiirrosteni äkäisen tunnushahmon ja nimitin sen Muumipeikoksi.
Puolivalmis kertomukseni jäi unohduksiin aina vuoteen 1945. Silloin eräs ystäväni sanoi, että tästähän saisi lastenkirjan, kirjoita se loppuun ja kuvita, ehkä se hyväksytään.

Siitä se maailmanlaajuinen kuuluisuus lähti kasvamaan. Satu lähti elämään Tove Janssonin upeiden satumaisten kuvien ja erikoisten hahmojen ilmestyttyä paperille ja kertomusten eläessä Muumilaaksossa välillä jännittäviä aikoja ja välillä kaikessa rauhassa. Jos elämä kävi liian rauhalliseksi, lähdettiin merelle seikkailemaan. Tove Janssonin Muumikirjojen yksi elementti on aina meri jossakin muodossa. Lukijat löytävät kirjoista venehuoneen, laiturin, veneet, satamat, simpukat ja meriolennot ja kaiken muunkin mereen liittyvän.

Seuraavaksi kirjassa luetaan Muumipapan urotyöstä kolmas luku, Muumipappa ja meri kirjasta ensimmäinen ja toinen luku, Kuinkas sitten kävikään? kirja, Hattivattien salaisuus, Kertomus näkymättömästä lapsesta, Muumiperhe Rivieralla, Vaarallinen juhannus neljäs ja viides luku, Muumilaakson marraskuun kymmenes luku.

Loppulaulu

Teimme kruunun kuin kulta se hohtaa.
Hopeainen ja kirkas on kuu.
Leijonankin sen täällä vain kohtaa.
Täällä kaikki kun onnistuu.
Tämän kaiken me teimme vain jotta
satu-unta ees hetken sä näät.
Satu kauniimpi aina on totta.
Nyt sen maailmaan hetkeksi jäät.

Annan tämän ihastuttava Muumikirjan lahjaksi pienelle tytölle, joka arvostaa suuresti kirjallisuutta ja omia kirjojaan. Uskon, että tästä kirjasta on hänelle runsaasti iloa. Tove Janssonille vilkutukset ja kiitokset sinne pilven reunalle ikuiselta Muumikirjojen ystävältä.

Tove Jansson, Muumien suuria ja pieniä seikkailuja
teksti ja kuvat Tove Jansson
WSOY 2014
s. 209

Tämä kirja on viimeisin kirja, jolla osallistun Opuscolon Janssonin kirjakiusaus-haasteeseen.



4 kommenttia:

  1. Vaikuttaa mukavalta kirjalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja sisältää hieman jokaiselle jotakin, mutta sopivassa määrin ainakin lapsilukijoita ajatellen :)

      Poista
  2. Meidänkin hyllyssä näitä Janssonin kirjoja lepäilee. Aiemmin luin niitä tyttärelleni, mutta nyt niitä lueskelee ihan itsekseen. Aika paljon on tullu muutenkin luettua lastenkirjoja viimevuosina. Tämä bloggaamasi kirja vaikuttaisi olevan vieläkin enemmän. Aikanaan kävin vilkaisemassa Janssonin maalaamaa alttaritaulua Teuvalla, kun siinä naapuripitäjässä asuin. Taisi olla ainoa lajissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt siitä alttaritaulusta. Aika paljon hän maalasi suoraan seinille isoja maalauksia tietysti Muumiaiheisia.
      Tove Janssonin ura oli huikea. Tänä vuonna ilmestyneessä sarjakuvat ja pilakuvat ym. kuvat sodan aikana sisältää Janssonin kuvia sodan ajalta. Olin kuuntelemassa kirjoittajaa ja hän nosti Janssonin yhdeksi parhaimmista sodan kuvaajista.
      Lastenkirjat ovat ihania luettavia. Lapset rauhoittuvat kummasti. Huomaan herkästi lapset, joille ei ole luettu tai sitten lapset, joilla on vaikeus ymmärtää lukemaansa. Silloin selkokielinen teksti on parempi tai nuoremmille tarkoitetut kirjat. Suosittelen kuitenkin lukemista lapsille ja tekstistä keskustelua joko lukemisen aikana tai jälkeenpäin.

      Poista