Passi Pekkola: Lohikäärmeen värit

Kirjailijan sanat kirjan lopussa herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia:

Tämä kirja on omistettu kaikille niille Daisyille, Rosieille, Amyille, jotka kertoivat minulle tarinansa. Toivon, että kirjani auttaa tuomaan heidän ja niiden miljoonien muiden Kiinassa päivittäin prostituoituna työskentelevien naisten äänet paremmin kuuluviin.

Pasi Pekkolan vahva kertomus Lohikäärmeen värit vie lukijan Suomesta Kiinaan. Kirjassa liikutaan useammassa aikatasossa: vuodessa 2013, 1980-luvun alussa Suomessa ja yhden kirjan päähenkilöistä Pikku-Lohikäärmeen lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Pikku-Lohikäärme syntyi Kiinan kansantasavaltaan tyttönä, elettiin yhden lapsen perheiden aikakautta, joten tyttölapsilla ei ollut juurikaan merkitystä, heidät voitiin laittaa jopa samaan hautaan äitinsä kanssa, jos äiti kuoli synnytyksessä. Pikku-Lohikäärmeen äiti kuoli, mutta isä halusi kasvattaa tyttärensä. Tyttären elämä muuttui, kun isä halusi hänen menevän töihin Shanghaihin. Jos isä olisi tiennyt minkälainen työpaikka tyttöä odotti, tuskin hän olisi pakottanut tyttönsä lähtemään sinne. Työpaikka ei todellakaan ollut ravintolatyötä, vaan työtä prostituoituna.

Aprikoosipuut näyttivät syysillan hämärässä yhtä neuvottomilta, ne eivät vielä tienneet luopuako lehtipeitteestään vai pitääkö lehdet vielä hetken yllään lämmittämässä.

Pikku-Lohikäärme oli rakastanut lapsuudesta asti samaa poikaa, mutta isä ei hyväksynyt häntä tyttärensä mieheksi. Rakkaus oli kuitenkin vahva, ja aina välillä rakastavaisilla oli mahdollisuus tavata toisensa. Mutta Pikku-Lohikäärme halusi pois Shanghaista ja yksi mahdollisuus avautui suomalaisen miehen avulla. Pian Pikku-Lohikäärme asui kylmässä, pimeässä ja hiljaisessa Suomessa.

Nuoruuden rakkaus veti kuitenkin takaisin Kiinaan ja Pikku-Lohikäärme jätti suomalaisen miehensä ja pienen vauvansa ja matkusti takaisin Kiinaan.

Tarkkailin sinua pitkään, istuin Tomin vieressä ja katsoin sinua tupakansavun läpi. Et olisi saanut tulla sinne, et siihen häpeälliseen paikkaan, mutta sitten ymmärsin jotakin sinusta. Et ollut etsimässä sieltä lihan iloja niin kuin ne muut miehet, olit etsimässä äitiäsi. Silloin minä muistin viimeisen kerran, kun näin Pikku-Lohikäärmeen.

Pikku-Lohikäärmeen poika oli kasvanut Suomessa aikuiseksi ja matkusti suomalaisen isänsä luokse Kiinaan. Samalla hän halusi vaivihkaa tiedustella missä hänen äitinsä oli. Kirjan tarinassa kudotaan nuoren miehen koko ikänsä kestäneen äidinkaipuun ja erilaisuuden kokemusten sekä nuoren kiinalaistytön kohtalon kudelmaa. Odottiko äiti poikaansa ja mikä hänen kohtalonsa oli palattuaan Kiinaan, sen voi lukea tästä kiinalaisen historian ja kulttuurien sekä ihmiskohtaloiden monitasoisesta tarinasta. Ei voi kuin ihailla näin upeaa kansainvälistä tarinaa. ****

Pasi Pekkola, Lohikäärmeen värit
Otava 2015
s. 456

Kristan bloggaus
Kaisa Reettan bloggaus
Mari A:n bloggaus
Jonnan bloggaus
Annikan bloggaus

Kirjailija Karo Hämäläinen haastoi lukemaan marraskuussa kirjoja 30 sivua päivässä. Marraskuun sivumääräksi tuli 3375. Viime vuonna luin 2956 sivua, joten luin yli 400 sivua enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Päivän sivumääräksi tuli 112.

Veera Salmi: Puluboin ja Ponin loisketiivis kirja

Telve, moi ja moljens!

Nauruvaroitus! Veera Salmen hupsunhauskoja Puluboi ja Poni - sarjan kirjoja on ilmestynyt jo neljä kikatuksia ja nauruun repeämisiä aiheuttavia lastenkirjoja. Ensimmäinen oli Puluboin ja Ponin kirja, toinen on tämä Puluboin ja Ponin loisketiiviskirja, kolmas on Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja ja neljäs on tänä vuonna ilmestynyt Puluboin ja Ponin tsombikirja.

Mukavaa, että olette istahtaneet siihen kiljan ääleen. Me olemme tämän Ponin kanssa kiljoittaneet teille, lakkaat lapset, kaikki naapulit ja linnut ja koilat ja kissat ja supikoilat ja lakkaat akvaaliokalat ja malsut ja hapstelit ja hipstelit ja hipit ja bodalit ja kiltit käppänäukkelit ja mukavat muolit.

Loisketiiviissä kirjassa Puluboi on innostunut pelaamaan nettipeliä, mutta Poni tarvitsee apua. Hänen isänsä on lähtenyt etsimään itseään eräälle saarelle ja äiti tarvitsee apua, koska hän on väsynyt hoitamaan yksin koko perheen asiat ja vielä hoitamaan vauvaakin. Ja nyt oli kesäloma ja äiti pitäisi saada lomatuulelle. Kuten ensimmäisestä kirjasta kävi ilmi, Poni ei ole oikea poni, vaan tyttö nimeltään Mai. Poni on todella ahkera ja keksiväinen tyttö, mutta kyllä nyt on jo aika saada isä kotiin äidin avuksi. Siispä Puluboi sai tämän tärkeän tehtävän hoitaakseen, vaikka olisikin mieluummin istunut pelaamassa, pleikkaamassa.

Puluboilta tuli ensimmäinen  kortti. Se oli todella omituinen. Silja line. Tölö-Tööt. Meikä pleikkaa! Laiva keikkaa. Seuraavana päivänä tuli vielä omituisempi kortti. Vikingline. Kingi kingi kingi, kuka on kingi? Ei makkalaa, ei mahaa, vaan baccalaa ja lahaa. Ja sitä seuraavana päivänä tuli kaikista omituisin kortti. Tallink klink klink klink! Pikku vinkki: Tallinkki = Pulun taivas!

Puluboi oli etsintäretkellään jäänyt seilaamaan eri laivoille ja pelaaminen jatkui. Onneksi Puluboi muisti lopulta, että hänen piti etsiä Ponin isä ja tuoda hänet kotiin. Sillä aikaa kotona jatkui Ponin kesäloma ja äidin piristäminen. Kyllähän Poni osasi sen taidon, vaikka olikin pieni tyttö, mutta aika rankkaa se oli. Lopulta isä löysi itsensä ja saapui Puluboin kanssa kotiin.

No niin, telve ja telvetuloa kiljan loppuun. Itkettääkö nyt? Eikä mitään itketä, kun: Nyt, töttölölöttötöö, jotain ihan öveliä, kleisiä, huljaa! Nimittäin te teette. En minä. Lähtekää puistoon, lähtekää koilapuistoon tai huvipuistoon. Tai jonnekin vesipuistoon tai kukkapuistoon. Tai lähtekää junalla Puistolaan. Tai Muulaisille. Se on kiva paikka. Siellä on paaaljon helkkuja. Tai en minä tiedä, mitä siellä on. Lähtekää kuitenkin jonnekin. Lähtekää akvaaliokauppaan. Paikkoja on vaikka kuinka paljon. *****

Veera Salmi, Puluboin ja Ponin loisketiiviskirja

kuvitus Emmi Jormalainen

Otava 2013

s. 208

Lukekaa ihmeessä tämä tajuton tositalina, Puluboin ja Ponin mekaplusplussekstlatuplasupelkakkonen! Plööt!

Rouva Huun bloggaus
Pihin naisen bloggaus
Serentiksen bloggaus

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään

Isä päästi tukastani irti. Kokeilin nenääni varovasti. Siihen sattui kamalasti. Aloin itkeä. Hangelle vuotavaan vereen sekoittui räkää ja kyyneliä. Isä paukutteli kepillä housunlahjettaan.

- Olkoon tämä sinulle opiksi. Kaikilla teoilla on seurauksensa. Jos on valmis kestämään seuraukset, voi tehdä mitä tahtoo.

Juha-Pekka Koskisen teos Kuinka sydän pysäytetään kiehtoi minua heti ilmestymisestään lähtien. Pelkäsin kuitenkin kirjan sotakohtauksia sen verran, että lukeminen jäi näin ilmestymisvuoden loppupuolelle. Nyt toivon, että olisin lukenut kirjan jo aiemmin. Paras  postauspäivä olisi Suomen itsenäisyyspäivä. Kirjan sotakuvaukset antoivat mielestäni hyvän kuvan siitä, mitä yksittäiset ihmiset ovat joutuneet kokemaan sodan aikana, menetykset, evakkomatkat, vammautumiset, nälkä, kylmyys, talvi, kuolema.

Tämä kirja on hyvä herättämään tuntemuksia siitä mitä se sota oikeastaan on ja miten siihen sotatilanteeseen oikein joudutaan, miksi suomalaiset sotivat?

Mannerheim on kysynyt minulta, onko koulussamme yhtään etevää miestä, jota voitaisiin käyttää diplomaattisissa neuvotteluissa. Miestä, joka on sotilas ja ymmärtää mitä sotiminen vaatii. Nuorta miestä, joka osaa ja uskaltaa puhua silloin, kun puheella on paikkansa ja pitää turpansa kiinni silloin, kun pitää olla hiljaa. Kun ehdotin muutamia nimiä, hän kiinnostui erityisesti teistä, kadetti Kivilaakso. Asia on tällä erää loppuun käsitelty. Tarkemmat ohjeet saatte myöhemmin. Poistukaa.

Kirjan päähenkilö vänrikki Juho Kivilaakso oli suomentanut nimensä Stendahlista Kivilaaksoksi. Hänen isänsä oli eversti Stendahl, joka oli jäänyt taistelemaan Venäjän sisällissotaan, ja jättänyt perheensä Suomeen. Perhe joutui jopa vankileirille, koska isää pidettiin maanpetturina. Mannerheim pelasti heidät leiriltä pois. Juho oli hyvä koulussa ja isä oli kouluttanut hänestä spartalaisella kurilla tulevaa sotilasta. Koulutukseen kuului mm. lumihangessa paljain jaloin juokseminen. Sukulaisten avulla Juho pääsi jatkamaan opintojaan lukioon ja sen jälkeen kadettikouluun.

Kun ratsastin länttä kohti, olin kuulevinani haavoittuneen venäläisen huutoa. Mies huusi ensin Stalinia, sitten äitiään. Sanottiin, että kaikki haavoittuneet sotilaat huutavat äitiään kuoleman hetkellä. En tiennyt, mitä äidit huusivat kuollessaan. Silmäni kostuivat. Kyyneleet valuivat pitkin poskiani vaikka en itkenyt.

Koskisen teos Kuinka sydän pysäytetään kertoo koskettavalla tavalla yhden pojan kasvukertomuksen lapsesta mieheksi ja sotilaaksi. Hänen kasvutarinansa oli erikoinen, sillä hän varttui elävän legendan varjossa, joka oli hänen isänsä eversti Stendahl ja joka petti Suomen ja lähti johtamaan puna-armeijaa.

Juhon oma salainen suunnitelma oli kerätä tietoja isästä ja tappaa tämä. Lukija voi ottaa selvää onnistuiko Juho suunnitelmassa. Lisäksi Juho toimi Mannerheimin salaisena tiedustelu-upseerina ja joutui tehtävässään matkustelemaan varsinkin Saksassa ja Neuvostoliitossa. Hänellä oli hyvä kielipää ja venäjän hän oli oppinut lapsena, kun perhe asui isän asemapaikan vuoksi Venäjällä. Isä johti silloin tsaarin joukkoja.

Kuinka sydän pysäytetään on toive ja samalla se on haaste. Sydämen pysäyttäminen on helppoa aseilla, mutta kyllä siihen muutkin keinot käyvät. Juhon heikkous oli tietysti nainen, johon hän oli ihastunut lapsesta asti. Naisen vuoksi hän oli valmis mihin tahansa ja se oli helppoa sota-aikana. Nainen halusi rikkauksia ja sitä varten Juhon täytyi toimia uhkarohkeasti. Kirja on rohkea kuvaus Suomen sotahistoriasta ja yhdestä henkilöstä sotahistorian pyörteissä. Kirja on sopiva sekoitus perhetragediaa, lapsen kasvukertomusta, isättömyyttä ja isän kaipuuta, rakkautta sodan varjossa, vakoilua ja vastavakoilua ja lopuksi se sotatanner, joka on hienosti kuvattu kirjan kanteen Suomen muotoisena, sinivalkoisena, jota punaisena kirjoitettu kirjan nimi korostaa kuin kaatuneiden veri.

Hiljaisuus. Valo kirkastuu jälleen. Olen niityllä, häikäisevän lumen keskellä. Taivas on sininen, varjot terävät.

Juha-Pekka Koskinen, Kuinka sydän pysäytetään *****
WSOY 2015
s. 350

Elinan bloggaus
Kirsin bloggaus
Taikan bloggaus
Arjan bloggaus
Isan bloggaus
Ompun bloggaus
Linnean bloggaus
Paulan bloggaus
Jussin bloggaus
Juhan bloggaus

Suomalaiset kirjailijat 1

Aalto Anna-Maija: Mistä valo pääsee sisään

Aalto Reetta: Musta aukko

Aarnio Reeta: Tuulien taikuri  

Aarnipuro Marja: Rintasyövän jälkeen 

Ahava Selja: Nainen joka rakasti hyönteisiä, Ennen kuin mieheni katoaa,  Taivaalta tippuvat asiat
Ahokumpu Anna-Liisa: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa

Airaksinen Heidi: Maa jota ei ole, Vierge Moderne

Airio Elina: Metsässä juoksee nainen   

Ala-Harja Riikka: Kahden maan Ebba, Kevyt liha ; Maihinnousu 

Alaniva Kirsi: Villa Vietin linnut 

Alatalo Katri: Ikuisesti siskoni     

Alasalmi Päivi: Siipirikon kuiskaus, Joenjoen laulu, Pajulinnun huuto 

Aminoff Pauliina: Äiti meidän: tosielämän selviytymistarina   

Amnell Anna: Kyynärän mittainen tyttö

Andersson Laura: Tähtipölyn Bulevardi, Kuolema Kulosaaressa

Antell Ann-Christin: Valkea lilja, Puuvillatehtaan joulutarinat,  Puuvillatehtaan varjossa

Annola Johanna: Valkenee kaukainen ranta   

Aroniemi Iiris: Narsistin vuoristorata 

Autere Terttu: Kosinta (novellikirjassa Rakas)  

Autio Maria: Varjopuutarha

Autio Orvokki: Sininen kaappi

Auvinen Suvi ja Nykänen Anni: Onnekkaiden eläinten talo 

Backman Elina: Kuinka kuolema kohdataan, Ennen kuin tulee pimeää, Kun jäljet katoavat, Kun kuningas kuolee
Björk Marja: Lainaa vain; Posliini; Mustalaisäidin kehtolaulu; Poika, Puuma

Blomqvist Anni: Tie Myrskyluodolle, Luoto meressä, Maija, Meren voimia vastaan, Hyvästi Myrskyluoto

Bondestam Linda: Hopi Hopi - Pienen robotin tarina

Burrow Maria: Rosholmin murhat, Friimannin kirous 

Canth Minna: Hanna, Köyhää kansaa, Työmiehen vaimo  

Carlson Kristina: Maan ääreen,  William N. päiväkirja

Chanfreau Sofia: Kirahvin sydän on tavattoman suuri 

Collins Karin: Sun luonas kaipuuni on,  Säilyt sydämessäin   

Ellilä Kirsti: Lemmenlukko (novellikirjassa Rakas)

Englund Anna: Lautapalttoo   

Enoranta Siiri: Tuhatkuolevan kirous,  Surunhauras, Lasinterävä : Nokkosvallankumous

Erlandsson Karin: Yöjuna, Helmenkalastaja 

Ermilä Suvi: Vastaanottokeskus

Ertimo Laura ja Satu Kontinen: Vesi, kirja maailman tärkeimmästä aineesta 

Erämaja Anja: Ehkä liioittelen vähän  

Fagerholm Monika: Ihanat naiset rannalla,  Lola ylösalaisin

Farah Nura: Lumimaa  

Feldscher Ulla: Rakas, tiesitkö että olen psykopaatti   

Forsblom Sabine: Betinka    

Foster Zoe: Peilissä näin naisen, Zoen tarina   

Frantz Eva: Suvisaari, Sininen huvila,  Osasto 23  

Frost Anne: Anna Mantken salaisuus

Grahn Petronella: Pomenia-Taikamaailman suuri seikkailu 

Griffiths Kaarina: Meren syliin

Haavikko Anna-Liisa: Kaari    

Haavisto Maija: Makuuhaavoja 

Hai Magdalena: Sarvijumala, Neiti Kymenen ihmeellinen talo, Susikuningatar

Hakkarainen Milka: Vieno Helzeniuksen täytyy kuolla   

Halttunen Elina : Syysvieraita

Harjanne Maikki: Mintun joulukirja  

Harjula Kristiina: Joen mutka (Rakas), Pispalan kiviä 

Harno Tua: Oranssi maa; Ne jotka jäävät

Hast Susanna: Ruumis/ Huoneet   

Hauru Hanna:  Viimeinen vuosi,  Jääkansi,  Tyhjien sielujen saari

Havaste Paula: Laahus

Haveri Hanna, Soili Soisalo ja Eeva Voutilainen: Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa   

Havukainen Aino: Tatu ja Patu Helsingissä 

Heikkinen Susan: Pullopostia Seilin saarelta - Potilas numero 43   

Helminen Sini: Kaarnan kätkössä 

Henriksson Saara: Kerjäläiskuningatar 

Hiekkapelto Kati: Tumma;  Suojattomat; Kolibri 

Hietamies Eve: Yösyöttö  

Hiidensalo Venla: Sinun tähtesi,  Karhunpesä 

Hirvisaari Laila: Hiljaisuus   

Holmström Johanna: Suden lapset,  Sielujen saari,   Itämaa 

Holopainen Anu: Ihon alaiset;  Ilmestyskirjan täti

Holopainen Niina: Anita 

Honkasalo Laura: Perillä kello kuusi 

Hubara Koko: Bechi, Ruskeat Tytöt  

Hulkko Johanna: K18  

Hurma Nina: Hatuntekijän kuolema; Yönpunainen höyhen

Hurme Vuokko ja Julia Savtchenko: Karmeat taruolennot 

Hurme Maija ja Lina Laurent: Piilopalstan tarhurit 

Husaini Sara Al: Huono tyttö  

Hyrri Juliana: Satakieli joka ei laulanut  

Härkönen Anna-Leena: Kissapsykoosi, Huomenna hän ei tule, Rikospaikka,  Ihan ystävänä sanon;  Valomerkki, Ihana nähä! ja muita kirjoituksia; Kaikki oikein ; Onnentunti

Härkönen Rebekka: Pihtiote,  Prinsessamekko 

Härmälä Anna: Sinkkumutsi

Ikonen Veera: Pimeässä syttyy majakka  

Istanmäki Sisko: Liian paksu perhoseksi 

Itäranta Emmi: Teemestarin kirja,  Kudottujen kujien kaupunki 

Jaakola Marissa: Takaisin valoon  

Jaatinen Heidi: Kaksi viatonta päivää 

Jalonen Riitta: Kirkkaus  

Jansson Tove: Seikkailu merenpohjassa, Viesti, Kesäkirja; Taikatalvi; Kuka lohduttaisi Nyytiä?; Kuinkas sitten kävikään? 

Jansson Tove ja Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari

Jensen Hanna: Äitini muistina, 940 päivää isäni muistina

Joenpelto Eeva: Tuomari Müller, hieno mies, Naisten kesken  

Jotuni Maria: Tyttö ruusutarhassa, Kun on tunteet, Huojuva talo 

Juntunen Laura: Tyttö joka en  

Juurikkala Kaija: Äitikirja  

Juvonen Anu: Lähiöoksennus 

Jäntti Essi (toim.): Täyttä elämää ADHD:n kanssa 

Järvi Elina, Hotti Tiina ja Olga Poppius: Error - Mielen häiriöitä 

Kaarla Riina: Täältä tullaan lemmikit!    

Kaarlela Tanja: Saara 

Kaimio Tuire: Koirien käyttäytyminen, Pennun kasvatus - Pennusta kunnon koiraksi 

Kaitajärvi Anitta: Hillankukkanyrkki ; Rikotut kuvat

Kajanto Maija: Taatelitalvi  

Kallas Aino: Marokon lumoissa    

Kallio Katja: Yön kantaja,  Säkenöivät hetket 

Kallioniemi Tuula: Villi viikko , Karoliina ja nokkela Neema   

Kankimäki Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Naiset joita ajattelen öisin

Kannas Vappu: Kimalaisten kirja, Rosa Clay   

Kanto Anneli: Rottien pyhimys, Pala palalta pois - Kertomuksia Alzheimerin taudista   

Kariniemi Annikki: Erään avioliiton anatomia  

Karjalainen Elina: Tonttutyttö Tarleena matkalla jouluun    

Karjalainen Tuula: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta

Karppinen Riikka: Sodankylän Jeanne d´Arc 

Katajavuori Maria: Valas lasimaljassa

Katajavuori Riina: Oravien sota   

Kaukonen Katja: Pitkä ikävä, Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan,  Vihkivedet

Kaukonen Martta: Terapiassa  

Kaunisto Milja: Status, Corpus, Luxus, Piispansormus; Kalmantanssi; Synnintekijä

Kauppinen Katri: Laakson linnut, Aavan laulut

Kekkonen Helmi: Liv!   

Keränen Milla: Kaarneen varjo, Sisilian ruusu,  Kapteeni   

Kesävuori Saara: Tarvitse minua   

Kettu Katja: Rose on poissa,  Yöperhonen ; Kätilö 

Kilpi Eeva: Noidanlukko 

Kirkkopelto Katri: Lintu Sininen      

Kirstinä Leena: Kirsi Kunnas - sateessa ja tuulessa  

Kirves Jenni: Aino Sibelius - Ihmeellinen olento 

Kivelä Anneli: Näin on hyvä (novellikirjassa Rakas)  

Kivi Aino: Maailman kaunein tyttö

Kivijoki Tuuli: Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella

Kjellsdotter Nilla: Jo joutuvi yö, Taivaankartano, Kivipuiston tyttö

Knuutila Sirkka: Rosmariini ja valkoinen joulu

Koivisto Silja: Sataman kapakan Hilda   

Kokkonen Terhi: Rajamaa  

Koponen Noora: Jos mä oon oikee - Nuutin tarina   

Korhonen Marja: Häivähdyksiä-Erityinen elämäni, Sydämeen tatuoitu

Kostet Jenna: Punainen noita, Kuuden Katariinan jäljillä, Margaretan synti

Kotajärvi Sanna: Valon vapahtajat, Pimeyden peto 

Kotakorpi Kerttu: Suomen luonto 2100

Kujanpää Mari: Rumuuspäiväkirja, Minä ja Muro 

Kummu Essi: Alaston lukupiiri  

Kunnas Kirsi: Tiitiäisen satupuu,  Tapahtui Tiitiäisen maassa

Kuoppamäki Venla: Sun poika kävi täällä   

Kurenniemi Marjatta: Onneli ja Anneli ja Salaperäinen muukalainen, Onnelin ja Annelin talvi,  Onnelin ja Annelin talo 

Kuronen Kirsti: Merikki 

Kuusela Saija: Katse, Vyöry, Raja   

Kuutti Maria: Anna ja Elvis kylpylässä 

Kytömäki Anni: Margarita, Kivitasku,  Kultarinta 

Kähkönen Sirpa: 36 uurnaa, Vihreä sali,  Graniittimies 

Kärki Katja: Jumalan huone  

Köngäs Heidi: Tango Frisk, Siivet kantapäissä, Mirjami,  Dora, Dora,  Hertta,  Jokin sinusta 

Laakso Päivi: Sääskenpyytäjät  

Laaksonen Heli: Raparperisyrän, Pulu uis  : Sulavoi; Peippo vei; 

Laatikainen Emilia: Ei ois susta uskonut

Lahtinen Anu, Sini Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen: Naisten kaupunki

Laitila Inka-Maria ja Tarja Strandén: Tukaattityttö  

Laitila Johanna: Lilium Regale  

Laitila Kälvemark Tiina: H2O, Seitsemäs kevät 

Lampela Hannele: Prinsessa Pikkiriikin talvi, Lumikuningattaren lumous  

Lander Leena: Kuka vartijoita vartioi, Tummien perhosten koti

Lappalainen Mirkka: Smittenin murha-Katoamistapaus 1600-luvulta  

Latvala Taina: Venetsialaiset, Ennen kuin kaikki muuttuu ; Välimatka 

Laulajainen Leena: Maria ja taikalyhty 

Lehmuskallio Kaija: Nokkosmadonna  

Lehtola Laura: Pelkääjän paikalla 

Lehtolainen Leena: Vihreän lohikäärmeen risteys, Rautakolmio 

Leino Katariina: Noitasiskot    

Leino Piia: Taivas  

Liksom Rosa: Väylä, Everstinna, Hytti nro 6 ; Väliaikainen  

Lindholm Pauliina: Komendantti  

Lindstedt Laura: Oneiron

Lindqvist Mari: Hiilellä piirretty talo

Linna-Aho Anna-Kaisa: Myrskylasi  

Lintula Tanja: Huomenna rakastan vähemmän

Linturi Jenni: Äärimmäisellä laidalla

Lorenzo Lola ja Barbara Lybeck: Lola  

Luhtanen Sari: Isadella - Sydän kylmänä  

Lumberg Kiba: Hullun taiteilijan päiväkirja,  Musta perhonen 

Lundberg Ulla-Lena: Jää

Luttinen Meri: Myrskynsilmä   

Lähde Kristiina: Joku on nukkunut vuoteessani 

Lähteenmäki Laura: Sitten alkoi sade, Ikkunat yöhön ; Korkea aika

Lähteenmäki Selma: Eläinten turvakoti Tuulispää

Magga Inga: Puolikas, Varjonyrkkeilijä 

Maijala Minna: Pirkko Lahtinen - Kuuntelija

Malmivaara Laura: Vaiti

Malmstedt Tuire: Luusaari, Lyijysydän, Lumihauta, Lasitarha   

Manninen Mari: Yhden lapsen kansa

Markkula Inkeri: Maa joka ei koskaan sula   

Marttinen Annamari: Tapahtui mitä tahansa, Elämä jota en odottanut, Häiriömerkintä, Kuu huoneessa, Korsetti, Törmäys,  Vapaa  ; Mitä ilman ei voi olla

Marttinen Tittamari: Ikioma perheeni   

Mattila-Laine Satu: Myyty tyttö    

Mazzarella Merete: Alma: Edelläkävijän tarina  

Meriluoto Aila: Peter-Peter 

Mero Niina: Englantilainen romanssi   

Metso Riina-Maria: Miksi se ei vain lähde?  

Mickwitz Camilla: Jason 

Mikama Anniina: Taikuri ja taskuvaras  

Mikkanen Raili: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää, Ei ole minulle suvannot!, Iivari-tonttu karkuteillä, Histamiini rakentaa lautan

Muhonen Anne: Älä unohda minua   

Muinonen Maija: Mustat paperit 

Mustonen Enni: Ruokarouvan tytär, Ruokarouva,  Emännöitsijä ; Paimentyttö ; Lapsenpiika

Myllymäki Maisku: Holly 

Myllymäki Mia: Huomistarhuri

Mäki Merja: Itki toisenkin, Ennen lintuja 

Mäkinen Heidi: Kuura ja karkaileva isomummo  

Mörö Mari: Kiltin yön lahjat 

Niemelä Reetta: Parhaat ystävät,  Älä vihaa minua   

Niemi Juuli: Et kävele yksin  

Nieminen Veera: Kottikärrykaruselli, Ei muisteta pahalla,  Avioliittosimulaattori 

Nokkala Raija ja Ulla Kamppinen: Hirvi lukee dekkaria  

Nopola Sinikka & Nopola Tiina: Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen 

Noronen Paula: Yökoulu ja paha pulpetti, Yökoulu ja järkyttävä jättizombi,  Tarja Kulho, Supermarsu, Supermarsu ja roskaavat ryökäleet  

Nuotio Eppu & Nuotio Anna: Tuplana kiitos

Ojala Anu: Taivasverkko, Kuolinsoitto, Jääsilkkitie   

Oksanen Sofi: Puhdistus,  Stalinin lehmät, Baby Jane,  Koirapuisto, Norma ; Kun kyyhkyset katosivat 

Ollikainen Milla: Veripailakat,  Vesiraukka , Pirunkuru 

Oranen Raija: Ackté  

Paavilainen Anna-Maija:Kummitäti 

Paavilainen Sinikka: Kyynelvaunut 

Pakkanen Outi: Toinen kerros; Rakastaja 

Paloheimo Laura: Klaukkala 

Palonen Wilhelmiina: 206 pientä osaa   

Parkkinen Leena: Neiti Steinin keittäjätär,  Sinun jälkeesi Max 

Parras Tytti: Jojo,  Pieni hyvinkasvatettu tyttö 

Patrakka Anu: Kiusaaja, Arvoton , Ihailija

Pehkonen Kirsti: Täydellinen juttu (novellikirjassa Rakas) 

Pekkarinen Heli: Kylässä Italiassa

Pelliccioni Sanna: Muistan sinua rakkaudella  

Pelo Riikka: Jokapäiväinen elämämme 

Peltola Linda: Puutarhan syksy Kodin lämmin Joulu  

Pennanen Lea: Piilomaan pikku aasi

Pesonen Emmi: Taikurin tyttäret

Pettersson Maria: Suomen historian jännät naiset, Historian jännät naiset 

Peura Maria: Esikoinen   

Piispa-Hakala Satu: Pieniä sankaritekoja 

Pohjola Tanja: Lintu pieni 

Poijula Soili: Lapsi ja kriisi

Polva Anni: Tiinalla on hauskaa, Älähän änkee

Portin Anja: Radio Popov

Pruuki Heli: Sydänten piispa Irja Askola   

Puikkonen Emma: Lupaus   

Pullinen Sari: Kohta kaikki alkaa 

Putkonen Liina: Jäätynyt tyttö , Palava poika

Pölkki Anna: Kakkuja salaisesta puutarhasta   

Pöyhönen Virpi: Doe : Hän rakastaa minua 

Pöyliö Sari: Ihmisen veri; Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä   

Raevaara Tiina: Yö ei saa tulla; Laukaisu

Rainio Sari ja Juha Rautaheimo:  Vainajat eivät vaikene 

Rannela Terhi: Niin kuin muutkin herrat,  Yöuinti ja muita novelleja,  Frau, Punaisten kyynelten talo 

Rasi-Koskinen Marisha: Auringon pimeä puoli, Katariina

Rask Ulla: Blanka, Itämeren tytär

Rauhala Pauliina: Taivaslaulu 

Rauma Ida: Hävitys  

Rautiainen Petra: Meren muisti, Tuhkaan piirretty maa  

Rinne Liisa: Odotus 

Rintala Heli: Liian ihmeellinen maailma? Asperger-ihmiset kertovat

Rintanen Viivi: Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta    

Ritanen-Närhi Paula: Nykyaikainen kaupunkipuutarha 

Rohas Eeva: Raivo   

Romppainen Katriina: Luokkakokous (novellikirjassa Rakas) 

Roth Anne: Sekundakroppa - Elämäni kilpirauhaspotilaana    

Rouhiainen Elina: Muistojenlukija 

Ruohonen Laura ja Erika Kallasmaa: Otus opus - Runoa ja totta pienistä eläimistä   

Rytisalo Minna: Rouva C., Lempi

Rytisalo Minna ja Kinnunen Tommi: Huokauksia luokasta

Rämö Satu: Rakel, Jakob, Rósa & Björk, Hildur, Talo maailman reunalla 

Saarikoski Sirpa: Kesä kasiysi

Saarinen Satu: Annikin  sota ja rauha 

Saastamoinen Anni: Depressiopäiväkirjat     

Saisio Pirkko: Betoniyö

Salmi Heta: Sininen kaunotar  

Salmi Hyppe: Aaltoja ja asiattomuuksia    

Salmi Veera: Puluboin ja Ponin kirja; Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja

Salminen Sally: Katrina  

Salminen Tuuli: Surulintu  

Salokorpi Sinikka: Turun linnan Tonttu-ukon Jouluihme

Salovaara Aija: Ihan pieniä lintuja   

Sammalisto Iida: Tähtimosaiikki

Sandberg Camilla: Taikametsän joulu  

Save Laura: Paljain jaloin

Savonen Meri: Amandan kolme kesää

Schreck Hanna-Reetta: Säkenöivät ja oikukkaat  

Seppälä Anne: Topi löytöretkillä

Seppälä Rasaliina ja Anu Pensola: Yön äänet

Siistonen Miia: Harri Henttinen: Sieluni värit

Sillanpää Silja ja Marja Siira: Salasaaren salaisuudet  

Silvan Heidi: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos   

Simukka Salla: Musta kuin eebenpuu : Punainen kuin veri : Valkea kuin lumi   

Sinervo Helena: Tykistönkadun päiväperho ; Armonranta

Sirén Mirjami: Kaupunki ilman koteja

Skyttä Jaana: Huvituksen kartanon tytöt   

Soudakova Anna: Mitä männyt näkevät   

Snellman Anja:  Kirjeitä sotapäällikölle, Kaikki minun isäni, Parvekejumalat, Sonja O kävi täällä, Kaikkien toiveiden kylä, Lähestyminen, Syysprinssi, Antautuminen ; Pääoma 

Stammeier Jenni: Tyttö maissipellossa, Anna Jokisen mysteerikuolema 

Stolbow Marianna: Surua se tyttö kantaa    

Storgård Päivi: Keinulaudalla 

Storm Annastiina: Me täytytään valosta  

Strömberg Mikaela: Sophie  

Supinen Miina: Orvokki Leukaluun urakirja

Swan Anni: Kesätarina Joulu-ukosta  

Tahvanainen Sanna: Lohikäärmeunia   

Takala Riikka: Ole hyvä

Talvitie Eveliina: Helga

Tanskanen Riina: Tympeät tytöt   

TaoLin: Kaunis maailma  

Taponen Jaana: Fanny ja Jimmy (novellikirjassa Rakas)

Telkänranta Helena: Millaista on olla koira? 

Tervo Kati: Ukko ja mökki, Ukko, Rapsuta minua ja muita kirjoituksia,  Iltalaulaja  

Teräs Mila: Jäljet, Telma ja kuiskausten koulu 

Tiilikka Elina: Myrsky

Tikkanen Märta: Miestä ei voi raiskata

 Tikkanen Tiina Katriina: Toinen silmä kiinni

Timonen Karoliina: Laina  

Tolonen Tuutikki: Mörköviesti, Mörköreitti,  Mörkövahti

Torikka Mirkka: Rakas katastrofini

Tuokko Kaisu: Yksin, Kosto

Tuominen Ilona: Huutoon vastaa kaiku vain  

Tuominen Taija: Kuningaskobra

Turpeinen Iida: Elolliset   

Turtschaninoff Maria: Maresi. Punaisen luostarin kronikoita     

Tuuri Hanna: Ranta 

Törmänen Katja: Maan tytär,  Karhun morsian 

Törrönen Hannele: Väärin rakastettu - Vanhemman ja aikuisen lapsen ristiriidoista   

Utrio Kaari: Uhritulet,  Aatelisneito, porvaristyttö, Vehkalahden neidot,  Rautalilja,  Vendela, Yksisarvinen 

Vaara Maria: Toinen hengitys   

Vaara Sarianna: Huomenkellotyttö 

Vainio-Korhonen Kirsi: Musta-Maija Ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa     

Vala Vera: Suden hetki  

Valkama Johanna: Tervahovi, Kuningatarlaiva, Katariinanpyörä, Jäävuonon ruusu, Kaukosaarten Aino, Linnavuoren Tuuli, Itämeren Auri 

Valkama Meri: Sinun, Margot  

Vallinkoski Noora: Perno Mega City 

Valtonen Hilja: Vaimoke ja Hätävara   

Vanhatalo Pauliina: Keskivaikea vuosi,  Pitkä valotusaika,  Korvaamaton

Varila Jenni: Hullu koiramuija

Vasantola Satu: Kun isä osti Merenkurkun, Kaikki kadonneet    

Venho Johanna: Ensimmäinen nainen,  Syntysanat  

Virtanen Leena: Fredrika!  

Virtanen Marja Leena: Verho 

Vuorela Seita: Lumi,  Viima   

Vuori Kristiina: Kuningattaren lemmikki, Tulppaaneja kuninkaalle, Viipurin valtiatar, Filippa, Neidonpaula; Disa Hannuntytär; : Siipirikko; Näkijän tytär ; Kaarnatuuli

Vuori-Kemilä Anne: Maahan viilletty raja, Mustaa jäätä

Vuoristo Sari: Etäisyys linnuntietä 

Vähäaho Anu: Niin kauan kuin voit rakastaa, En voi sua unhoittaa poies 

Väisänen Tuula: Houkka - Helgi Hansintyttären elämä   

Waris Helena: Nuorgamin vettä

Westerholm Pia: Poikani Vimma

Åkerman Kaisa: Hajusteentekijän tytär 

Toivottavasti listalta löytyy sinulle lukuvinkkejä ja luettavaa :)

Pertti Lassila: Armain aika

Mitä muistot ovat, ei niistä ole juuri mihinkään, ja silti ne tahtoo pitää tallessa. Muisto on ryppyinen paperi, johon tavara oli kääritty, mutta tavara on hävinnyt kuin lapsena saatu syntymäpäivälahja. Sitä ei ole olemassa.

Pertti Lassilan Armain aika pienoisromaanissa elettiin sotien jälkeistä aikaa. Kirjassa oli kesäaika vastakohtana sota-ajoille, joita kirjassa muisteltiin. Perheen isoisä oli hyvin menestynyt työelämässä, ja menestys jatkui edelleen 75-vuotiaana. Maallista mammonaa oli kertynyt mukavasti, mutta avioliitto oli pettymys. Avioero ei tullut heidän piireissä kysymykseen. Nyt vaimo oli kuollut ja haudattu. Mutta sillä ei enää ollut mitään merkitystä isoisälle, hän oli omasta mielestään vanha.

Tänään ihminen elää, huomenna on vainaja, ja vainajaa ei ole, se on pelkkä sana sille ihmiselle, jota ei ole olemassa. Kun ihmisestä tulee vainaja, hän menettää  oikeutensa, yksilöllisyytensä, omaisuutensa, mielipiteensä, tietonsa, tunteensa, muistinsa eikä ole kukaan, ja silti maailma pysyy ennallaan.

Toinen kirjan henkilö oli Eila, perheen tyttö, joka menetti sodille kaksi miestä, poikaystävänsä ja aviomiehensä. Eila ei voinut pitkään surra, sillä hän odotti lasta ja hänen täytyi jaksaa poikansa vuoksi. Poika, Kimmo, oli kirjan kolmas henkilö. Hän menetti sodalle isänsä, jota ei ehtinyt tuntemaan. Isoisä, äiti ja poika elivät samassa asunnossa ja olivat viettämässä kesälomaa huvilalla.

En tiedä mitä hänelle tapahtui, minkälainen tilanne oli ollut. En tahtonut tietää siitä mitään. Inhosin sotaa, vihasin sotilassanoja, joita ihmiset ja sanomalehdet papukaijoina toistelivat, inhosin sotaväkeä, sitä hulluutta, sitä tappamista ja silpomista.

Pertti Lassilan Armain aika teos kutoo kesäisen kuvan, jossa elämä nähdään sodan jälkeisillä silmillä. Sota-aika verrattuna nykyaikaan. Eletty elämä ja nykyaika. Muistot ja nykyaika. Nykyaika ja tulevaisuus. Tulevaisuus on Eilassa ja Kimmossa. Eila on edelleen nuori ja elämä voi tuoda kaikenlaista uutta, jopa uuden miehen ja lapsia. Kimmo elää vielä lapsen elämää uteliain silmin. Armain aika kuvaa sukupolvien mahdollisuuksia tässä ja nyt hetkessä, jossa kuolema on vielä vahvasti läsnä, mutta auringon paistaessa elämällä on mahdollisuus yllättää.

Pertti Lassila, Armain aika ***
Teos 2015
s. 148


Armain aika teos on vuoden 2015 Finlandia-ehdokas.
Muut ehdokkaat:
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Kari Hotakainen: Henkireikä
Panu Rajala: Intoilija
Markku Pääskynen: Sielut
Laura Lindstedt: Oneiron
Kuolema-teema on vahvasti läsnä näissä ehdokaskirjoissa. 

Katjan bloggaus
Jennin bloggaus