Vuoden 2021 aikana olen lukenut aika monta esikoisromaania. On aina jotenkin sympaattista avata kirjoittajansa ensimmäinen julkaistu proosateos. Voin sanoa, että lukemani esikoisromaanit ovat koskettaneet ja kiehtoneet minua monella tunnetasolla ja olen iloinen, että olen lukenut seuraavat alla olevat kirjat:
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Ann-Christin Antellin historiallinen esikoisromaani oli mukavan kepeä ja romantiikalla höystetty tarina 1800-luvun loppupuolen Turusta, josta nousee yhteiskunnallinen viesti naisen asemasta. Jatkoa seuraa kaikille meille kiinnostuneille, sillä kirja aloitti Puuvillatehdas-sarjan.
Niillas Holmberg: Halla Helle
Niillas Holmbergin esikoisromaani Halla Helle on uskomattoman monivivahteinen ja taidokas romaani suoraan Saamenmaalta. Tarina kuvailee nykyajan saamelaisten elämää ja kulttuuria sekä vertaa elämää historiaan, kertoen minkälaista elämä oli ennen. Halla Helle on myös kirja nuoresta rakkaudesta ja parisuhteesta sekä parisuhdetta varjostavasta masennuksesta. Holmberg on kirjoittanut aiemmin useita runokokoelmia. Myös Halla Hellestä löytyy runoja.
Koko Hubara: Bechi
Koko Hubaran esikoisromaani on kuin näkymätön taistelu. Taistelu äidin ja tyttären välillä. Taistelu, mikä viiltää, kiduttaa ja tuntuu aina kurjalta molemmista. Mutta kirjasta nousi esille myös ne hyvät hetket. Olen lukenut myös Koko Hubaran esseeteoksen Ruskeat Tytöt.
Laura Malmivaara: Vaiti
Laura Malmivaaran esikoisromaani on kauniilla tavalla ahdistava teos. Tarina on syvällisesti pohdiskeleva ja tuo esille hiljaisesti kertojan omia ajatuksia, sillä eräs ikävä aika jätti jälkeensä säröjä ja haavoja koko perheeseen. Hieno esikoisteos. Pidin valtavasti varsinkin kertojan äidin ajatuksista.
Maisku Myllymäki: Holly
Maisku Myllymäen esikoisromaani kertoi tarinan kahden eri-ikäisen naisen yhteisestä viikosta saarella. Toinen oli eläväinen ja seurallinen, toinen hiljainen ja sisäänpäinkääntynyt. Hollyn seurassa uppouduin outoon ja erikoiseen saariviikkoon, jota seurasi odottamaton mysteeriloppu.
Joonatan Tola: Punainen planeetta
Joonatan Tola kertoi väkevän värikkäässä esikoisteoksessaan lapsuudestaan ja perheestään, johon luomisvimmainen isä loi epävarmuutta, ahdistusta ja puutetta elämänhallinta-, päihde- ja mielenterveysongelmillaan. Kirja pohjautuu tositapahtumiin, mutta Joonatan Tola on ottanut vapauden suodattaa tapahtumia ja henkilöhahmoja oman mielikuvituksensa läpi.
Värikäs kirjavuosi näkyy hyvin näissä esikoisromaaneissa. Takuuvarmasti tulet viihtymään näiden kirjojen parissa. 🌹🌹🌹
Hieno ja kiinnostava esikoissekstetti!
VastaaPoistaNäistä Punaisen planeetan olen lukenut ja ihastunut ikihyviksi: Tola välttää virtuoosimaisesti ja tyylipuhtaasti aiheen huomioon ottaen nyyhkytarinan tarjoamisen ja säälipisteiden keruun salakavalat ansat, jolloin lukijan luontainen sympatia ja empatia seuraavat sivu sivulta kertojaa ikäänkuin hänen rinnallaan, varjonaan. Ihailtavaa!!
Kiitos Takkutukka :)
PoistaPunainen planeetta on uskomaton tarina perustuen tositapahtumiin. Sairas mieli voi aiheuttaa paljon pahaa läheisille. Toivon tietysti, että kirjan kirjoittaminen on ollut terapeuttista ja toivon kirjalle menestystä ja paljon lukijoita.
Kiva kun olet valinnut tällaisen aiheen. Eli paljon tasokkaita esikoisia on ilmestynyt tänä vuonna. Noista kirjoista olen lukenut Antellin ja Tolan. Myös todella laadukkaita esikoisdekkareita on ilmestynyt tänä vuonna, esimerkiksi Keskitalon Koskemattomat ja Vihisen Punainen prinsessa.
VastaaPoistaPiakkoin esikoisromaanien kirjoittajia palkitaan suorituksistaan. Toivon, että Halla Helle ja Punainen planeetta palkitaan, sillä ne ovat huippuhienoja teoksia.
PoistaOletpas päässyt lukemaan monta esikoisromaania! Näistä oikeastaan kaikki kiinnostavat, Puuvillatehtaan varjossa olen lukenut.
VastaaPoistaEsikoisromaanit ovat mielestäni aina kiehtovia. Luen aika paljon tuttujen kirjailijoiden teoksia, mitä olen aiemminkin lukenut. Uusi näkökulma, uusi tarina, uudet ihmiskohtalot jne. Jokaisella kirjailijalla on oma tyylinsä kirjoittaa ja tuoda tarinansa esille.
PoistaHubaran kirjan oon lukenukki näistä. Halle Helle on lukulistalla!
VastaaPoistaHalla Helle on mielettömän hieno kirja. Uskon, että pidät siitä kovasti.
PoistaSiinä olikin jo monta esikoisromaania. Varsinkin Puuvillatehtaan varjossa ja Halla Helle kiinnostavat minuakin.
VastaaPoistaSuosittelen historiallista teosta Puuvillatehtaan varjossa ja saamelaismaailmaan sijoittuvaa Halla Helleä. Molemmista löytyy paljon yhteiskunnallista sanomaa esim. Puuvillatehtaan varjossa teokseen sisältyy naisten historiallista asemaa teollistuvassa yhteiskunnassa, Halla Hellestä vuorostaan saamelaisten yhteiskunnallista asemasta kerrotaan sekä historiastan että nykyisyyden näkökulmasta.
PoistaKiva kooste! Hubaran teos odottaa lukupinossani, Vaiti on kirjaston varausjonossa ja Punaista planeettaa olen jo aloittanut. Minulle tärkeä esikoinen on ollut tänä vuonna tuttavani Anna Isolan Yön oppimäärä.
VastaaPoistaKiitos Kaisa :)
PoistaNäitä kivoja esikoisromaaneja vain putkahtelee meidän lukijoiden iloksi. Kiva juttu.
Lukuiloa lokakuulle :)
Olenkin näistä lukenut vain tuon Puuvillatehtaan, joka ei ehkä ihan osunut minun lukumakuuni. Mutta nuo kaikki muut taas haluaisin lukea! Mistähän saisi elämään vähän lisää lukuaikaa...
VastaaPoistaPuuvillatehdas oli kiva ja viihdyttävä teos, joka mielestäni kertoi kattavasti tuon ajankohdan naisen asemasta. Lisäksi mitään yhteiskunnallisia turvaverkkoja ei ollut yksinhuoltajille. Kirja sopii varsin monen historiallisen kirjan lukijalle, joka poimii minun lailla historiaan liittyvää tietoa. Kirjan päähenkilö oli, kuten tääl päin pruukata san, sikses täyspäine ihmine.
PoistaAsun Turussa ja mieheni puhuu Turun murretta, joten kysyn aina häneltä, kun kirjoitan jotain murteella. Kirjan murre oli mielestäni aika outoa, ehkä lähinnä jotain pohjanmaalaista murretta, mutta ei samaa mitä kuulen täällä.
Lukuaikaa saa lisää, jos aamulla herää aikaisin lukemaan tai sitten jättää somemaailman vähemmälle. Luen myös automatkoilla ja yleensä tartun heti kirjaan, kun istahdan levähtämään. Voisin kyllä lukea vieläkin enemmän esim. kuunnella äänikirjoja kävelylenkeillä, mutta luontoäänet ovat kivoja.
Poista