maanantai 10. heinäkuuta 2023

Satu Vasantola: Kun isä osti Merenkurkun

 


Olen jahdannut häntä juhannusyöstä asti. Olen seurannut tyhjän kosken kivikkoista uomaa ja kulkenut nevan reunaa avunhuutojen perässä. Olen etsinyt sillat ja joenvarret, linnanpihan, bastionin varjot, yökerhot, hotellit ja lippakioskien liepeet, öiset puistot ja tanssilavat, kaikki mahdolliset kujat ja kolkat kaikista niistä kaupungeista, joihin tiesin hänen paenneen. Nyt oli aika lopettaa.

Satu Vasantolan kolmas teos on nimeltään Kun isä osti Merenkurkun. Kirjan nimi kertoo paljon. Merenkurkkuahan ei voi ostaa, joten isä oli harhainen. Hän ei syönyt lääkkeitään ja hänellä oli vaikea mielenterveysongelma. Oli juhannusviikko meneillään, ja tytär etsi isäänsä pitkin Suomea. Isän sairaus tuli selkeästi esille tarinan edetessä. Isä esiintyi miljonäärinä, joka hurmasi naisia, sai heiltä rahaa puhumalla ja tanssittamalla heidät ympäri, aikoi ampua Osuuspankin entisen johtajan jne. Tytär oli huolissaan. Koko suku oli huolissaan. Pahinta oli, että lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa ei saanut uskomaan, että isä tarvitsi jälleen hoitopaikkaa.

Oli arvoitus, mitä hän jälkeen päin muisti, syksyisin hän kieltäytyi puhumasta, jos jotain sanoi niin sairaalaa helvetiksi, sähköshokkeja saatanan keksinnöiksi. Kun kysyin mania-ajan ajatuksista, hänen käsivarsissaan nousivat karvat pystyyn. 

Isä ei ollut hoitomyönteinen, eikä halunnut sairaalaan. Yleensä hänet toimitettiin sinne poliisien avustamana. Ambulanssin soittajat hän aikoi murhata, ja murhaajatkin hän oli kuuleman mukaan hankkinut ja maksanut heille hyvät palkkiot. Maniavaihe oli vauhdikkaasti päällä. Läheiset tunnistivat käytöksen muuttumisen, isä itse ei. Hän oli kuningas. Hän oli bisnesmies. Hän oli miljonääri ja paljon muuta. 

"Muisto se vain oli. Joskus niitä piileksii veneiden tuhdoilla ja järvenpohjassa, nousevat sieltä kun tahtovat. Traumaksi kai viisaat sellaista sanovat."

Jos isä ei ollut hoitomyönteinen, eivät hänen lapsensakaan uskoneet tarvitsevansa apua, vaikka olivat selvästi traumatisoituneita lapsuudesta asti. Tytär ja hänen veljensä olisivat tarvinneet varsinkin perheterapiaa, kun olivat kasvaneet isän kanssa, jolla oli mielenterveysongelmia ja kokeneet kaikenlaisia ongelmia. He olivat oppineet piilottamaan omat tunteensa ja isän sairauden muilta ihmisiltä. Maksoivat isän velkoja ja sairaalamaksuja jne. 

Satu Vasantolan teoksessa on osin omaelämäkerrallinen pohja. Läheisen sairastuessa mielenterveysongelmiin, vaaditaan henkisiä voimavaroja muilta perheenjäseniltä. Kirjan tytär joutui huolehtimaan sairastuneesta isästään ja nuoremmasta veljestään pienestä lähtien. Lapsi joutui vanhemman osaan. Siitä oli kurja lukea, mutta monessa perheessä on sama tilanne. Aikuistuttuaan sisarukset hoitivat edelleen isän asioita, mutta ehkä oli tullut aika antaa muiden ottaa ohjat. Jos isä halusi tanssia, niin antaa isän tanssia.

Satu Vasantolan teos Kun isä osti Merenkurkun kertoi isän ja tyttären suhteesta. Psykoottinen isä kulki halki kesä-Suomen ja huolestunut tytär yritti toimittaa hänet hoitoon. Kirjasta henkii roppa kaupalla mustaa huumoria ja  kesäisen värikästä round-trip-meininkiä. 

 

Satu Vasantola, Kun isä osti Merenkurkun *****

Tammi 2023

s. 255

Mielenterveys

 

Satu Vasantola: Kaikki kadonneet

 

4 kommenttia:

  1. Pidän tästä kirjasta kovasti. Se on sekä hyvä romaani, että antaa siinä ohessa myös tietoa kaksisuuntaisesta häiriöstä ja läheisten kärsimyksestä.
    Kun on kyse itse koetusta, huumori on kirjoittajalle hyvä keino etäännyttää asioita.
    Niin vakavia kuin monet kuvatut tilanteet ovatkin, niin niiden koomiset puolet saivat nauramaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin kovasti tästä kirjasta. Tarina on koukuttava ja tietoa sairaudesta tuli tosi paljon. Läheisten kärsimys unohtuu usein. Läheiset ovat kuitenkin tärkeä tuki mielenterveyspotilaiden hoidossa. Moni läheinen ei jaksa sairastuneen maniavaiheita. Veli ei jaksanut.
      Minustakin kirjan musta huumori kevensi tarinaa. Meno oli aika hulvatonta paikoitellen.

      Poista
  2. Tämä kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Onneksi mukana on huumoria, sillä muuten aihe on aika raskas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huumori on mainio keino selvitä vaikeista tapahtumista. Round-trip meno tuli väkisinkin mieleen tästä tarinasta.

      Poista