Hyvää Runebergin päivää!
Tämä päivä on kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä, sillä hän syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804. Hän olisi nyt 216 vuotias. Runeberg oli runoilija, opettaja, pappi, toimittaja ja professori. Koska Runeberg kirjoitti ruotsiksi, hänen kirjallisuutensa on vaikuttanut myös ruotsalaiseen kirjallisuuteen. Suomihan kuului Ruotsiin hänen syntymänsä aikoihin, mutta liitettiin Venäjään vuonna 1809. J.L. Runebergin ikimuistoinen kokoelma Vänrikki Stoolin tarinat (1848) kertoo sankarirunoelman vuosina 1808-1809 käydystä Suomen sodasta, jolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.
Kirja alkaa hienosti Maamme runolla (1846), jossa on 11 säkeistöä. Me olemme tottuneet vain ensimmäiseen ja viimeiseen säkeistöön. Runon on säveltänyt Fredrik Pacius (1848), mutta alkujaan runolle oli muitakin säveltäjiä mm. Runeberg itse sävelsi runon. Runon suomennoksia on useita niin kuin säveltäjiäkin, mutta vakiintuneen paikan Suomen kansallisrunona ja - lauluna Maamme-runo sai vasta, kun Paavo Cajander teki siihen suomenkieliset sanat vuonna 1889. Alapuolella ensimmäinen ja viimeinen säkeistö:
Tämä päivä on kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä, sillä hän syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804. Hän olisi nyt 216 vuotias. Runeberg oli runoilija, opettaja, pappi, toimittaja ja professori. Koska Runeberg kirjoitti ruotsiksi, hänen kirjallisuutensa on vaikuttanut myös ruotsalaiseen kirjallisuuteen. Suomihan kuului Ruotsiin hänen syntymänsä aikoihin, mutta liitettiin Venäjään vuonna 1809. J.L. Runebergin ikimuistoinen kokoelma Vänrikki Stoolin tarinat (1848) kertoo sankarirunoelman vuosina 1808-1809 käydystä Suomen sodasta, jolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.
Kirja alkaa hienosti Maamme runolla (1846), jossa on 11 säkeistöä. Me olemme tottuneet vain ensimmäiseen ja viimeiseen säkeistöön. Runon on säveltänyt Fredrik Pacius (1848), mutta alkujaan runolle oli muitakin säveltäjiä mm. Runeberg itse sävelsi runon. Runon suomennoksia on useita niin kuin säveltäjiäkin, mutta vakiintuneen paikan Suomen kansallisrunona ja - lauluna Maamme-runo sai vasta, kun Paavo Cajander teki siihen suomenkieliset sanat vuonna 1889. Alapuolella ensimmäinen ja viimeinen säkeistö:
Maamme
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
viel´ lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan
ja kerran laulus, synnyinmaa,
korkeimman kaiun saa.
Aika,
jolloin Runeberg kirjoitti runonsa oli fennomaanien aikaa. Haluttiin
olla suomalaisia ja itsenäisiä. Maamme-laulu on otettu myös Viron ja
Latviassa asuneiden liiviläisten kansallislauluksi.
Johan Ludvig Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat
suom. Paavo Cajander 1889
Gummerus 2014
s. 210
ensim. painos 1848
Maamme-laulun
jälkeen saa vuoron kirjan nimen antanut Vänrikki Stool, joka vanhana
miehenä kertoo sotamuistoja nuorelle ylioppilaalle, joka kukkoilee
vanhalle miehelle, mutta lopulta tunnustaa miehen ansiot ja oman
tyhmyytensä. Harva selvisi sodista ja heitä kannatti kuunnella, mitä se
sota oikein tarkoitti. Runossa on 27 säkeistöä.
Vänrikki Stool
24. säkeistö
Hän veripäivät nähnyt on
ja käynyt surman tiellä
ja voiton nähnyt, tappion,
jonk´ äityy haavat vielä;
häll´ on niin paljon muistissaan,
maailma mit´ ei muistakkaan.
Runebergin
mukaan kirjan kertojalle Vänrikki Stoolille ei ole yksittäistä
henkilöhahmoa, vaan henkilö on monen sodankävijän kertomuksista koottu
kokoelma.
Johan Ludvig Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat
suom. Paavo Cajander 1889
Gummerus 2014
s. 210
ensim. painos 1848
Kiitos hienosta postauksesta!
VastaaPoistaVänrikki Stoolin tarinat on todellinen klassikko ja ainakin aikuisena luettuna valtavan mielenkiintoinen.
Minun koulussani/kouluaikanani ei Tarinoita luettu - miksikähän?
Hyvää Runebergin päivää!
Kiitos Sara <3
PoistaMe taidetaan olla Runebergin runojen ystäviä. Luulenpa, että se on opettajista kiinni, mitä kouluissa luetaan. Runebergin päivänä olisi hyvä muistella kansallisrunoilijaamme, vaikka edes lukemalla Maamme-runoa. Olisihan se hyvä kaikkien muistaa, kenen tekemää runoa lauletaan varsinkin urheilukilpailuissa.
Vänrikki Stoolin tarinat on tuttu koulusta. Muistan jopa pitäneeni sen lukemisesta, mutta aikuisena ei ole tullut enää tartutuksi. Ehkä pitäisikin nyt kokeilla, miltä runokertomukset tuntuvat. Tämä oli kyllä ihan oikea päivä tälle postauksellesi.
VastaaPoistaKiitos Paula :)
PoistaSinun opettajasi on ollut kiinnostunut kansallisrunoilijastamme, kun olette lukeneet tätä kirjaa koulussa. Hienoa. Ja nämähän jäävät mieleen, kun niitä lukee.
Tämä kirja löytyy omasta kirjahyllystä, joten sitä tulee selailtua aina välillä, varsinkin tämän syntymäpäivän merkeissä.
nice post :) I follow you #192 ,follow back?
VastaaPoistahttps://bubasworld.blogspot.com/
Thank you Buba and nice to see you here :)
Poista