maanantai 6. helmikuuta 2023

Anni Blomqvist: Meren voimia vastaan

 



Onko tupa tosiaan näin suuri, näin valoisa ja lämmin? Maija seisoo lapsuuskotinsa tuvan ovella. Asuttuaan viikkokausia navetassa ja vaellettuaan tuntikausia jäätä pitkin hän on kuin häikäistynyt tästä ihanuuksien ylenpalttisuudesta joka nyt on silmien edessä. Vihdoinkin hän on päässyt satamaan. Mutta kuolemanväsyneenä.

Anni Blomqvistin neljäs Myrskyluoto-sarjan kirja Meren voimia vastaan jatkoi edellisen kirjan traagisista tapahtumista, jossa Maijan ja Jannen koti paloi tulipalossa ja perhe joutui navettaan asumaan, kunnes apujoukot pääsivät auttamaan heidät jäätyneen meren kautta Maijan lapsuudenkotiin. Oli vähällä, että perhe olisi paleltunut kuoliaaksi harvassa navetassa. Ruokaa oli niukasti, vaatteita ei juuri ollut ja lehmätkin olivat ummessa.

- Tänään meillä on sauna, ja huomenna on pestävä pyykki. Sitten te olettekin valmiit muuttamaan pikkutupaan. Maijan täytyy päästä omille askareilleen, se on paras tapa saada elämä raiteilleen.

Maija ja Janne muuttivat lapsineen, joihin kuuluivat Maria, August, Sigfrid, Hindrik ja Gabriel, lapsuudenkodin lähellä olevaan pikkutupaan. He halusivat mahdollisimman pian päästä rakentamaan uuden kodin, vaikka velkataakka kasvoi sen vuoksi entisestään. Simskälassa olivat naapurit ja sukulaiset lähellä, ja he kaikki auttoivat hätään joutunutta perhettä talven yli sen mukaan kuin pystyivät.

Talven lumet ja kevätsateet ovat pesseet pois ällöttävän hajun jonka Maija tulipalosta muistaa. Sittenkin tekee kipeää, kun hän raivaa ja kantaa, kaivelee ja vääntää kaikkea sitä mitä palopaikalle on jäänyt, jotta uudelle rakennuspuulle tulisi puhdasta tilaa.

Maija ja Janne olivat muuttaneet naimisiin mentyään Myrskyluodolle torppareiksi. Ensimmäisenä kesänä he rakensivat tuvan itselleen. Tuo tupa kaikkine rakkaine muistoineen, tarvikkeineen, huonekaluineen, vaatteineen paloi poroksi tulipalossa. Rakentaminen ei ollut helppoa saaressa, jonne kaikki tarvikkeet piti rahdata veneillä. Myös apuvoimat tarvitsivat yöpymispaikat ja ruokaa, jota oli niukasti. Yksinkertainen elämä oli muuttunut vielä yksinkertaisemmaksi ja velkataakka painoi Maijan ja Jannen harteita.

Mikään minkä hän tietää ei ole niin vaihteleva kuin meri. Se voi levätä niin sileänä, aivan kuin peililasi. Ja raju se voi olla, niin että hän vapisee ytimiä myöten sen vihan nähdessään.

Kaikista ei ole saariston asukkaiksi, ei varsinkaan yksinäisen saaren asukkaiksi, saaren, jolla ei ollut muita asukkaita kuin Maijan ja Jannen perhe. Sitten tapahtui se kamalin onnettomuus kaikista. Voiko elämää jatkaa sen jälkeen, kun oma rakas on poissa. Miten Maijan ja lasten elämä järjestyi, kun Janne ei ollut enää tukena ja turvana?

Anni Blomqvistin Meren voimia vastaan on valtavan koskettava ja traaginen tarina saaristolaisperheestä, joka eli keskellä merta yksinäisellä Myrskyluodolla.


Anni Blomqvist, Meren voimia vastaan

suom. Liisa Ryönä

Gummerus  1976

s. 165

I kamp med havet 1971 

Myrskyluoto-sarja 4. osa

1800-luku

Saaristolaiselämä

 

Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle

Anni Blomqvist: Luoto meressä

Anni Blomqvist: Maija

Anni Blomqvist: Meren voimia vastaan

Anni Blomqvist: Hyvästi Myrskyluoto

lauantai 4. helmikuuta 2023

Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut

 


"Tuo on kotirauhan häirintää, mä ilmotan teidät poliisille", äiti sanoi ja lisäsi: "Ai murhasinko mä mun miehen? Senkö te haluatte kuulla?"

Joonatan Tolan toinen romaani Hullut ihanat linnut jatkaa lapsuuskertomusta esikoiskirjan, Punainen planeetta, hengessä. Teokset ovat osa sarjaa, jossa kirjailijan oma elämäntarina tulee esille, mutta sisältäen kaunokirjallisia elementtejä ja tarinointia.

"Ihan sama jos ammutte mut", äiti sanoi jatkoi ja näpräsi sylissään pitelemänsä mekon nappeja. "Menkää kaivamaan pihalle monttu, tai parempi jos kaivatte saman tien viisi kuoppaa."

Punainen planeetta loppui isän itsemurhaan. Hullut ihanat linnut teoksessa MS-tautia sairastava äiti yritti surun läpi toimia huoltajana neljälle alle kymmenvuotiaalle lapselleen, mutta siinä kävi toisinpäin. Lapset olivat äitinsä hoitajia ja kuljettivat pyörätuolissa istuvaa äitiään polille, kuntoutukseen ja muihin menoihin. Syöttivät, huolehtivat lääkkeiden otosta jne. Sossun tädit kävivät lähinnä pelottelemassa huostaanotoilla ja lasten erottamisella toisistaan ja äidistään. Yksi vinkki heillä oli surevalle leskelle, joka yritti pärjätä olemattomilla tuloilla: Hanki mies itsellesi. 

Yhtäkkiä rymysimme äidin kanssa vessaan ja ovi lukkoon, Markku hakkasi ovea, avatkaa tai hän tulee läpi! Avatkaa sattana tai hän hakee Mersun takakontista bensakanisterin!

Äiti hankki miehen itselleen Sossun tätien toivomuksesta, Markun. Juopottelevan, rahansa pelaavan huijarin, joka omat rahansa pelattuaan vaati äidin rahatkin itselleen ja kaivoi kolikot lasten säästöpossuista. Pahinta oli, että myös väkivalta tuli kuvioihin mukaan. Miehestähän piti päästä eroon... 

Joonatan Tolalla on mainio komiikan taju tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka tilanteet olivat miten roiseja tai surkuhupaisia tahansa, niin Tolalla on ollut taito kaivaa niistä hauskuutta tai mustaa huumoria. Teoksen tilanteet olivat sirkusmaisen lennokkaita ja vauhdikkaita. Perheessä elettiin vailla rajoja, mutta rakkautta oli niidenkin edestä. Äidin taudin pahetessa tilanne vaati jo lasten huostaanottoa, mistä voit lukea tarkemmin kirjan sivuilta.

Joonatan Tolan romaani Hullut ihanat linnut vei mukaansa kirjailijan rikkinäisiin lapsuusmuistoihin tragikomiikan keinoin. Tällä kertaa estradin päätähtenä loisti perheen äiti, kun Punaisen planeetan päätähtenä toimi isä.

 

Joonatan Tola, Hullut ihanat linnut *****

Otava 2023

s. 217

Muistelma

MS-tauti

Lasten huostaanotto 

 

Joonatan Tola: Punainen planeetta


torstai 2. helmikuuta 2023

Vesa Haapala: Alexis

 


Alkupuolen viime vuotta vielä opiskelin, mutta ei se enää maistu, tiedän sen, vaistoni on pitkään johtanut kirjoittamiseen. Vaikka on tovereitteni keskustelu täynnä innostusta, ei se kutsu. Näyttämöllä pelattavien kappaleiden maailma senkin edestä: pian on pöydällä seuraava osotelmani, Karkurit, lähtövalmiina.

Vesa Haapalan teos Alexis kertoo Suomen kansalliskirjailijasta, Aleksis Kivestä eli Alexis Stenvallista (1834-1872).  Aleksis Kivi on tullut tutuksi varsinkin pääteoksestaan Seitsemästä veljeksestä, jota luettiin kouluaikana. Kirjailija sai Seitsemän veljestä teoksestaan vaatimattomat 700 markkaa, joista annettiin kielen tarkastajalle sata markkaa. Kirjailija oli tuossa vaiheessa velkaantunut joka puolelle ja odotti siksi kirjalleen suurta menestystä. Kriitikoiden teilaukset johtivat lopulta siihen, että Alexis ei ehtinyt nähdä pääteoksensa menestystä.

Joskus uneksiessani painan pääni hänen povelleen, kunnes muistan taas ihmisten sanat: Leipäsus, susipari. Ja tällainen on laki: Jos naimaton mies naimatonta naista nussii, on se kymmenen talarin sakko miehelle ja naiselle viiden. Ja neljännestä kerrasta eteenpäin mieheltä kahdeksankymmentä talaria varvi ja naiselta neljäkymmentä.

Alexis asui Charlotta Lönnqvistin luona, ja hän oli velkaantunut vuosien mittaan myös Charlotalle. Ilmeisesti 15 vuotta vanhempi Charlotta odotteli vuosien varrella kosintaa, mutta sitä ei kuulunut. Lopulta kirjailijan alkoholisoiduttua pahasti, Charlotta ei voinut pitää häntä mökissään asumassa. Kirjailija sairastui myös mieleltään.

Tulin pihaan ja kuulin jonkun liinoja viikkaavista tytöistä sanovan: On se komia takissaan mutta semmoinen säikky ja töppö se on, ylioppilas, ota siitä selvää. 

Alexis oli varsinkin loppuvuosinaan hyvin ihmisarka. Hän ei mennyt esimerkiksi näytelmänsä, Lea, ensi-iltaan ja perui muitakin menojaan. Ihmisarkuus paheni juopottelun lisäännyttyä ja luettuaan ikäviä arvosteluja teoksistaan. Myös vaatimattomat tulot ja velkaantuminen aiheuttivat lisähuolta, joka unohtui vain juomalla pään täyteen. Humalatila vei estot ja arkuuden. Kirjailijalla oli kyllä hyviä kavereita, jotka kannattelivat häntä ja kannustivat kirjoittamaan, sillä heidän mielestään Alexis oli valtavan lahjakas kirjoittamaan tarinoita.

Pimeitä häpeän päiviä... Jälleen sama kuin viime keväänä, pahempaa vain... Kuka tietää, missä rymysin ja kenen seurassa... 

Vesa Haapalan Alexis kertoi kirjailija Aleksis Kiven elämäntarinan ja toi esille kirjailijan vaikeudet saada suomen kielisen tuotantonsa  julkaistavaksi ja luettavaksi suomen kielisille ihmisille. Tämän päivän näkökulmasta Kiven tuotanto olisi ollut huikea menestystarina keneen tahansa kirjailijaan verrattuna, mutta omana aikanaan hän oli syrjitty ja haukuttu sepustelija. Seitsemän veljestä oli jopa kolme vuotta julkaisukiellossa.

Vesa Haapalan Alexis kertoi surullisen kauniin tarinan suomen kielisestä kirjailijasta.  Alexis Stenvall oli suomen kielisten kirjailijoiden edelläkävijä, jonka teokset elävät ja ne tunnetaan tänäkin päivänä, ja niiden merkitys on ollut todella tärkeä asia suomalaisten identiteetille ja itsenäisyydelle: Seitsemän veljestä, Nummisuutarit, Lea, Kihlaus, Kullervo. Viisitoista näytelmää ja yksi romaani, runoja, tarinoita ym.

 

Vesa Haapala, Alexis

Otava 2023

s. 357

1800-luku

Aleksis Kiven elämä ja hänen kirjallinen tuotantonsa

tiistai 31. tammikuuta 2023

Anni Blomqvist: Maija (16 Klassikkohaaste)

 


Maija on pakahtumaisillaan onnesta että saa olla kotona, että saa puuhata oman pesueensa parissa ja käyttää omia tavaroitaan. Tällä hetkellä häntä ei yhtään häiritse se, että tulevaksi talveksi on niukasti ruokaa ja tarvikkeita sekä heitä itseään että elikoita varten. Kaikki vaikeudet ovat poispuhalletut, hän hyräilee laulua täysin unohtaen miten kurja lauluääni hänellä oikeastaan on.

Anni Blomqvistin kolmas Myrskyluoto-sarjan kirja on nimeltään Maija. Maija on sarjan päähenkilö, kalastajan vaimo Ahvenanmaan saaristosta. Edellisessä teoksessa, joka oli nimeltään Luoto meressä, Maija meni lastensa ja elikoiden kanssa Simskälaan, vanhempiensa luokse sotaoloja pakoon, ja Janne pakeni mantereen puolelle, ettei joutunut sotaan väärälle puolelle.

On kauhistuttavan hiljaista, Maijan kädet vapisevat niin että on vaikea saada otetta talikynttilästä uuninreunustalla. Lopulta hän saa siihen tulen ja kohottaa kynttilänjalan valaistakseen ympäristön. Vuodeverho on vedetty toisen sängyn eteen. Ne ovat menneet sinne piiloon, hän ajattelee helpottuneena.

- Missä Mikael on?

Maija koki elämänsä pahimman menetyksen, kun hänen lapsensa hukkui kodin lähistöllä mereen leikin tiimellyksessä.  Lapset olivat keskenään leikkimässä, Maija pyykäämässä ja hoitamassa elikoitaan, Janne hakemassa ruokaa elikoille, kun onnettomuus tapahtui, onnettomuus, joka on joka vanhemman painajainen, lapsen kuolema. Niin tarpeeton ja niin turha. Meri antaa ja meri ottaa.

Kun Maija taas pääsee jaloilleen, tuntuu kuin hän olisi ollut pitkän aikaa erossa arkielämästä. Kuitenkin hän on ollut aivan sen keskessä ja pahimmasta väsymyksestä toivuttuaan seurannut sitä koko ajan.

Lapsen kuolema ja uuden lapsen, Gabrielin, syntymä veivät Maijan henkiset ja ruumiilliset voimat kokonaan. Avuksi tuli onneksi Vallborg-kummi, joten Maija sai rauhassa levätä ja koota voimiaan. 

Lasten iloksi Janne toi tuomisinaan matkalta rihvelitaulun. Maija yllättyi Jannen kirjoitustaidosta, sillä hän ei itse osannut kirjoittaa. Nyt Janne oli päättänyt opettaa vanhimmat lapset kirjoittamaan. Kinkereillä vaadittiin, että kaikki osasivat lukea, mutta kirjoittaminen oli vain harvojen taitoja.

Elämä saarella, jossa meri velloi valtoimenaan, toi päiviin iloa ja toisinaan suruja ja menetyksiä. Sairaudet hoidettiin itse. Kun Maijan vanhin lapsi Maria sai suuhunsa paiseen, sen päälle laitettiin iilimato. Iilimatoja pidettiin purkissa, sillä ne söivät haavojen mädät ainekset pois. 

Ikävimpiä tapahtumia olivat tulipalot. Tulipaloissa yleensä menetettiin koko omaisuus ja lainat vain jäivät jäljelle. Joulunalusaika Gabrielin syntymän jälkeen oli ikävä, kun Maijan ja Jannen perhe menetti kotinsa ja joutui asumaan navettaan. Talvimyrskyjen jälkeen Maijalla perheineen oli edessä jälleen muutto Maijan lapsuuskotiin  Simskälaan. Sitä ennen piti pelätä, että he kuolisivat talven hyytävään kylmyyteen tai nälkään.

Anni Blomqvistin Maija teos toi esille sydämeen sattuvia tapahtumia Myrskyluodolta.

 

Anni Blomqvist, Maija

suom. Liisa Ryömä ja Björn-Christer Lindgren

Gummerus 1976

s. 157

Maja 1970 

Myrskyluoto-sarja 3. osa

1800-luku

Ahvenanmaan saaristo

 

Anni Blomqvist: Tie Myrskyluotoon

Anni Blomqvist: Luoto meressä

 


 

Kirjabloggaajien 16. klassikkohaasteen vetäjänä toimii Tiina Kirjaluotsi-blogista. Kiitokseni Tiinalle vetovastuusta.

 

Klassikkohaasteisiin lukemani kirjat:

1. Émile Zola: Nana

2. Veijo Meri: Manillaköysi

3. Maria Jotuni: Huojuva talo

4. Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa

5. Aila Meriluoto: Peter-Peter

6. Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia

7. Ken Keysey: Yksi lensi yli käenpesän

8. Timo K. Mukka: Tabu

9. Hannu Salama: Juhannustanssit

10. D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja

11. Lasse Sinkkonen: Solveigin laulu

12. Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä

13. Juhani Aho: Rautatie

14. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan 

15. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys 

16. Anni Blomqvist: Maija

perjantai 27. tammikuuta 2023

Tuukka Hämäläinen: Pakko - Kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea

 


Päässäni pyörii loputon mylly: olen likainen, olen likainen, olen likainen... Pakene, keksi jokin tekosyy, mene pesemään itsesi, pese kaikki vaatteet, pakene! Olet likainen etkä koskaan selviä tästä!

Tuukka Hämäläinen kirjoittaa tietoteoksessaan Pakko omasta kokemuksestaan OCD:n kanssa. Elämä nuoruudesta lähtien on ollut elämää pakko-oireiden kanssa, johon on kuulunut hillitöntä itsensä pesemistä, sillä pakko-oireinen ajattelu on pyörinyt lian ympärillä. Hänen  elämäänsä on kuulunut myös jatkuvaa ovien ja hellanlevyjen tarkastelua moneen kertaan. OCD:n kuuluu paljon muutakin, ja Hämäläinen on koonnut aiheesta omakohtaisen kokemuksensa lisäksi paljon tutkimustietoa, asiantuntijoiden haastatteluja sekä eri sairastuneiden kokemuksia OCD:stä.

Entä jos käsillesi meni pissaa? Entä jos kätesi osui vahingossa vessanpönttöön? Entä jos pesitkin kätesi huolimattomasti? Entä jos käytit liian vähän saippuaa ja kädet eivät tulleet puhtaiksi? Entä jos käytit liian paljon saippuaa, etkä huuhtonut sitä kunnolla? Entä jos... Entä jos...

Hämäläinen haluaa, että ymmärretään, mitä hänen ja muiden sairastuneiden päässä tapahtuu, kun pakkoajatukset valtaavat mielen, sillä pakkoajatus ja sen aiheuttama tunne vahvistuvat joka kerta, kun pakkotoiminta suoritetaan.

Pakko-oireista kärsiviä on Suomessa arviolta 110 000-165 000. Kirja toimii hyvin esimerkkinä pakko-oireisesta elämästä ja siinä on runsaasti tutkimustietoa ja asiantuntijoiden kokemuksia sairauden hoidosta. Hämäläinen on omistanut kirjansa terapeutilleen.

Kirjan ansiosta ymmärrän nyt enemmän erästä entistä työkaveriani, joka pesi kauan ja hartaasti käsiään. Käsien pesu on siis se, mikä näkyi ulospäin, mutta pään sisäinen myllerrys ja pakko-ajatukset eivät näy ulospäin. 

OCD eli pakko-oireinen häiriö on mielen sairaus, johon kuuluvat pakkotoiminnat. Se luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Tuukka Hämäläinen kertoo omakohtaisessa kirjassaan, Pakko, omista ja muiden sairastuneiden OCD-kokemuksista.


Tuukka Hämäläinen, Pakko - Kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea

Like 2023

s. 287 + kiitokset + Apua ja tukea + Lähteet 8s.

Tietokirja

OCD

Mielen sairaus


 

keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Lisa Jewell: Yöhön kadonnut

 

 

Teinivanhemmat yhä kateissa juhlaillan jäljiltä

Brittiläisen Lisa Jewellin jännityskirja Yöhön kadonnut vei nuorisomaailmaan. Kirjan yhtenä kertojana toimi 19v. Tallulah, joka katosi oudosti baari-illan jälkeen. Myös hänen poikaystävänsä katosi samalla reissulla. He olivat juhlistamassa Tallulahin sosiaaliopintoja. Baarista he olivat jatkaneet erään tuttavansa kotiin. Mukana oli muitakin nuoria. Tallulahin äiti Kim hoiti heidän pientä lastansa. Kim oli kirjan toinen kertoja.

Sinä et nähnyt, millä ilmeellä hän äsken katsoi minua portaista. Sinä et tiedä, miten hän katsoo minua, kun et ole paikalla. Miten hänen äänensä muuttuu kovaksi kuin kivi, miten hänen silmänsä poraavat lävitseni kuin lasersäteet. Sinä et tosiaan tiedä.

Kirjan kolmas kertoja oli Sophie, joka oli muuttanut samalle asuinseudulle avomiehensä kanssa. Sophie kirjoitti dekkareita, mutta muuton jälkeen hän ei pystynyt keskittymään kirjoittamiseen. Heti kohta muuton jälkeen hän kuuli vuotta aiemmin kadonneista teinivanhemmista Tallulahista ja Zackista. Pian hän oli tutustunut Kimiin ja uppoutui katoamiseen entistä syvemmin. Oliko kenties Zack tehnyt jotain Tallulahille ja itselleen? Mutta miksi? Joku varmasti tietäisi jotain tapahtuneesta, joku joka oli juhlissa mukana.

"Haluan täältä heti pois. Minä haluan mennä kotiin. En voi olla täällä, en Zachin kanssa, en hänen... Ja täällä oon hämähäkkejä. Kiltti. Päästä minut ulos. Minä en voi... Täällä on..."

Lisa Jewellin psykologiinen trilleri Yöhön kadonnut uppoutui nuorten maailmaan ihastumisineen ja rakastumisineen.

 

Lisa Jewell, Yöhön kadonnut

suom. Karoliina Timonen

Wsoy 2022

s. 524

The Night She Disappeared 2021

Psykologinen trilleri

 

Jewell Lisa: Joka askel jonka otat
Jewell Lisa: Sitten hän oli poissa
Jewell Lisa: Löysin sinut
Jewell Lisa: Näkymätön tyttö 
Jewell Lisa: Yöhön kadonnut

 

 

 

maanantai 23. tammikuuta 2023

Sofi Oksanen: Puhdistus (2000. postaus)

 


Hitaista lauseista kävi selväksi, että tyttö oli ollut matkalla Tallinnaan autolla illalla jonkun kanssa ja sen jonkun kanssa oli tullut riitaa ja se joku oli lyönyt tyttöä ja tyttö oli lähtenyt karkuun.

Sofi Oksasen Finlandia-kirjapalkinnon voittanut teos Puhdistus on toinen osa trilogiassa, jonka aloitti Stalinin lehmät. Kolmas trilogian teos on nimeltään Kun kyyhkyset katosivat.

Puhdistus jatkoi samojen teemojen linjalla Viron menneisyydestä, johon kuului saksalaisten miehitys ja sen jälkeen venäläisten miehitys, mutta myös 1990-luvun ihmiskaupasta, johon naisten ikävä hyväksikäyttö liittyi.

Kirjan päähenkilö oli Aliide Truu, joka koki kommunismin ja Neuvostoliiton mehityksen aikana väkivaltaa kyseiseen puolueeseen kuuluvien henkilöiden taholta. Myös sisko ja tämän tyttö joutuivat kokemaan väkivaltaa, samoin kuin kaikki naiset, joita hän tiesi. Heidän miehensä olivat piilossa metsissä.

Pelastaakseen itsensä ja kotitalonsa, Aliide teki petoksen. Petokseen vaikutti myös rakkaus ja mustasukkaisuus siskon miestä kohtaan, jonka perheen Aliide lopulta hajotti. Sisko lapsineen vietiin Neuvostoliittoon. Vanhemmat oli viety jo aiemmin. Eikä heistä kuulunut sen jälkeen mitään.

Aliide ei voinut ymmärtää, miten valokuva hänestä ja Ingelistä oli ilmestynyt Zaran käteen. 

Aliiden pihalle ilmestyi eräänä päivänä nuori tyttö, joka oli Aliiden siskon lapsenlapsi. Tyttö oli selvästi hädissään ja pelkäsi takaa-ajajia. Tytön nimi oli Zara ja hän suunnitteli lääkäriksi opiskelemista. Hankkiakseen opintorahoja hänet oli houkuteltu Saksaan töihin. 

Zara oli joutunut ihmiskaupan uhriksi. Hän oli joutunut erittäin pahojen rikollisten uhriksi, jotka tekivät julmaa väkivaltaa uhreilleen. Zaran kehoa oli tikattu usein. Hän oli mustelmilla ja ruhjottu. Hänen fyysinen ja psyykkinen terveytensä oli hakattu tohjoksi. Silti hän pakeni heti tilaisuuden tullen. Isoäiti oli antanut kotitalonsa osoitteen ja pyytänyt käymään hänen siskonsa Aliiden luona Virossa.

Täällä päivää ja yötä ei erota toisistaan. Kaipaan auringonnousua peltojen yllä. Kuuntelen lintujen tepsuttelua katolla ja ikävöin tyttöjäni. Onkohan yksikään ystävistäni enää elossa.

Kirjan kolmas kertoja oli Hans Eerikinpoika Pekk, jota Aliide piilotteli kotitalossaan vuosikausia. Hans oli mies, jota Aliide oli rakastanut heti ensi silmäyksestä, mutta Hans rakasti hänen siskoaan Ingeliä. Lopulta Aliide sai erotettua rakastavaiset toisistaan. Hans oli vain yksin hänen. Mutta miksi Hans ei rakastanut häntä?

Sofi Oksasen monipolvinen Puhdistus aukoi Viron väkivaltaisen menneisyyden salat auki 1930-luvulta siihen asti, kun venäläiset miehittäjät poistuivat ja Viro itsenäistyi. Viron historiaan linkittyi 1990-luvun julma ihmiskauppa. Sekä Aliide, Zara ja muut suvun naiset olivat hyväksikäytön uhreja. Naisten hyväksikäyttö ei ole hävinnyt ajan kuluessa mihinkään, ei Virosta eikä mistään muualtakaan maailmasta.

Tämä kirja kertoi julmuudesta, mitä politikointi teki Viron ihmisille 40-50-luvuilla, ja mitä ihmiskauppa teki naisille 1990-luvulla.


Sofi Oksanen, Puhdistus *****

Wsoy 2008 kymmenes painos

s. 375

Viron historia 1930-90

Rikosromaani

 

Finlandia-palkinto 2008

Runeberg-palkinto 2009

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 2010

The European Book Price 2010

ym. kirjallisuuspalkintoja

Sofi Oksanen: Norma
Sofi Oksanen: Baby Jane
Sofi Oksanen: Koirapuisto
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät 


 


perjantai 20. tammikuuta 2023

Sofia Chanfreau: Kirahvin sydän on tavattoman suuri

 


Kaukana aavalla merellä, joka saattaa olla juuri sama meri jota sinäkin ajattelet, on saari, joka saattaa olla juuri sama saari jota ajattelet nyt. Saari on kirahvin muotoinen, ainakin ylhäältäpäin tai kartalta katsottuna, jos käyttää vähän mielikuvitusta. 

Sofia Chanfreaun ihastuttava lastenkirja Kirahvin sydän on tavattoman suuri sai vuoden 2022 lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia-palkinnon. Ihana, ihana kirja. Tarina on satumainen mielikuvitustarina, jossa on seikkailua, tunteita ja tunnelmaa upeasti kuvitettuna. Tosin olisin toivonut, että kuvat olisivat värikkäämpiä. Vain kansikuvassa on väriä.

Joskus hän kysyi isältä, millainen äiti oli ollut, miksei äiti asunut heidän luonaan ja missä äiti oli. Mutta isä vastasi aina lyhyesti, eivätkä vastaukset kuulostaneet siltä kuin ne olisivat totta. Sitä paitsi pilvet isän pään päällä alkoivat jyristä ja tiputella pisaroita joka kerta kun äiti tuli puheeksi. Niinpä Vega ei enää viitsinyt kysellä. 

Kirjan päähenkilö oli melkein 10-vuotias Vega, joka asui kahdestaan isänsä kanssa, tosin isä ei halunnut kuulla puhuttavan eläimistä, jotka asuivat heillä. Isä ei halunnut puhua myöskään äidistä mitään. Hupsu isoisäkään ei halunnut puhua äidistä mitään, mutta hän näki myös kaikki ympärillä olevat eläimet ja hassut olennot. Isoisä oli Vegan äidin isä. Isoisä asui hauskassa talossaan, joka muutti koko ajan muotoaan.

Vega oli löytänyt norsun. Sen, joka oli tallonut herkästi särkyvät posliinit ja tehnyt tuhojaan isän sydämessä. Viola. Mistä se nainen oli tullut? Mitä hän halusi?

Isän seurustelu Violan kanssa oli Vegasta tosi ikävää. Hänestä tuntui, että isän sydän oli jäätynyt, ja Viola jäädytti isää koko ajan enemmän. Sitten hän keksi, että hänen pitäisi löytää oma äiti, jotta isän sydän sulaisi. Ei muuta kuin suunnitelmat pystyyn vauhdikkaasti ja äitiä etsimään. Mukana mysteerin ratkaisemisessa olivat myös Nelson ja hänen koiransa Floora. 

Sofia Chanfreaun sympaattinen lastenkirja Kirahvin sydän on tavattoman suuri kertoi villistä seikkailusta ja tunteisiin käyvän mysteerin ratkaisusta suurella sydämellä.

 

Sofia Chanfreau, Kirahvin sydän on tavattoman suuri ***** 

Suom. Outi Menna *****

Kuvitus Amanda Chanfreau ***** 

S & S 2022

s. 209

Giraffens hjärta är ovanligt stort 2022 

Lastenkirja

Finlandia-palkinto 2022

 

keskiviikko 18. tammikuuta 2023

Kirjahaaste

 



Tämä hauska kirjahaaste tuli vastaan Kirjaimia-blogista ja Ankin kirjablogista.

 

1. Kuinka monta kirjaa on liikaa kirjasarjan sisällä?

Tykkään sarjoista. Sarjan lukemisen voin lopettaa sitten, kun itse haluan. Minusta sarjoissa ei ole liikaa kirjoja. Tsemppiä sarjojen kirjoittajille.

Yksi hauskimmista lastenkirjasarjoista on Veera Salmen Puluboista kertova kirjasarja (esim. Puluboi = Agentti NollaBullaNolla ja kamukiemulat). On tullut luettua kyseistä sarjaa monet kerrat lapsikuuntelijoille, ja kuuntelijat nauravat Puluboi-kirjoille ihan kippurassa.

 

2. Mitä mieltä olet jatkojännäreistä?

Jatkojännärit ovat aivan mahtavia. Odotan monen eri dekkarisarjan jatkokirjoja tänäkin vuonna.

 

3. Kovakantinen vai pokkari?

Kumpikin käy. Yleensä lainaan kirjat kirjastosta ja sieltä kovakantisia, jos mahdollista, mutta olen lukenut mm. Victor Hugon Kurjat pokkariversiona. Siinä oli 971 sivua. Sitä oli hankala lukea, koska teksti oli todella pientä.

Matkoilla pokkarit ovat hyviä, kun ne ovat kevyempiä, eivätkä vie kovasti tilaa.

 

4. Suosikkikirja?

Victor Hugon Kurjat on suosikkikirjani. Ottaisin sen mukaan vaikka autiolle saarelle.

 

5. Kirja, josta pidät vähiten?

En tiedä, enkä ole lukenut sitä. En tykkää kirjoista, joissa soditaan koko ajan. Jos en tykkää kirjan alusta, lopetan sen lukemisen melkein heti. Ehkäpä se oli joku koulukirjoista, joka oli pakko lukea. En kannata romaanien pakkolukemista kouluissa. Kirjoissa on valtavasti vaihtoehtoja, joten suppeasti määritelty lista "pakkolukeakirjoista" on erittäin outoa nykypäivänä.

 

6. Kolmiodraamat, kyllä vai ei?

Tottakai kyllä. Kolmiodraamat yllättävät oikeassakin elämässä.

 

7. Viimeisin kirja, jota vain et voinut lukea loppuun?

Rakkaudella, Tove. Teksti ei vain imaissut mukaansa.

 

8. Kirja, jota tällä hetkellä luet?

Luen tällä hetkellä Anni Blomqvistin Myrskyluoto-kirjasarjaa. Siihen kuuluu viisi teosta. Uskomaton selviytymistarina yksinäiseltä saarelta. Tämä sarja on ollut pitkään lukulistallani ja se oli äitini lempparisarja. Nyt tiedän miksi.

 

9. Viimeisin kirja, jota suosittelit jollekin?

Kirjoja tulee suositeltua blogissa ja somessa miltei päivittäin.

 

10. Vanhin kirja, jonka olet lukenut?

Raamattu ja Katekismus on tullut luettua. Blogista löytyy muutama 1800-luvulla ilmestynyt teos mm. Emil Zolan Naisten paratiisi ja Nana, Victor Hugon Kurjat ja Dostojevskin Vanhan ruhtinaan rakkaus.

 

11. Uusin kirja, jonka olet lukenut? 

Uusin kirja, jonka olen lukenut on Tuula Väisäsen historiallinen teos Houkka, Helgi Hansintyttären elämä. Kertoi nuoren tytön kasvukertomuksen 1400-luvun Räävelistä.

 

12. Suosikkikirjailija?

Yksi vaikuttavimmista suosikkikirjailijoistani on aina ollut Toni Morrison, jonka teos nimeltään Minun kansani, minun rakkaani on uskomattoman hieno. 

 

13. Kirjojen ostaminen vai lainaaminen?

Mieluummin lainaan kirjat kirjastosta, kuin ostan kaikki lukemani kirjat, sillä luen paljon, eivätkä kaikki lukemani kirjat mahtuisi meille. Ostan kyllä kirjoja lahjaksi läheisilleni, joskus myös itselleni.

 

14. Kirja, josta et pitänyt, mutta kaikki muut pitivät?

Tähän sopii hyvin islantilaisen Ragnar Jónassonin dekkari Pimeys , joka aloitti trilogian. Pääosassa oli 64v. rikosetsivä Hulda Hermannsdóttir. Dekkari oli minusta omituinen ja hyvin epämiellyttävä, ja se toi esille yhteiskuntaa vaivaavan ikääntyvien ihmisten karttamisen työelämässä. Huldan kohtalo oli minulle liikaa, enkä lukenut kahta muuta trilogian dekkaria.

 

15. Kirjanmerkit vai hiirenkorvat?

Kirjanmerkit! Kirjanmerkiksi käy vaikka ostoskuitti tai paperinsuikale. Älkäämme taitelko tai muuten tuhotko varsinkaan kirjaston kirjoja, joita muutkin haluavat lukea. Kirjojen välistä voi löytyä vaikka mitä, valitettavasti. Silloin kirjat poistetaan.

 

16. Kirja, jonka luet aina uudelleen?

Lastenkirjoja tulee luettua aina uudelleen ja uudelleen, samoin omia runokirjoja esim. Tommy Tabermanin teosta Aivan kuin joku itkisi.

Mainitsin ykköskysymyksessä Puluboin, jota on tullut luettua ahkerasti ääneen.

 

17. Voitko lukea kuunnellessasi musiikkia?

Olen hyvä keskittymään, eikä musiikki yleensä haittaa. Luen junamatkoilla, linja-autossa, automatkoilla, lentokoneessa, laivamatkoilla, terminaaleissa jne. Melu, hälinä ja musiikki eivät haittaa yleensä lukemistani. Kouluaikoina pistin musiikit soimaan, että pystyin keskittymään vain koulukirjoihin.

 

18. Yksi näkökulma vai useita eri näkökulmia? 

Kumpikin käy.


19. Luetko kirjan yhdeltä istumalta vai usean päivän aikana?

Riippuu kirjan sisällöstä, sillä toisinaan teksti ei lähde avautumaan kovin helpolla, kuten kävi Annie Ernauxin Vuodet teoksen kanssa. Ohut kirja, jota luin jopa neljä päivää.


 



maanantai 16. tammikuuta 2023

Anni Blomqvist: Luoto meressä

 

 

Ikinä elämässään hän ei ole nähnyt näin paljon kauneutta yhdellä kertaa. Ja täällä, kaiken tämän kauneuden keskellä, hän tästä lähtien saa asua yhdessä Jannen kanssa.

Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarjan toinen kirja on nimeltään Luoto meressä. Ihastuin valtavasti jo sarjan ensimmäiseen kirjaan, joka oli nimeltään Tie Myrskyluodolle. Ensimmäinen kirja kertoi sarjan päähenkilön Maijan nuoruudesta ja kihlausajasta Jannen kanssa. Sitten tulivat häät ja lopulta muutto Myrskyluodolle. 

He epäröivät kauan valitessaan nukkumapaikkaa. Pitikö heidän valita vene vaiko aika kaukana rannasta oleva vanha lato, joka ei tarjonnut muuta suojaa kuin katon pään päälle sateen sattuessa. Jos sitäkään.

Myrskyluodolla jatkui oman tuvan rakennuspuuhat hitaasti, mutta varmasti.  Sitä varten oli pitänyt ottaa lainaa, sillä kahdella nuorella ei ollut muuta kuin kerkeeväinen luonto. Maijakin oli vielä melkein lapsukainen ajattelultaan ja unohtui välillä omiin ajatuksiinsa miettimään omia ajatuksiaan ja työt jäivät tekemättä. Janne oli jo mies ja paljon enemmän kokenut kalastajan ammatissaan. Molemminpuolinen rakkaus kukoisti hellyytenä toinen toisilleen.

Maija ei tiedä milloin lapsi tulee. Tätä asiaa hänen varmasti pitäisi kysyä joltakin vanhalta ja ymmärtäväiseltä ihmiseltä. Mutta Maija ei tiedä tohtisiko hän. Ei hän tiedä edes sopisiko sellainen.

Toiveissa oli, että talo valmistuisi ennen kuin pakkanen ja lumi tulevat. Talon valmistumisella alkoi olla kiire, kun Maija ymmärsi odottavansa lasta. Lapsen syntyminen tapatui syysmyrskyn aikaan, joten kukaan naisihminen ei päässyt avuksi synnytykseen, joten Maijan ja Jannen oli selvittävä kahdestaan, kun vauva syntyi. Tuosta vauvasta Maija sai hyvän ja oppivaisen apulaisen itselleen, kun vauvoja alkoi syntyä melkein joka vuosi: Maria, August, Mikael, Sigfrid...

Sitten Maija joutui lähtemään lasten kanssa lapsuudenkotiinsa ja Janne piiloutui, ettei joutuisi sotimaan väärälle puolelle.

Anni Blomqvistin teos Luoto meressä kertoi  yksinkertaisesta, mutta kodikkaan työteliäästä nuoren perheen elämästä syrjäisellä Myrskyluodolla, jossa kaikki tehtiin itse.

 

Anni Blomqvist, Luoto meressä

suom. Liisa Ryömä

Gummerus 1975

s. 163

Med havet som granne 1969

1800-luku

Saaristoelämää Ahvenanmaalla

Myrskyluoto-sarja 2. osa

 

Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle

lauantai 14. tammikuuta 2023

Nicci French: Lauantain sielunmessu

 


He näkevät hahmon nurkassa, käpertyneenä, käsivarret ympärilleen kiedottuina. Television valossa he erottavat käsivarsien tatuoinnit - kasvoja, tähtiä, spiraaleja.

Brittiläisen Nicci Frenchin psykologinen jännityskirja Lauantain  sielunmessu on kahdeksanosaisen Viikonpäivä-sarjan kuudes kirja. Sarjan päähenkilö on psykoterapeutti Frieda Klein. Frieda on toiminut poliisin asiantuntijana rikostutkinnoissa, mutta keskittynyt viime aikoina vain omaan työhönsä. Sitten hän sai kiinnostavan tehtävän, jossa tutkittiin erään poliisin tekemiä rikostutkintoja. Oliko eräs henkilö ollut kolmetoista vuotta syyttömänä mielisairaalassa?

Hannah oli kolmekymmentäyksi vuotta vanha. Koko aikuiselämänsä hän oli asunut tässä paikassa, jossa häntä oli kiusattu, hyljeksitty, huumattu, lyöty, suljettu selliin, hylätty hänen oman mielensä piinaan.

Hannah oli ollut 18-vuotias, kun hänen perheensä oli surmattu kauhealla tavalla. Siitä surmasta oli syytetty vain Hannahia, joka oli suljettu mielenterveyslaitokseen. Frieda huomasi heti, että rikostutkimus oli virheellinen ja siinä oli puutteita. Kun Friedan tutkimukset tulivat julki, oikea murhaaja teki kaikkensa, että tutkimukset sekoitettiin ja uusiakin uhreja tuli julki.

Hän nosti kissan syliinsä: ohut nahkapanta oli poissa. Hän laski kissan lattialle ja meni etuovelle ja sitten takaovelle, sulki salvat ja seisoi hetken hiljaisessa eteisessä kuunnellen kuinka tuuli puhalsi.

Sarjan ensimmäisessä kirjassa, nimeltään Murheellinen maanantai, tuli tutuksi eräs sarjamurhaaja, joka ilmoittelee itsestään Friedalle aina välillä. Tässä kirjassa Frieda joutui vaihtamaan asuntonsa lukot, koska kyseinen henkilö kävi jättämässä viestejään siitä, että oli käynyt asunnossa ja piti Friedaa silmällä. Kirjan lopussa Frieda sai vähän isomman viestin kyseiseltä sarjamurhaajalta. Huikea koukutus jälleen seuraavaan kirjaan. 

Laitoksen nimi toimi merkkinä, aiheutti ihmisille erityisen tunnistamisen puistatuksen heidän kuullessaan sen. Levottomien sielujen talo.

Nicci Frenchin nimellä kirjoittaa pariskunta Nicci Gerrard ja Sean French. Kyseinen kirjailijapari on koukuttanut minut kirjoihinsa. Kirjoissa on aina jokin psykologinen teema. Viikonpäivät-sarjassa päähenkilö on psykoterapeutti ja lääkäri, joka hoitaa mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä.

Nicci Frenchin Lauantain sielunmessu vei vierailulle levottomien sielujen taloon.

 

Nicci French, Lauantain sielunmessu *****

suom. Raimo Salokangas

Blue Moon 2022

s. 351

Saturday Requiem 2016 

Psykologinen jännityskirja

Viikonpäivät-sarja 6. 

 

French Nicci: Murheellinen maananta 

French Nicci: Tiistai taakse jäänyt 

 
French Nicci: Torstain lapsi
 
French Nicci: Perjantai mielessä 

French Nicci: Lauantain sielunmessu

torstai 12. tammikuuta 2023

Annie Ernaux: Vuodet

 

 

Kaikissa perheissä kuoli lapsia. Oli äkillisiä ja parantumattomia tauteja, ripulia, kouristuksia, kurkkumätää. Lasten lyhyestä käynnistä maan päällä jäi merkiksi kätkyen muotoinen pieni hautakivi ja teksti "enkeli taivaassa", valokuvia, joita esiteltiin kyynel silmäkulmassa, ja vaimeita, miltei levollisia keskusteluja, jotka kauhistuttivat eläviä lapsia, koska he pelkäsivät kokevansa saman kohtalon.

Ranskalainen Annie Ernaux (1940-) sai vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2021 ilmestyi suomennos Annie Ernauxin muistelmakirjasta Vuodet. Kirjassa Ernauxin tyyli kirjoittaa on hyvin omalaatuinen ja kokeileva, jopa esseemäinen. Kirjan teksti on ajatusten virtaa, johon on liitetty ajankohtaan sopivia yhteiskunnallisia tapahtumia esim. presidenttien valinnat ja katolisen kirkon vaikutuksen mureneminen politiikasta.

Annie Ernaux jäi henkiin synnyttyään toisen maailmansodan aikana. Sen jälkeen oli vielä mahdollisuus kuolla kaikenlaisiin tarttuviin tauteihin. Hänen isosiskonsa kuoli 6-vuotiaana. Siskosta oli otettu valokuvia. Annie Ernaux kertoo omasta elämästään kertomalla ensin valokuvista minkä näköinen hän itse oli, missä kuva oli otettu ja minä vuonna kuva oli otettu. Sen jälkeen hän kertoi laajemmin kyseisestä ajasta mm. perheestään, kouluista, kirjoista, elokuvista, pojista, haluista, moraalista ym. Valokuvat pitävät muistoja yllä.

Masturboinnin täyteiset vuodet olivat siis loputtoman pitkät, kunnes astuimme avioon ja saimme luvan rakastella. Ennen avioliittoa jouduimme elämään ilman nautintoa, jonka arvelimme kuuluvan vain aikuisille, vaikka fyysinen halumme vaati tulla tyydytetyksi hinnalla millä hyvänsä, vaikka kuinka rukoilimme ja koetimme sitä harhauttaa. Meidän oli pakko pimittää salaisuutemme, joka asetti meidät pervertikkojen, hysteerikkojen ja huorien joukkoon.

Lapsilla oli kiire kasvaa, nuorilla oli kiire aikuistua ja aikuisilla oli kiire perustaa perheet, synnyttää lapsia, tehdä töitä jne., kunnes tuli pysähdys. Kuka minä olen ja mitä minä oikeasti tahdon tehdä elämässä? Annie Ernauxin elämä oli hyvin samaistuttavaa, ja hyvin moni elää juuri samalla tavalla elämäänsä kuin hän. 

Annie Ernaux halusi kirjoittaa kirjoja. Hän koki avioliiton rajoittavan elämäänsä, joten hän erosi miehestään. Voi kuulostaa liiankin arkipäiväiseltä, mutta Ernauxin tapa kirjoittaa tekee tekstistä hyvin kiinnostavan, sillä pidän valtavasti siitä, että tekstistä nousee esille muutakin kuin oma elämä, varsinkin yhteiskunnalliset ajankuvat, muutokset ja kehitykset. Myös ajattelutavan muutokset näkyivät Ernauxin tekstissä. 

Nobelisti Annie Ernauxin vaikuttava muistelmateos Vuodet  teki näkyväksi hänen oman elämänsä lisäksi historialliset ja yhteiskunnalliset muutokset.

 

Annie Ernaux, Vuodet

Lotta Toivanen

Gummerus 2022, Kolmas painos

s.  215

Les années 2008

Muistelmateos

Nobel-palkinto


tiistai 10. tammikuuta 2023

Ragnar Jónasson: Lumisokea

 

 

Huulet sinersivät. Hän hengitti tiheästi. Silmät olivat yhä auki. Hän näytti katsovan ylös taivaaseen. Ja äkkiä hänen silmänsä sulkeutuivat.

Islantilaisen Ragnar Jónassonin Lumisokea on ensimmäinen Ari Thor-dekkarisarjan kirja. Ari Thor asui Islannin pääkaupungissa Reykjavikissä tyttöystävänsä kanssa, kun hän valmistui poliisiksi ja sai ensimmäisen työpaikkansa Pohjois-Islannista. Poliisipäällikön mielestä pienellä kalastuspaikkakunnalla ei tapahtunut koskaan mitään, mutta sitten lyhyen ajan sisällä löytyi jo toinen henkilö samasta teatteriseurueesta henkitoreissaan.

Mihin pirunmoiseen sotkuun minä tosiaan olen joutunut?

Nuori ja yksinäinen Ari oli mennyt pianotunneille, ja kuinkas ollakaan, Arin ja pianonsoiton opettajan välit lämpenivät, eikä Ari pystynyt vastustamaan kiusausta, vaikka tyttöystävä odotti häntä Reykjavikissä. Ja kuinka ollakaan, pianonsoiton opettaja kuului myös teatteriseurueeseen. Nuori poliisi oli sotkenut asiansa todella pahasti. 

Kirja kietoi Arin nopeasti pauloihinsa. Tarina ja tapa, jolla se oli kerrottu, tuntuivat taianomaisilta. Ari ei voinut laskea kirjaa kädestään ennen kuin oli lukenut sen loppuun, minkä tehtyään hän putosi uneen saman tien.

Nuori poliisi Ari Thor ratkaisi lopulta rikostutkimukset lukemansa kirjan perusteella. Lukeminen ja tarinoihin syventyminen kannattaa aina. Lumisokea saa jatkoa keväällä, kun sarjan toinen dekkari Tuhkayö ilmestyy. Saas nähdä, miten Arin rakkauselämälle käy, kolmoisdraamaa vaikuttaa olevan tulossa tarinan lehdillä. 

Ragnar Jónassonin Lumisokea dekkarissa näyteltiin rikosta ja rangaistusta hyytävän kylmissä olosuhteissa. 

 

Ragnar Jónasson, Lumisokea

suom. Vilja-Tuulia Huotarinen 

Tammi 2022

s. 312

Snjóblinda 2010

Dekkari

Ari Thor-sarja 1.

Cosy crime

sunnuntai 8. tammikuuta 2023

Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle

 


Maija katsoo Äitiä. Äiti istuu uunin luona. Tutkimattomana. Kaukana. Maijan sydän tikittää rinnassa kuin pikkuinen pelokas lintu siellä hyppisi, ja katse lentää edestaas, edestaas. Äidistä Isään ja Isästä Äitiin. Pitkään on aivan hiljaista ja Maija toivoo, että joku sanoisi jotain, että kaikki kävisi pian.

Anni Blomqvistin (1909-1990) Tie Myrskyluodolle aloitti 5-osaisen Myrskyluoto-sarjan. Sarja sijoittui 1800-luvulle Ahvenanmaan saaristoon, josta Anni Blomqvist itse oli kotoisin. Kirjan alussa päähenkilö Maija oli nuori tyttönen, kun Janne tuli isänsä puhemiehenään kosimaan Maijaa. 

Maijan isä oli sitä mieltä, että tytöt pitäisi ottaa järjestyksessä, eli vanhin Anni ensin ja sitten vasta Maija. Janne oli kuitenkin päätynyt Maijaan, eikä antanut periksi. Maijalla oli ihan toinen poika mielessä, eikä hän pitkään aikaan tykännyt ajatuksesta, että hänestä tulisi Jannen vaimo. Äiti ei luvannut tytärtään ihan heti vaimoksi, sillä Maija oli vielä keskenkasvuinen. 

- Sun ei tarvi pelätä mitään. Kyllä mussa on miestä vastaamaan suudelmasta, jonka mää vihdoin ja viimein uskalsin sulle antaa.

- Mutta oo kuitenkin varovainen, Maija kuiskaa, kun he kulkevat porstuanlattian poikki. 

Lopulta Maijan sydän lämpeni sulhaskandidaatilleen. Kihlajaisajasta tuli pitkä, joten ajatus Jannesta ja kodista Myrskyluodolla alkoi tuntua ajan mittaan oikealta vaihtoehdolta. Tosin 1800-luvulla lasten tuli totella vanhempiaan. Vanhemmat päättivät tuolloin lastensa puolisot.

Minä Maria Loviisa Mickelintytär otan sinut Johan Eerikinpoika aviomiehekseni rakastaakseni sinua myötä- ja vastoinkäymisissä ja otan siitä merkiksi vastaan tämän sormuksen.

Maija vihittiin avioliittoon Jannensa kanssa kevättalvella. Kirja päättyi Maijan ja Jannen yhteiseen venematkaan Myrskyluotoon. Yhteinen elämäntaival oli vasta alkamassa. 

Anni Blomqvistin saaristolaiselämästä kertova Tie Myrskyluotoon oli kasvukertomus nuoresta talollisen tyttärestä Maijasta. Huikea historiallinen kertomus jylhän ja arvaamattoman meren ympäröimästä Ahvenanmaan saaristosta.

 

Anni Blomqvist, Tie Myrskyluodolle

suom. Björn-Christer Lindgren ja Liisa Ryömä

Gummerus 1972

s. 156

Vägen till Stormskäret 1968

1800-luku Ahvenanmaan saaristossa

perjantai 6. tammikuuta 2023

Tuula Väisänen: Houkka - Helgi Hansintyttären elämä


 

Sysimustan yön laskeutuessa tunsin kuolemansynnin painavan raskaana hentoista rintaani niin, että minun oli vaikeata hengittää. Torilla sonnassa ja kurassa rypevät siat olivat syöneet sikiön jätteineen, niin kuin äitini oli toivonut. Miksi äitini oli tehnyt niin kauhistuttavan teon, mielessäni takoi.

Tuula Väisäsen historiallisessa teoksessa, Houkka, liikutaan 1400-luvun Räävelissä eli Viron pääkaupungissa Tallinnassa. Tarinassa sai houkka-nimityksen nuori tyttö nimeltään Helgi. Helgi näki ennenäkyjä. Hän näki myös, että äitinsä odotti lasta, mutta äiti kielsi sen. Helgi sai selkäänsä, kun puhui ennenäystään vanhemmilleen. Pian hän oppi, ettei niistä voinut puhua kenellekään. Myöhemmässä elämänvaiheessaan, Helgi ei enää pelännyt puhua mitä näki tulevaksi. Siinä vaiheessa hän oli paennut kotoaan, ja eli nuorena miehenä luostarissa.

Minut pihalta löytänyt munkki oli veli Aleksandr. Hän puhui venäjää, vaikka taisi viron kieltäkin: Hän sanoi osaavansa puhua Jumalalle paremmin venäjän kielellä. Hän oli asunut luostarissa jo niin kauan, ettei kukaan osannut sanoa miten kauan siitä oli, kun tämä oli tullut.

Veli Aleksandr hoiti Helgin jälleen terveeksi, mutta Helgi oli menettänyt puhekykynsä ja kuulon toisesta korvasta.  Hän oli menettänyt myös selvännäkemisen kykynsä. Hänestä tuli veli Janek.

Tuula Väisäsen historiallinen teos Houkka  kertoi kiinnostavan tarinan sepäntyttärestä Helgistä, joka eli ja vaikutti muinaisessa Räävelin kaupungissa 1400-luvun lopulla.

 

Tuula Väisänen, Houkka - Helgi Hansintyttären elämä

Atrain & Nord 2022

s. 232 

Historia 1400-luku

Rääveli 

Kirjat 2023

 

Airaksinen Heidi: Maa jota ei ole

Blomqvist Anni: Tie Myrskyluodolle

Blomqvist Anni: Luoto meressä

Blomqvist Anni: Maija

Blomqvist Anni: Meren voimia vastaan

Blomqvist Anni: Hyvästi Myrskyluoto

Chanfreau Sofia: Kirahvin sydän on tavattoman suuri 

Clarke Amy Suiter: Uhri, 11

Donoghue Emma: Ihme

Ernaux Annie: Vuodet

French Nicci: Lauantain sielunmessu

Haapala Vesa: Alexis

Hämäläinen Tuukka: Pakko

Jensen Hanna: Toinen kierros - Äitini muistina

Jewell Lisa: Yöhön kadonnut

Jónasson  Ragnar: Lumisokea

Lundgren Jennie ja Ulrika Lundgren Lindmark: Kun jää murtuu

Marttinen Annamari: Elämä jota en odottanut

Nesbo Jo: Verikuu

Oksanen Sofi: Puhdistus

Osman Richard: Hutiluoti 

Pruuki Heli: Sydänten piispa Irja Askola

Tola Joonatan: Hullut ihanat linnut 

Väisänen Tuula: Houkka - Helgi Hansintyttären elämä

 

keskiviikko 4. tammikuuta 2023

Jo Nesbø: Verikuu

 


Syyskuu oli ollut tähän mennessä verrattain kolea ja sateeton, ja vainajan ihossa näkyvistä värjäytymistä - sinisen, liilan, keltaisen ja ruskean sävyistä - päätellen ruumis oli hyvin voinut lojua maastossa liki kolme viikkoa.

Norjalaisen Jo Nesbøn Verikuu on 13. Harry Hole-sarjan rikosromaani. Sarja koukutti minut välittömästi ensimmäisestä kirjasta lähtien tämän oslolaisen poliisin tutkimuksiin. Edellisessä kirjassa Harryn vaimo sai surmansa, ja Harry oli matkannut rapakon taakse suremaan ja juomaan itsensä hengiltä. Se ei ihan onnistunut, vaan Harry joutui palaamaan takaisin tutkimaan outoja kuolemantapauksia, tällä kertaa yksityisetsivänä.

"Tämä etana näyttää viattomalta, eikö totta? Jopa kauniilta. Väri on niin herkullinen, että sitä tekisi mieli nuolaista, se on ihan kuin karkki. Mutta suosittelen olemaan tekemättä niin. Sekä etanassa että sen limapeitteissä on nimittäin valtavat määrät rotan keuhkomatoja, mistä syystä emme käytä sitä kastikkeena." 

Tälläkin kertaa Harry Hole jahtasi henkilöä, joka teki useita ruumiita. Rikollinen oli äärimmäisen älykäs ja hänen rikostapansa oli kammottava, sillä hän käytti hyväkseen loisia. Kirjasta voit lukea lähemmin noista hiljaisen limaisista näkymättömistä tappajista, jotka inhottivat ainakin minua.

Henkilö, joka toimitti kirjassa rikosten uhreja poliiseille ja median välityksellä kaikille kiinnostuneille, oli itse saanut kokea runsaasti hyväksikäyttöä ja muuta ikävää lapsuudesta lähtien. Hän oli siis tavallaan kostoretkellä, mutta ennen kuin hän aikoi kohdistaa kostonsa henkilöön, joka hyväksikäytti ja pilasi hänen lapsuutensa, hän aikoi panna kohteen kärsimään mediaraivosta, ylenkatseesta, vihasta sekä rikosepäilyistä ja ehkä sitä ennen myös loisista.

Jo Nesbøn Verikuu vei huippuunsa viritetyn rikostarinan matkassa uskomattoman jännittävään rikollisjahtiin, jossa aina rikollisen jäädessä kiinni huomattiin, että pääpahis on edelleen vapaana.  Ja verikuu paistoi taivaalla.

 

Jo Nesbø, Verikuu *****

suom. Outi Menna *****

Johnny Kniga 2022

s. 544

Blådmone 2022 

Rikosromaani

Harry Hole-sarja 13.

 

 Nesbø Jo: Aave
Nesbø Jo: Poliisi
Nesbø Jo: Jano
Nesbø Jo: Veitsi
Nesbø Jo: Isänsä poika
Nesbø Jo: Verta lumella I

Helmet-lukuhaaste 2023

 

1. Kirjassa on kartta, Mauri Kunnas: Aarresaari

2. Kirja kertoo lapsesta ja isovanhemmasta

3. Kirjan nimessä on kasvi

4. Kirja, jonka aioit lukea viime vuonna, 

5. Kirjassa ollaan maan alla

6. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate, Heli Pruuki: Sydänten piispa Irja Askola

7. Kirja on klassikkoteos Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta

8. Kirja kertoo pienestä kaupungista, Emma Donoghue: Ihme

9. Kirjan kirjailija kuuluu vähemmistöön, ja kirja kertoo tästä vähemmistöstä

10. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja, Jensen Hanna: Äitini muistina - Toinen kierros

11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi

12. Kirjan nimi liittyy veteen, Anni Blomqvist: Meren voimia vastaan

13. Kirjan kansi on värikäs tai kirjan nimi on värikäs, Annie Ernaux: Vuodet

14. Kirja kertoo terveydenhuollosta, Tuukka Hämäläinen: Pakko

15. Kirjan nimessä on ja-sana

16. Kirjassa kirjoitetaan kirjaa, Vesa Haapala: Alexis

17. Kirja on kokoelma esseitä, pakinoita tai kolumneja

18. Kirja on julkaistu alun perin kiinan, hindin, englannin, espanjan tai arabian kielellä (Maailman viisi puhutuinta kieltä)

19. Kirjassa on paikka, jossa olet käynyt

20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkalla, Sofi Oksanen: Puhdistus

21. Kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta

22. Kirja kertoo aiheesta, josta olet lukenut paljon, Annamari Marttinen: Elämä jota en odottanut

23. Kirja on iso

24. Kirja kertoo urheilijasta

25. Kirjan nimessä on viikonpäivä tai kuukausi, Nicci French: Lauantain sielunmessu

26. Kirja, jonka lukeminen on sinulle haastavaa jostakin syystä

27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin

28. Kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä

29. Kirjassa on minä-kertoja, Hanna Jensen: Toinen kierros - Äitini muistina

30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi

31. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas, Jo Nesbø: Verikuu

32. Kirja kertoo asiasta, josta haaveilet

33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun

34. Kirja kertoo Ukrainasta

35. Kirjassa tehdään työtä, joka on sinulle tuttua

36. Olet ennakkoluuloinen kirjan kirjoittajaa kohtaan

37. Kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole, Anni Blomqvist: Hyvästi Myrskyluoto

38. Kirjan tarina perustuu myyttiin, taruun tai legendaan

39. Kirja, josta sait vinkin mediasta tai sosiaalisesta mediasta

40. Kirjassa hylätään jotain, Tuula Väisänen: Houkka - Helgi Hansintyttären elämä

41. Kirjan kirjailija on syntynyt 1990-luvulla

42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa, Sofia Chanfreau: Kirahvin sydän on tavattoman suuri

43. Kirja kertoo tulevaisuudesta niin, että siinä on toivoa, Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle

44. Kirja kuuluu genreen eli kirjallisuuden lajiin, jota et lue yleensä

45. Kirja sopii haastekohtaan, johon olet jo lukenut kirjan, Richard Osman: Hutiluoti

46. Kirjassa on epätavallinen mies tai poika, Heidi Airaksinen: Maa jota ei ole

47. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön, Anni Blomqvist: Luoto meressä

48. Anni Blomqvist: Maija 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2023, Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä