Kilpirauhasen vaivat
voidaan jakaa karkeasti eri syistä johtuen sen liika- ja vajaatoimintaan.
Vajaatoiminta on selvästi yleisempää kuin liikatoiminta. Tämä kirja kertoo
minun tarinani diagnoosin saamisesta tähän päivään, sairauteni molemmista
äärilaidoista, sillä olen sairastanut ensin liikatoiminnan ja sitten
vajaatoiminnan. (Anne Roth)
Anne Rothin tietokirja Sekundakroppa
– Elämäni kilpirauhaspotilaana tulee toimimaan monelle
kilpirauhaspotilaalle ja hänen läheiselleen hyvänä vertaistukena, sillä kirjassa
tulee esille todella paljon asiatietoa liittyen kilpirauhaseen ja sen
vaikutuksiin ihmisessä sekä hyvässä että pahassa. Kilpirauhasen sairaudet ovat
niin vakava uhka esim. vauvan kehitykselle, että sen vuoksi jokaisesta
vastasyntyneestä otetaan Suomessa kilpirauhaskokeet kaiken varalta. Toisaalta
raskaus on monesti odottavalle äidille riski sairastua kilpirauhassairauksiin.
Kilpirauhanen
vaikuttaa aivojen toimintaan, kasvuun, yleiseen vireystasoon, veren
kolesterolipitoisuuksiin, painoon, lihasvoimaan, muistiin, suolen toimintaan,
hiusten hyvinvointiin… siis koko elimistön toimintaan. Erityisen ratkaisevassa
roolissa se on aineenvaihdunnan säätelijänä. (Anne Roth)
Koska kilpirauhanen vaikuttaa kaikkeen elimistön toimintaan,
se on hankala tauti ensinnäkin löytää ja toiseksi se on vielä hankalampi
hoitaa. Monesti kilpirauhasen sairaudet kulkevat suvuittain. Anne Rothin
mummulla oli struuma, joka oli leikattu. Struuma on suurentunut kilpirauhanen.
Hypertyreoosi eli kilpirauhasen liikatoiminta sekä kilpirauhasen tulehdukset
voivat aiheuttaa struuman. Anne Roth sairastui Basedownin tautiin,
kilpirauhasen liikatoimintaan. Hän oli laihduttanut helposti kiloja, mutta
sitten hän alkoi hikoilla runsaasti, hiukset tippuivat päästä, sydän hakkasi
lujaa, eikä hän pystynyt nukkumaan öisin. Hän sai lopulta siihen lääkityksen ja
vaivat lievenivät, mutta kilpirauhanen on arvaamaton.
Lääkäri teki minulle
selväksi heti diagnoosin antamisen yhteydessä, että kannan sairautta
loppuikäni, vaikka liikatoiminnassa onkin mahdollista, että sairaus painuu
välillä myös tilaan, jossa lääkitystä ei tarvita. (Anne Roth)
Jossakin vaiheessa Anne Rothin oireet pahenivat vuosien
mittaan heitellen vajaatoiminnasta liikatoimintaan, joten tuli ajankohtaiseksi
operoida kilpirauhanen kokonaan pois. Leikkauksesta seurasi ongelmia, joista
voi lukea lähemmin kirjasta. Koska leikkauksessa poistetaan kilpirauhanen,
seurauksena on aina vajaatoiminta, jonka vuoksi potilas joutuu syömään kilpirauhaslääkettä
koko loppuiän. Anne Rothia odotti liuta vajaatoimintaoireita.
Olen onnellinen
siitä, etten tiennyt, millainen taisto minua odotti, kun sain diagnoosin
Basedowista tai kun valmistauduin kilpirauhasen poistoleikkaukseen. En usko,
että olisin jaksanut, jos olisin tiennyt kaikesta siitä, mikä odotti edessä. (Anne Roth)
Tiesin heti, kun Anne Roth oli kirjoittanut
Sekundakropan, että haluan lukea kirjan ja blogata siitä. Syykin on selvä,
sillä olen yksi noin 300 000 kilpirauhaspotilaasta Suomessa. Olen ollut sitä jo
25 vuotta. Diagnoosikaan ei selvinnyt aikoinaan, ennen kuin luin vajaatoiminnasta
lehtiartikkelin ja totesin, että minulla on kaikki oireet. Otatin kilpirauhasverikokeet
ja menin reumalääkärille, sillä työpaikkalääkäri oli ohjannut minut sinne,
koska kaikki niveleni olivat turvoksissa. Reumalääkärin oli helppo määrätä minulle
lääkitys vajaatoimintaan.
Tuossa vaiheessa olin myös fyysisesti sekä henkisesti
voimieni äärirajoilla, nukuin kaikki valveillaoloajat, eikä väsymys poistunut
ilman lääkitystä. Kilpirauhaslääkityksestä alkoi sitten oma lääkeshownsa ja
oireilut vajaatoiminnasta liikatoimintaan, sydänoireet ja kaikki mahdolliset
oireet mitä kuvitella saattaa. Minulla on siis välillä päällä molempien sekä
vajaa- että liikatoiminnan oireet, jotka heiluvat vuodenaikojen mukaan. Lisäksi
lääkitykseen vaikuttaa kaikki mahdolliset lääkkeet plus vitamiinit ja ruoka.
Ennen lääkitystä sanoin kaikille, että minä lihon, kun ajattelen ruokaa.
Siksi olin syömättä, eikä suolisto toiminut ja olin heikossa kunnossa.
Olen joutunut itse selvittämään kaikki kilpirauhaseen
liittyvät asiat. Lääkärien ja hoitajien tiedot ovat aina olleet puutteellisia
sairaudestani, eikä minua ole otettu koskaan vakavasti ennen diagnoosia eikä
diagnoosin jälkeen. Esim. sairaalassa ollessani hoidossa kilpirauhaslääke tuotiin illalla ja iloisesti mainittiin, että tämä on jäänyt ottamatta. Hoitaja oli
sitten ihmeissään, kun ilmoitin, että lääkettä ei voi ottaa miten sattuu, otan
lääkkeen aina aamulla ennen ruokaa ja pidän tauon ruokailun ja lääkkeen
välillä. Mitään muita lääkkeitä en voi ottaa yhtä aikaa. Veljeni vajaatoiminta
oli sitten helpompi todeta, kun minun sairauteni oli jo tiedossa, ja olen ollut
veljelleni vertaistukena, esim. kukaan ei kertonut hänellekään miten kilpirauhaslääkkeet
pitäisi ottaa. Lääkkeiden otto on yksilöllistä eri potilailla, mutta meille
sopii aamulääkitys.
Olisin ollut valtavan onnellinen tästä Anne Rothin kirjasta
silloin, kun sairauteni diagnosoitiin, mutta olen iloinen siitä myös nyt.
Sekundakroppa on äärettömän asiantunteva tietoteos.
Kiitos Anne!
Anne Roth, Sekundakroppa
– Elämäni kilpirauhaspotilaana
Docendo 2019
s. 191
tietoteos