keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Lahjakirja äidille

Äitienpäivä lähestyy ja moni miettii äideille ja isoäideille lahjaa. Koska olen kirjabloggari, niin suosittelen lahjaksi kirjoja. Kirja on tietysti hyvä miettiä saajan mukaan, mutta toisinaan voi vaikka yllättää lahjansaajan erikoisemmalla kirjalahjalla, sellaisella, jota lukija ei tulisi itse hankkineeksi. Kirjalahja on siksikin hyvä hankinta, että kirjan voi lukea useampaan kertaan ja sen voi laittaa ystäville kiertoon ja lopulta myydä kirppiksellä tai lahjoittaa vaikka vanhustentalolle. 

Nykyisin kirjan kiertokulku on lyhyt ja ihmiset lukevat aiempaa vähemmän. Koska muistisairaiden määrä lisääntyy koko ajan, suosittelen lukemista muistisairauden ehkäisemiseksi. Kirjan lukuharrastus uskoakseni vaikuttaa muistisairauden siirtymiseen, koska lukemisessa käytetään aivojen eri osa-alueita. Kirja voi vaikuttaa myös tunne-elämään ja herätellä muistoja. Kirja voi itkettää, kirja voi naurattaa ja kirja voi vihastuttaa, mutta turvallisesti. Mikä ilo on, kun joku lukee kirjaa ääneen, mielellään henkilö, jonka tuntee läheisesti. Kirjan äärellä vanhat tunnelukot voivat aueta ja yhteinen lukuhetki voi vahvistaa läheisemmäksi jo etääntyneitä ihmissuhteita.

Olen perinyt lukuharrastuksen äidiltäni, joka yritti myös rajoittaa sitä. Hänen mielestään olin liikaa sisällä nenä kirjassa. Äidin mielestä piti välillä käydä myös ulkona. Tätä neuvoa olen yrittänyt noudattaa joka päivä. Ihmisen hyvinvointi on monesta asiasta kiinni. Harrastukset ja siihen liittyen lukeminen huolehtivat ihmisen hyvinvoinnista.

En voi enää hankkia äidilleni lahjakirjoja, sillä hän kuoli vuosia sitten. Parhaat muistoni äidistäni ovat yhteiset juttuhetket kirjoista. Sain aina seikkaperäiset kuvaukset äidin lukemista kirjoista, jotka suurimmaksi osaksi olivat elämäkertoja ja Laila Hietamiehen, Eeva Joenpellon tai Raija Orasen kirjoja. Muistan yhä elävästi äidin kirjahyllyn kirjat. Siksi ensimmäinen lahjakirja, jota suosittelen lukijoille on:

Laila Hirvisaari: Hiljaisuus
Laila Hirvisaaren Hiljaisuus kertoo 9-vuotiaan Ingan tarinan. Inga on orpo ja asuu isovanhempiensa luona. Kirja sijoittuu 1940-luvulle ja kertoo meille sodan traumatisoivasta vaikutuksesta. Jokaisesta perheestä ja suvusta on joku perheenjäsen kaatunut sodan aikana. Inga menetti molemmat vanhempansa 4-vuotiaana. Sen jälkeen hän ei ole puhunut. Puhumattomuus on kuin punainen vaate kiusaajille. Kiusaajia ovat sekä aikuiset että lapset. Kun olisi edes se yksi ystävä.

Tämä kirja kertoo hersyvästi kahdesta ystävättärestä, jotka ovat piilossa toisen ystävättären syntymäpäiviä. Ikää on jo kertynyt, mutta taito hassutella on pysytellyt mukana. Ne syntymäpäivät, kun täyttää jo tasakymmenyksiä, voi tuntua vaikealta. Se voi olla kriisi tai sitten ei. Selvästi tämän kirjan päähenkilöllä on kriisinpoikanen, mutta aika herkullisella tavalla jutellessa siitä päästään yli. So what, jokainen ikääntyy. Kirja on hauska ja elämänmakuinen, jossa muistellaan menneitä sulassa sovussa. Salaisuuksiakin sieltä nousee, tosin ovatko ne olleet salaisuuksia voi lukea kirjasta. Kirjan loppu kääntää mukavasti juonen toiseen suuntaan. Kirja kertoo pitkästä ystävyydestä, joka antaa anteeksi ystävän ja omat mokailut. Kirja kertoo myös siitä, että 70-vuotias voi itse päättää omista asioistaan ja menoistaan, vaikka jälkipolvea jo olisikin monessa sukupolvessa.

Lucinda Riley: Keskiyön ruusu
Rakkauskirjojen ystäville Keskiyön ruusu on mitä mainioin kirja, viihdyttävä ja tunteita herättelevä. Kirjan rakkaustarinat menneisyydessä ja nykyisyydessä solmivat hienoja lankoja keskenään ja kirjan tarina sekä Intiassa että Englannissa oli mielenkiintoinen ja viihdyttävä. Suosittelen Keskiyön ruusua kartanoromantiikan ystäville. Kaunis kirjan nimi, satumainen kansikuva ja kiehtova rakkaustarina, oi mikä yhdistelmä.


Katja Kallio: Yön kantaja
Katja Kallion Yön kantaja on vahva ja koskettava historiallinen tarina naisesta, joka vietti oikeuden päätöksellä suurimman osan elämästään Turun saaristossa Seilin saarella. Tarinan taustalta löytyy oikea henkilö Amanda Fredrika Aaltonen, joka eli vuosina 1864-1918. Amandaan liittyvät dokumentit ovat inspiroineet kirjailijaa kirjoitustyössä. Amanda ei sopeutunut ajankuvan naismuottiin, hän eli selkeästi väärällä vuosisadalla. Sairaiksi voitiin luokitella köyhät, moraalittomat, naiset, irtolaiset, väkivaltaiset, rikolliset ja juopottelijat. Tämä fiktiivinen historiallinen elämäkerta ei voi jättää ketään kylmäksi.

Marja Korhonen: Sydämeen tatuoitu
Miltä tuntuu, kun on neliraajahalvautunut? Minkälaista elämää neliraajahalvautunut voi viettää? Onko ainoa mahdollisuus laitoshoito? Marja Korhonen kertoo avoimesti toisessa kirjassaan Sydämeen tatuoitu, mitä hänen elämäänsä kuuluu nykyisin ensimmäisen kirjan Häivähdyksiä - erityinen elämäni (2014) julkaisun jälkeen. Marja halvaantui aivorunkotukoksen ja siihen liittyneen hoitovirheen vuoksi. Halvaus ei ole estänyt hänen vauhdikasta elämäänsä sen jälkeen, kun hän taisteli itsensä omaan kotiin laitoksesta. Elämään kuuluvista onnenhetkistä ja niistä ikävämmistä ongelmista voit lukea Marjan itsensä kirjoittamista kirjoista. Miten se on mahdollista, lue ihmeessä kirjasta. Iloa ja onnea äitienpäivääsi Marja, olet ne ansainnut.

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa
Tietokirjoista pitäville äideille ja isoäideille tämä vuoden 2016 Tieto-Finlandialla palkittu kirja on mitä mainioin artikkelimuotoon kirjoitettu lukukokemus. Kirjan tyyli on ihmisläheinen ja siinä on käytetty haastatteluja eri puolilta Kiinaa. Kuvat lisäävät ihmisten kertomusten inhimillisyyttä. Vaikeat tarinat, pakkoabortit, pakkosterilisaatiot ja suuret sakot sekä rangaistukset, ne voimme vain kuvitella. Ne ovat kauheudessaan epäinhimillisiä ja ovat polkeneet ihmisten oikeuksia omiin lapsiin. Kirjan arvokkuus nousee siitä, että haastateltavat ovat aitoja ja kertovat oman näkökantansa tähän kipeään ilmiöön. Yhden lapsen syntyvyyspolitiikkaa katsotaan monesta eri näkökulmasta ja siitä haetaan myös hyviä puolia, mutta sen julmuus ja epäoikeudenmukaisuus ovat saaneet valtavat mittasuhteet. Kiinassa on nykyisin kahden lapsen syntyvyyspolitiikka.

Mustonen Enni: Ruokarouvan tytär
Rakastetun Syrjästäkatsojan Tarinoita-sarjan viides osa kertoo neljän aiemman kirjan päähenkilön Ida Erikssonin aikuisesta tyttärestä Kirstistä 20-luvun kuohuvina vuosina. Kohtalon oikusta Kirsti suunnisti Pariisiin, taiteiden ja taiteilijoiden mekkaan. Vuonna 1925 Pariisin olivat valloittaneet muotitalot, ompelimot ja mannekiinit. Sekaan mahtui filmiväkeä, toimittajia ja kirjailijoita, joista eräs tulevaisuuden kuuluisimmista kirjailijoista Ernst Hemingway perheineen ja naisystävineen liittyi Kirstin tuttavapiiriin. Kirsti oli onnekas, sillä hän sai tehdä töitä kuuluisissa muotisalongeissa, yleensä ompelimon puolella, mutta myös mannekiinina. Kirja sisälsi runsaasti kulttuurivaikuttajia jopa Pariisissa asti. Kirsti on yhtä vahvaluonteinen kuin äitinsä ja sopeutuu sulavasti seuraan kuin seuraan.

Kristiina Vuori: Filippa 
Historiallisten kirjojen ystäville Kristiina Vuoren kirjat ovat varma kirjavalinta. Uusimmassa kirjassa kerrotaan 1500-luvulla eläneestä rälssisukuun kuuluneesta Filippa Erikintytär Flemingistä. Kirjaa lukiessa on helppo kuvitella itsensä mukaan tapahtumiin. Filippa oli onnellisin omalla Yläneen kartanolla, jota hallitsi Klaus-veli. Töitä ja työntekijöitä johti vouti ja taloutta fatabuurivaimo, joka oli Filippan kasvattisisko. Filippalle jäi aikaa kasvattaa friisiläisratsuja, joista oli tullut kuuluja. Kristiina Vuori on kirjoittanut jälleen lukuhermoja viiltävän historiallisen romaanin, josta ei puutu kuin se turvallinen rakas aviomies, joka olisi ollut Filippan tukena koko elämän kestäneessä henkien taistelussa petomaista veljeä vastaan. Filippan osaksi tuli pitkääkin pitemmät kihlajaiset ja Rautamarskin taipumaton määräysvalta.

Salla Simukka & Marika Riikonen (toim.): Marilyn, Marilyn
Salla Simukka ja Marika Riikonen ovat koonneet novelliantologian näyttelijä Marilyn Monroesta (1926-1962). Antologiassa lähestytään taianomaista Marilynia tarinoiden kautta. Kirjassa on 12 novellia ja 12 suomalaista kirjailijaa, jotka lähestyvät omalla tavallaan Marilynia. Simukan ja Riikosen antologia Marilyn, Marilyn luo erilaisia näkökulmia traagisesti nuorena menehtyneen Marilynin elämästä. Marilyn voi olla näköharha, muistikuva, valokuva, näytelty hahmo tai fiktiivinen kertomus, näytelmä tai elokuva. Edelleen tänä päivänä Marilynin kuvat ja elämä kiinnostavat, ehkä se on kun karismaan ja kauneuteen lisätään traaginen elämä ja hyväksikäytetyn imago. Ehkä juuri sen vuoksi hänen tähtensä loistaa edelleen.

Clare Macintosh: Annoin sinun mennä
Jännityksen ystäville suosittelen Annoin sinun mennä -trilleriä, sillä se on parhaimpia trillereitä, joita olen lukenut tänä vuonna. Kirjassa tapahtuu yliajo ja ajaja pakenee paikalta. Tutkijat yrittävät selvittää yliajajaa, mutta onko kiinniotettu oikea henkilö. Jälleen kerran toivotan jännittäviä hetkiä kirjan parissa, ja toivon, että muutkin lukijat kokevat samanlaisen trilleripommin kirjan käännekohdassa kuin itse koin. Jännittävä äitienpäiväkirja.

Lauren Kate: Langennut
Nuorille äideille suosittelen lahjaksi Lauren Katen yliluonnollista rakkaustarinaa Langennut. Kirja on uuden kirjasarjan ensimmäinen kirja. Teoksesta on jo julkaistu elokuva myös Suomessa.  Kirjassa on kaksi hyvännäköistä tyyppiä, joista Luce oli kiinnostunut. Toinen tumma Cam, toinen vaalea Daniel. Cam kiinnostui heti Lucesta ja yritti flirttailla hänen kanssaan, mutta Daniel, johon Luce tunsi ihmeellistä vetoa, torjui hänet kerta toisensa jälkeen. Lauren Kate on kirjoittanut viihdyttävän ja jännittävän yliluonnollisen tarinan, jonka tapahtumien juonenkäänteet koukuttavat loppua kohti hurjalla vauhdilla.

Lukuiloa ja onnittelut äideille ja isoäideille 💝
 



10 kommenttia:

  1. Kiitos vinkeistä. Hyviä ja mielenkiintoisia kirjoja olet vinkannut. Tuossa listassa on useita, joita en ole lukenut mutta jotka haluaisin lukea. Rileyn Keskiyön ruusua minäkin suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva Anneli kuulla, että kirjoista löytyisi mieluista luettavaa. Keskiyön ruusu jäi hyvin mieleen, koska siinä liikuttiin Intiassa ja Englannissa. Ja sitä rakkautta 💝

      Poista
  2. Tässä on hyvä kimara!

    Minulla on Marilyn, Marilyn lainassa, saa nähdä ehdinkö lukea.

    Listaan voisi vielä lisätä isoäideille sopivan Pirkko Saision kirjan Spuuki Spaidermän ja Raju Nonna, jossa hän kertoo elämästään tyttärenpojan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta <3

      No jos et ehdi lukea, niin toisella kertaa sitten. Olen minäkin vienyt kirjastoon kirjoja, joita en ole ehtinyt lukemaan.

      Tuosta Pirkko Saision kirjasta olen lukenut ja vaikuttaa kiinnostavalta, hyvä nimi :)

      Poista
  3. Mai, hyviä vinkkejä<3 Osuit just oikeaan eli paras lääke muistisairauden ehkäisemiseen on lukeminen!!! Se voittaa jopa ristikot. Minunkin äitini on aina lukenut paljon ja lukee edelleen ja musti leikkaa kuin partaveitsi, vaikka ikää on jo 89 vee.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tällä vviikolla on puhuttu mediassa paljon muistisairaiden ennaltaehkäisevän toiminnan puutteesta. Oikeastaan juuri missään kunnassa ei ole ennaltaehkäisevää toimintaa, joka siirtäisi muistisairautta 5-10 vuodella.
      Lukeminen on hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa muistisairaudessa. Tietysti liikunta, ruokailu ja ulkoilu ovat hyviä toimintoja, mutta aivot kaipaavat uusia virikkeitä. Lukemisen ansiosta mm. sanavarasto pysyy hyvänä.

      Poista
  4. Hieno postaus. Pidin erityisen paljon kirjoittamastasi johdannosta.
    Muistisairaus-näkökohta on varteenotettava.

    Minulla on lukutoukka isä, ja hänen äitinsä oli samanlainen. Olen tainnut periä heidän geeninsä 🙂Isoäitini eli melkein 100-vuotiaaksi. Olisikohan lukemisella ollut osuutta asiaan? Äitini lukee melkeinpä ainoastaan puutarhakirjoja. Hänen antinsa minulle näissä asioissa on se että hän hätisti minua lapsena ulos kirjojen äärestä. Tajusin sen kun kerroit omastasi 🙂

    (Olit kuin olitkin oikeassa sen Mato Matalan suhteen. Kirjailija Antti Nikunen kävi sen toteamassa kommenteissa Urho ja Onna - postaukseeni.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita <3
      Onneksi tuo muistisairaus on nostettu reippaasti esille ja sen ennaltaehkäisevistä toiminnoista kunnissa on tehty valaiseva tutkimus, toimintaa ei juuri ole, joten sitä pitää tehdä heti. Muistisairaus on ikävää sitä sairastavalle, läheisille ja tietysti hoitohenkilöstölle.

      Äitienpäivä on sellainen päivä, että se herkistää. Katselin just aamukahvilla ulkona terassilla naapurin lapsia ja heidän reipasta äitiään. Toivon ulkoiluharrastuksen ja pihaleikkien lisääntyvän, leikkikentät näyttävät tyhjiltä, valitettavasti.
      Ihana äiti, puutarhakirjat ovat sydämen kirjallisuutta puutarhaihmisille <3
      Ihana Mato Matala :)

      Toivon sinulle aurinkoista äitienpäivää Rita <3

      Poista
    2. Kiitos Mai. Täällä on aurinkoinen äitienpäivä ⭐️ ja valkovuokot kukkivat.

      Ihanasti sanottu puutarhaihmisistä. Äidilläni on hyvin kauniisti hoidettu puutarha. Minäkin olen saanut sieltä kasveja 🌺 Mato Matala möyhii puutarhoissamme 😀

      Reippailua ja ulkoilua tosiaankin toivokaamme lisää, sekä lapsille että aikuisille 🙂

      Iloisiin bloggailemisiin 💕

      Poista
    3. Kiitos Rita 💕
      Kiitos Mato Matalalle, se on ehtinyt meidän pihoillemmekin möyrimään, kiireinen touhuaja. Äitisi on varmasti hyväkuntoinen, kun puutarhatyöt pitävät kiireisenä ja tulee ulkoiltua. Hyötyliikunta paras liikunta <3

      Bloggailemisiin 💕

      Poista