…yksi lensi itään,
yksi lensi länteen, yksi lensi yli käenpesän… (lastenloru)
Yhdysvaltalaisen Ken Keseyn
(1935-2001) esikoisteoksesta Yksi
lensi yli käenpesän tuli maailmanluokan kirjallisuustapaus sen ilmestymisen
jälkeen. Keseyn psykologiaa opiskeleva kaveri kehotti häntä pestautumaan
psykiatriselle osastolle apuhoitajaksi. Työ sairaalassa oli inspiroivaa ja sen
tuloksena ilmestyi vuonna 1962 sensaatiokirja mielisairaalasta. Kirja, josta
puhutaan tänäkin päivänä ja sitä esitetään yhä näytelmäversioina. Milos Forman
ohjasi kirjasta upean Oscareita saaneen elokuvan vuonna 1975, jonka yksi pääosan
esittäjistä oli loistava Jack Nicholsson.
Sinut kiinnitetään
hihnoilla pöytään joka ironista kyllä on ristin muotoinen – sähkökipinät
korvaavat orjantappuran piikit. Sinun kumpaankin ohimoosi kiinnitetään johdot.
Tsap! Viiden pennin edestä sähköä aivojen läpi ja sinä saat yhtä aikaa hoidon
ja rangaistuksen vihamielisestä hällä-väliä-käytöksestäsi – sitä paitsi sinut
järjestetään pois muiden tieltä kuudeksi tunniksi tai kolmeksi vuorokaudeksi
aina kestokykysi mukaan.
Kirjan näkökulma on Päällikkö Bromdenin, joka on ollut
osastolla parikymmentä vuotta. Iso Hoitaja on ollut pitempään. Osasto on Ison
Hoitajan valtakuntaa, hän päättää säännöistä ja hoidoista. On osastolla oma lääkärikin,
mutta hän kulkee Ison Hoitajan talutushihnassa, niin kuin mustat
apuhoitajatkin.
Osaston ilmapiiri muuttuu, kun osastolle saapastelee uusi
rääväsuinen potilas McMurphy, joka nauraa ja rehvastelee ja muuttaa säännöt
omannäköisiksi. McMurphy tuli työsiirtolasta, mutta työsiirtolan töiden
muuttuminen jokapäiväiseksi kortinlyönniksi psykiatrisella osastolla ei käynyt
helpoimman kautta. No, jos ei helpoimman, niin sitten vaikeimman kautta.
Murphya ei niin vain nujerrettu sairaalamaailmassa. Haaste oli heitetty
molemmilta puolilta. Vastakkain asettuivat Iso Hoitaja ja McMurphy. Iso Hoitaja
halusi sopeuttaa McMurphyn kunnolliseksi kansalaiseksi ja hänellä oli Oikeuden
suoma lupa hoidoille kuin hoidoille. McMurphy oli syntynyt tappelijaksi,
vastaanhangoittelijaksi, käytöshäiritsijäksi ja lakien ja sääntöjen
vastustajaksi. Hoitajalla oli kymmenien vuosien valtakausi takana ja hän ei
aikonut luopua siitä hyvällä eikä pahalla. Kongi kumahtaa ja taistelu alkakoon.
Yksi lensi yli
käenpesän kuvaa 60-luvun mielisairaalamaailmaa. Potilaille annettu hoito
nousee kirjassa hyvin esille mm. terapiaistunnot, lääkitykset, eristykset, sitomiset,
sähköshokkihoidot ja lobotomia. Potilaat pääsevät myös sairaalan ulkopuolelle
kalareissulle, sillä tohtori katsoi sen olevan yksi terapiamuodoista. Tohtori
lähti itsekin mielellään mukaan. Kalareissu oli McMurphyn junailema reissu.
McMurphylla oli vilkas mielikuvitus ja hän keksi mielellään uudistuksia
osastolle. Kun yksi uudistus oli voimassaan, niin toinen oli jo puskemassa
itseään läpi Ison Hoitajan asettamien puskutraktoreiden ohitse. Psykiatrisella
osastolla vallitsi siis taistele tai sinut nitistetään mentaliteetti. Suurin osa potilaista oli nitistetty.
Valitettavasti McMurphy ei osannut lopettaa ajoissa.
Yksi lensi yli
käenpesän on klassikkokirja, joka ei painu unholaan. Kirja on aika rankkaa
luettavaa, sillä suurin osa tapahtumista koetaan psykiatrisella osastolla ja tapahtumia värittää Päällikkö Bromdenin harhaluuloisuus.
Potilaat ovat mieleltään sairaita ja heillä on lääkitykset päällä. Välillä Päällikkö kokee olevansa sumun keskellä. Ken Kesey
käy kirjallaan mielenterveyshoitoa ja yleensä valtaapitäviä vastaan. Ihmiset sopeutuvat yleensä instituutioiden edessä ja ajattelevat, että heitä ei
kuunnella, ei sitten, olen hiljaa. McMurphy pakottaa isolla äänellään ja juonikkuudellaan potilaat
ajattelemaan itseään ja sitä mitä he itse haluavat, ainakin hän itse ajattelee itseään koko ajan.
Klassikkokirja psykiatriselta kauhuosastolta olkaa hyvä.
Seitsemännen klassikkohaasteen vetäjänä toimi Unelmien aika-blogin Katriina. Kiitos haasteesta :)
Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän *****
Suom. Risto Lehmusoksa
Wsoy1974
s. 389
One Flew Over The Cuckoo´s Nest 1962
Klassikohaasteeseen lukemani kirjat:
1 Émile Zola: Nana
2 Veijo Meri: Manillaköysi
3 Maria Jotuni: Huojuva talo
4 Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
1 Émile Zola: Nana
2 Veijo Meri: Manillaköysi
3 Maria Jotuni: Huojuva talo
4 Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
5 Aila Meriluoto: Peter-Peter
6 Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia
7 Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän